Sisällys

Sisällysluettelosta näkyvät kaikki Verkkokieliopin sivut. Otsikot toimivat linkkeinä kyseisille sivuille. Numerot otsikoiden perässä ilmaisevat sivujen laajuuden A4-tulosteina. Kaikkiaan tulosteita kertyy n. 420 sivua. Tähdellä (*) merkityt kohdat avaavat erillisen ikkunan.

Etusivu
Hakemisto
1 Äänneoppi eli fonologia
    1.1 Fonetiikan ja fonologian peruskäsitteitä
            1.1.1 Mitä fonetiikka on?
            1.1.2 Mitä fonologia on?
            1.1.3 Yleiskieli ja puhekieli
            1.1.4 Kirjoitus
    1.2 Puheen tuottaminen, ääntöelimet
    1.3 Äänteiden foneettinen kuvaus
            1.3.1 Soinnilliset ja soinnittomat äänteet
            1.3.2 Artikulaatiopaikka
            1.3.3 Artikulaatiotapa
            1.3.4 Konsonantti – vokaali
    1.4 Kielten foneemisysteemeistä
    1.5 Suomen konsonanttisysteemi
            1.5.1 Klusiilit p, t, k, d, (b, g)
            1.5.2 Nasaalit m, n, h
            1.5.3 Frikatiivit s, h, (f, š)
            1.5.4 Likvidat l, r
            1.5.5 Puolivokaalit v, j
    1.6 Suomen vokaalisysteemi
            1.6.1 Pyöreät ja laveat vokaalit
            1.6.2 Etuvokaalit ja takavokaalit
            1.6.3 Suppeat, puolisuppeat ja väljät vokaalit
    1.7 Prosodiset piirteet
            1.7.1 Kvantiteetti
            1.7.2 Paino
            1.7.3 Intonaatio
    1.8 Fonotaksi
            1.8.1 Vokaalien fonotaksi
            1.8.2 Konsonanttien fonotaksi
            1.8.3 Tavurakenne
    1.9 Kirjoituksen ja ääntämisen väliset erot
            1.9.1 Loppukahdennus
            1.9.2 Assimilaatio
    1.10 Foneettiset kirjoitusjärjestelmät
    1.11 Äänneopin harjoituksia

Äänneopin liitesivut
    Hakemisto äänneopin kuvista, kaavioista ja animaatioista
    Suomen konsonanttisysteemi*
    Suomen vokaalisysteemi*
    Äänneopin tehtävien ratkaisuja*

2 Muoto-oppi eli morfologia
    2.1 Morfologian peruskäsitteitä
            2.1.1 Mitä morfologia on?
            2.1.2 Morfeemityypit
            2.1.3 Morfotaksi
            2.1.4 Sanavartalot
    2.2 Äännevaihtelut
            2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
            2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
            2.2.3 Klusiilien astevaihtelu
            2.2.4 t : s -vaihtelu
            2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
    2.3 Sanaluokat
            2.3.1 Taipumiseen perustuva sanaluokkajako
            2.3.2 Merkitykseen perustuva sanaluokkajako
            2.3.3 Sanaluokkien keskinäisistä suhteista
    2.4 Nominien ja verbien taivutustyypit
            2.4.1 Nominien taivutustyypit
            2.4.2 Verbien taivutustyypit
    2.5 Taivutus
            2.5.1 Nominien taivutus
                        2.5.1.1 Luku
                        2.5.1.2 Sijat
                                    2.5.1.2.1 Kieliopilliset sijat
                                    2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
                                    2.5.1.2.3 Muut sijat
                        2.5.1.3 Omistusliitteinen taivutus
                        2.5.1.4 Pronominien taivutus
                        2.5.1.5 Numeraalien taivutus
            2.5.2 Verbien taivutus
                        2.5.2.1 Finiittimuodot
                                    2.5.2.1.1 Persoonapäätteet
                                    2.5.2.1.2 Passiivin tunnukset
                                    2.5.2.1.3 Tempukset
                                    2.5.2.1.4 Modukset
                                    2.5.2.1.5 Kieltotaivutus
                        2.5.2.2 Nominaalimuodot
                                    2.5.2.2.1 Infinitiivit
                                    2.5.2.2.2 Partisiipit
    2.6 Komparaatio eli vertailu
    2.7 Sananmuodostus
            2.7.1 Yhdistäminen
            2.7.2 Johtaminen
                        2.7.2.1 Johtamisen peruskäsitteitä
                        2.7.2.2 Nominijohdosten merkitysryhmiä
                        2.7.2.3 Verbijohdosten merkitysryhmiä
                        2.7.2.4 Partikkelijohdosten merkitysryhmiä
                        2.7.2.5 Produktiivius ja leksikaalistuminen
                        2.7.2.6 Johtamisen ja taivutuksen eroista
    2.8 Morfologinen monitulkintaisuus
    2.9 Muoto-opin harjoituksia

Muoto-opin liitesivut
    Hakemisto muoto-opin kuvista ja kaavioista
    Yksikön ja monikon sijamuodot jalka- ja kirves-sanoista*
    vetää-verbin finiitti- eli peroonamuodot*
    vetää-verbin nominaali- eli infiniittimuodot*
    Muoto-opin tehtävien ratkaisuja*

3 Lauseoppi eli syntaksi
    3.1 Syntaksin peruskäsitteitä
            3.1.1 Kielen yksiköt
            3.1.2 Lauseen rakennesuhteet
            3.1.3 Semanttiset ja syntaktiset roolit
    3.2 Peruslausetyypit
    3.3 Subjekti ja predikaatti
            3.3.1 Subjekti
            3.3.2 Predikaatti
            3.3.3 Subjektin ja predikaatin kongruenssi
            3.3.4 Subjektittomat lauseet
    3.4 Objekti
            3.4.1 Objektina esiintyvät rakenteet
            3.4.2 Objektin sijat
                        3.4.2.1 Partitiiviobjekti
                        3.4.2.2 Akkusatiiviobjekti
    3.5 Predikatiivi
            3.5.1 Predikatiivin sijat
            3.5.2 Predikatiivin luku
    3.6 Adverbiaali
            3.6.1 Adverbiaalina esiintyvät rakenteet
            3.6.2 Adverbiaalin asema lauseessa
            3.6.3 Adverbiaalien merkitysryhmiä
            3.6.4 Predikatiiviadverbiaali
            3.6.5 Objektinsijaiset määrän adverbiaalit
    3.7 Attribuutti
            3.7.1 Adjektiiviattribuutti
            3.7.2 Genetiiviattribuutti
            3.7.3 Appositio- eli substantiiviattribuutti
            3.7.4 Partitiivi- ja elatiiviattribuutti
            3.7.5 Paikallissija-attribuutti
            3.7.6 Infinitiivi- ja sivulauseattribuutti
    3.8 Lauseenvastikkeet
            3.8.1 Lausemaisuuden asteista
            3.8.2 Referatiivinen lauseenvastike
                        3.8.2.1 Referatiivinen lauseenvastike objektina
                        3.8.2.2 Referatiivinen lauseenvastike subjektina
                        3.8.2.3 Kielto referatiivisessa lauseenvastikkeessa
            3.8.3 Temporaalinen lauseenvastike
            3.8.4 Finaalinen lauseenvastike
            3.8.5 Kvantum-lauseenvastike
            3.8.6 Modaalinen lauseenvastike
            3.8.7 Status-lauseenvastike
            3.8.8 Permissiivinen lauseenvastike
            3.8.9 Muita ei-finiittisiä rakenteita
    3.9 Lauseopin harjoituksia

Lauseopin liitesivut
    Hakemisto lauseopin kuvista ja kaavioista
    Eräiden rakenteiden lausemaisuus*
    Lauseenvastikkeita*
    Lauseopin tehtävien ratkaisuja*

Selityksiä ja lisätietoja
Lähteitä
Harjoituksia
Liite: Kieliopin opetuksesta
1
8

1
1
2
2
1
2
2
1
1
2
3
2
2
1
3
2
2
2
2
1
1
1
3
1
2
3
2
1
3
2
2
1
3
2
3
5

1
1
1
4

1
1
3
2
1
3
1
4
2
5
3
3
1
2
4
2
1
5
3
1
1
2
1
4
6
3
2
4
3
1
1
3
1
6
3
2
1
4
3
2
1
4
1
3
5
3
2
1
1
3
11

1
1
2
1
18

1
1
5
3
2
4
1
4
2
2
2
1
2
1
3
3
1
2
2
1
2
2
3
3
2
1
3
2
2
1
2
2
1
2
1
3
2
1
3
2
1
2
2
2
4
15

1
2
1
22

18
3
1
13