3.8.9 Muita
ei-finiittisiä rakenteita
Tällä sivulla:
Yleistä | 1. infinitiivin
translatiivi | 3. infinitiivin abessiivi | 4. infinitiivi | Ns. 5.
infinitiivi | Aktiivin 1. partisiippi | Passiivin 1. partisiippi | Passiivin 2. partisiippi | >Harjoitustehtäviä
(mene sivulle)
Edellä on käsitelty eräitä keskeisiä <lauseenvastikkeiden
tyyppejä. Tässä jaksossa esitellään vielä eräitä muita <ei-finiittisiä rakenteita. Niilläkin on
lauseenvastikkeiden ominaisuuksia, ja osaa on pidetty varsinaisina lauseenvastikkeina.
Tapaukset ryhmitellään tässä morfologisin perustein. Ensin käsitellään <infinitiivejä ja sitten <partisiippeja.
1) Rakenne
otti sai tehdäkseen
Sinä otit nähdäksesi suuren vaivan.
Mies oli saanut tehdäkseen kesämökin.
Rakenne muodostaa <verbiketjun.
Se muistuttaa melko paljon <finaalista lauseenvastiketta,
mutta on pidettävissä siitä erillään.
2) Rakenne nauraa katketakseen
Hän häpesi kuollakseen.
Sydän sykki pakahtuakseen.
Tyyppi ei ole nykykielessä produktiivinen; vain muutamat harvat verbit
ovat näin käytettynä mahdollisia (lähinnä katketa, kuolla, haljeta, pakahtua).
Myös hallitsevina verbeinä tulevat kyseeseen vain harvat verbit (esim. nauraa,
hävetä, sykkiä). Rakenne ilmaisee tekemisen tapaa tai voimakkuutta. Siksi sitä on
nimitetty intensiteettirakenteeksi.
3) Rakenne tulee, jos on tullakseen
Tauti menee, jos on mennäkseen.
Tulee pappi tyhmemmästäkin, jos on tullakseen.
Myös: Hän on niin ollakseen.
Rakenne muodostaa <kiteytyneen
verbiliiton. Se esiintyy lähinnä jos- ja kun-lauseissa, ja sitä on
nimitetty fatum-rakenteeksi (lat. fatum 'kohtalo'). Merkitykseen
liittyy yleensä jonkinlainen sallimus tai ennalta määräytyminen, että niin ja niin
tulee käymään. Viimeinen esimerkki tarkoittaa lähinnä teeskentelyä, ylpistelyä.
Rakenne
jättää tekemättä
Jätän kuvailematta vaikeuksia tarkemmin.
Hän jätti käyttämättä tilaisuutta hyväkseen.
Rakenne muodostaa verbiketjun.
1) Rakenne
on käy tekeminen
Sinun on nyt lähteminen.
Tietoon käy luottaminen.
Sinne ei ole menemistä.
Tyyppiä voidaan pitää yhtenä nesessiivisten
lauseenvastikkeiden lajina (Ikola 1974*). Se on nykykielessä harvinainen. Nimitys nesessiivinen
viittaa siihen, että tällaisissa rakenteissa on usein kysymys pakosta, velvollisuudesta
tai välttämättömyydestä. Jos rakenne tulkitaan lauseenvastikkeeksi, hallitsevana
verbinä on olla- tai käydä-verbin muoto ja lauseenvastikkeen
predikaattina 4. infinitiivin nominatiivi (esim. lähteminen) tai partitiivi
(esim. menemistä). Aktiivisen lauseenvastikkeen subjekti on genetiivissä (esim.
sinun).
2) Rakenne tekee tekemistään
Kello käy käymistään.
Myrsky yltyi yltymistään.
Rakenne muodostaa kiteytyneen verbiliiton. Kyseessä on ns.
vartalontoisto- eli figura etymologica -rakenne, joka korostaa tekemisen
jatkuvuutta.
Rakenne
oli tekemäisillään
Lapsi oli putoamaisillaan pöydältä.
Olin nääntymäisilläni nälkään.
Rakenne muodostaa kiteytyneen verbiliiton, joka ilmaisee aspektia*. Se ilmaisee lähellä
toteutumistaan olevaa tekemistä, mutta ei kerro, toteutuiko tekeminen vai ei. Rakenteen
perusosana on omistusliitteellinen 3. infinitiivin <deminutiivijohdos.
Rakenne
on tekevinään
Tyttö oli nukkuvinaan.
He eivät olleet kuulevinaan huomautusta.
Rakenne muodostaa kiteytyneen verbiliiton, joka ilmaisee teeskenneltyä
tai kuviteltua tekemistä. Siitä on käytetty nimitystä kvasirakenne
(lat. quasi 'ikään kuin'). Rakenteen perusosana on omistusliitteinen aktiivin 1.
partisiipin monikon essiivi.
1) Rakenne
on tehtävä
Asian on ratkettava huomiseen mennessä.
Poikienkin olisi luettava läksynsä.
Tyyppi kuuluu nesessiivisiin eli pakkoa, välttämättömyyttä
ilmaiseviin rakenteisiin (Ikola
1974*). Hallitsevana verbinä on olla-verbin yksikön 3. persoonan muoto.
Subjekti on yleensä genetiivissä (esim. asian).
Rakenteen pohjana oleva lause voi olla myös <eksistentiaalinen tai passiivinen.
Partisiippi ei mitenkään eroa aktiivitapauksista, koska se on aina passiivinen.
Rappaukseen on päästävä ilmaa. (eksistentiaalinen)
Nyt on oltava hiljaa. (passiivinen)
2) Rakenne on tehtävissä
Onko johtaja tavattavissa?
Päätös on jo tehtävissä.
Tämä asia ei ole muutettavissa.
Monikon inessiivissä passiivin 1. partisiippi ilmaisee, että jotakin
voidaan tai ei voida tehdä. Rakenne liittyy olla-verbin muotoon ja muodostaa sen
kanssa kiteytyneen verbiliiton, jonka merkitys on episteeminen*.
3) Rakenne määräsi esitti tehtäväksi
Esimies määräsi hankittavaksi uudet valaisimet.
Hän esitti ryhdyttäväksi toimiin.
Partisiippi on tässä translatiivissa. Sen taustalla oleva lause on aina
passiivinen. Hallitseva verbi merkitsee tahdonilmaisua. Jos pohjana oleva lause on
aktiivinen, voidaan käyttää esim. tyyppiä
Hän määräsi miehen hankkimaan
valaisimet.
1) Rakenne
tuli tehdyksi tehtyä
Minun tuli kerrotuksi kerrottua asia.
Ei hänen tule lähdetyksi lähdettyä.
Rakenteen muodostaa passiivin 2. partisiipin translatiivi tai partitiivi.
Hallitsevana verbinä on tulla-verbin muoto. Rakennetta on nimitetty fortuitiiviseksi
lauseenvastikkeeksi, koska tyyppi useimmiten ilmaisee sattumalta tai vahingossa
tapahtumista (lat. fortuito 'sattumalta').
Translatiivin ja partitiivin esiintyminen rinnakkaismuotoina perustuu
murre-eroon: translatiivia on käytetty enimmäkseen itä- ja lounaismurteissa, muualla
taas partitiivia. Molemmat on hyväksytty yleiskieleen, vaikka normina oli pitkään
translatiivi.
Lähes samaa merkitsee myös aktiivin 2. partisiipin translatiivi. Tätä
tyyppiä ei ole pidetty varsinaisena lauseenvastikkeena:
2) Rakenne sai tehdyksi tehtyä
Hän sai sanotuksi tärkeimmät asiat.
Miehet eivät saaneet hävitettyä kaikkia tuholaisia.
Rakenteen muodostaa passiivin 2. partisiipin translatiivi tai partitiivi.
Rinnakkaismuotojen esiintyminen perustuu samaan murre-eroon kuin edellisessä
rakennetyypissä.
|