Etusivu | Sisällys | Hakemisto | Muoto-oppi | Lauseoppi | <Edellinen | Seuraava> |
1.2 Puheen tuottaminen, ääntöelimetTällä sivulla:
Suu on tärkein ääntöelin: äänteet muodostetaan suuväylässä. Puhe perustuu uloshengitykseen, ja siihen tarvitaan keuhkoja. Ilma kulkee tavallisesti ulos suun kautta, mutta se voidaan ohjata kulkemaan myös nenän kautta. Puheen sointi muodostetaan kurkunpäässä. Nämä elimet, keuhkot, henkitorvi, kurkunpää, suu ja nenä, muodostavat yhdessä puheentuottamismekanismin. Kaikilla näillä elimillä on muita primaaritehtäviä: maistaminen, haistaminen, hengittäminen ja nieleminen. Äänteiden ja puheen tuottaminen on niille sekundaaritehtävä.
Kuva 1. Puheentuottamismekanismi
HengitysKun ihminen puhuu, hän hengittää eri tavalla kuin silloin, kun hän ei puhu. Ihminen puhuu uloshengityksen aikana. Uloshengitysvaihe kestää pitkään, ja puhuja kontrolloi ilman käyttöä. Jotta puheen tuottaminen olisi mahdollista, täytyy keuhkoissa olla riittävästi ilmaa. Ilma kulkee ulos suun tai nenän kautta. Lepohengityksessä hengitetään hiljaa ja tasaisesti. Ilma virtaa nenän kautta sisään ja ulos, suu on kiinni. Sisäänhengitys ja uloshengitys ovat melkein samanpituisia, ja uloshengityksen jälkeen on pieni tauko, ennen kuin sisäänhengitys alkaa uudelleen. Hengitys ei ole voimakasta, ja lihakset liikkuvat vain vähän. Tärkein sisäänhengityslihas on pallea (diafragma), joka tekee työtä automaattisesti. Kun se jännittyy ja laskeutuu alaspäin, keuhkojen tilavuus kasvaa ja niihin alkaa virrata ilmaa sisään. Uloshengitys on passiivista. Pallea rentoutuu ja palaa lepoasentoonsa ja puristaa samalla ilmaa keuhkoista ulos. Muiden lihasten työskentelyä ei juurikaan tarvita. Ääntöhengityksessä puhe syntyy uloshengityksen aikana. Uloshengitysvaihe kestää pitkään, ja puhuja kontrolloi ilman käyttöä. Jotta puheen tuottaminen olisi mahdollista, täytyy keuhkoissa olla riittävästi ilmaa. Ilma kulkee ulos suun (tai nenän) kautta. Sisäänhengitysvaihe on nopea, tehokas ja äänetön. Sekä sisään- että uloshengitys vaativat puheen tuottamisessa aktiivisia ja tehokkaita lihastoimintoja.
|
1.1 Fonetiikan ja fonologian perus... | <Edellinen | 1.2 Puheen tuottaminen... | 1.3 Äänteiden foneettinen kuvaus |
Verkkokielioppi: © Finn Lectura / Erkki Savolainen 2001