Etusivu Sisällys Hakemisto

Äänneoppi

Muoto-oppi Lauseoppi <Edellinen Seuraava>

3.8.9 Muita ei-finiittisiä rakenteita

Tällä sivulla:
Yleistä | 1. infinitiivin translatiivi | 3. infinitiivin abessiivi | 4. infinitiivi | Ns. 5. infinitiivi | Aktiivin 1. partisiippi | Passiivin 1. partisiippi | Passiivin 2. partisiippi | >Harjoitustehtäviä (mene sivulle)

 

Yleistä

Edellä on käsitelty eräitä keskeisiä <lauseenvastikkeiden tyyppejä. Tässä jaksossa esitellään vielä eräitä muita <ei-finiittisiä rakenteita. Niilläkin on lauseenvastikkeiden ominaisuuksia, ja osaa on pidetty varsinaisina lauseenvastikkeina. Tapaukset ryhmitellään tässä morfologisin perustein. Ensin käsitellään <infinitiivejä ja sitten <partisiippeja.


1. infinitiivin translatiivi

1) Rakenne otti – sai tehdäkseen

Sinä otit nähdäksesi suuren vaivan.
Mies oli saanut tehdäkseen kesämökin.

Rakenne muodostaa <verbiketjun. Se muistuttaa melko paljon <finaalista lauseenvastiketta, mutta on pidettävissä siitä erillään.


2) Rakenne nauraa katketakseen

Hän häpesi kuollakseen.
Sydän sykki pakahtuakseen.

Tyyppi ei ole nykykielessä produktiivinen; vain muutamat harvat verbit ovat näin käytettynä mahdollisia (lähinnä katketa, kuolla, haljeta, pakahtua). Myös hallitsevina verbeinä tulevat kyseeseen vain harvat verbit (esim. nauraa, hävetä, sykkiä). Rakenne ilmaisee tekemisen tapaa tai voimakkuutta. Siksi sitä on nimitetty intensiteettirakenteeksi.


3) Rakenne tulee, jos on tullakseen

Tauti menee, jos on mennäkseen.
Tulee pappi tyhmemmästäkin, jos on tullakseen.
Myös: Hän on niin ollakseen.

Rakenne muodostaa <kiteytyneen verbiliiton. Se esiintyy lähinnä jos- ja kun-lauseissa, ja sitä on nimitetty fatum-rakenteeksi (lat. fatum 'kohtalo'). Merkitykseen liittyy yleensä jonkinlainen sallimus tai ennalta määräytyminen, että niin ja niin tulee käymään. Viimeinen esimerkki tarkoittaa lähinnä teeskentelyä, ylpistelyä.


3. infinitiivin abessiivi

Rakenne jättää tekemättä

Jätän kuvailematta vaikeuksia tarkemmin.
Hän jätti käyttämättä tilaisuutta hyväkseen.

Rakenne muodostaa verbiketjun.


4. infinitiivi

1) Rakenne on – käy tekeminen

Sinun on nyt lähteminen.
Tietoon käy luottaminen.
Sinne ei ole menemistä.

Tyyppiä voidaan pitää yhtenä nesessiivisten lauseenvastikkeiden lajina (Ikola 1974*). Se on nykykielessä harvinainen. Nimitys nesessiivinen viittaa siihen, että tällaisissa rakenteissa on usein kysymys pakosta, velvollisuudesta tai välttämättömyydestä. Jos rakenne tulkitaan lauseenvastikkeeksi, hallitsevana verbinä on olla- tai käydä-verbin muoto ja lauseenvastikkeen predikaattina 4. infinitiivin nominatiivi (esim. lähteminen) tai partitiivi (esim. menemistä). Aktiivisen lauseenvastikkeen subjekti on genetiivissä (esim. sinun).


2) Rakenne
tekee tekemistään

Kello käy käymistään.
Myrsky yltyi yltymistään.

Rakenne muodostaa kiteytyneen verbiliiton. Kyseessä on ns. vartalontoisto- eli figura etymologica -rakenne, joka korostaa tekemisen jatkuvuutta.


Ns. 5. infinitiivi

Rakenne oli tekemäisillään

Lapsi oli putoamaisillaan pöydältä.
Olin nääntymäisilläni nälkään.

Rakenne muodostaa kiteytyneen verbiliiton, joka ilmaisee aspektia*. Se ilmaisee lähellä toteutumistaan olevaa tekemistä, mutta ei kerro, toteutuiko tekeminen vai ei. Rakenteen perusosana on omistusliitteellinen 3. infinitiivin <deminutiivijohdos.


Aktiivin 1. partisiippi

Rakenne on tekevinään

Tyttö oli nukkuvinaan.
He eivät olleet kuulevinaan huomautusta.

Rakenne muodostaa kiteytyneen verbiliiton, joka ilmaisee teeskenneltyä tai kuviteltua tekemistä. Siitä on käytetty nimitystä kvasirakenne (lat. quasi 'ikään kuin'). Rakenteen perusosana on omistusliitteinen aktiivin 1. partisiipin monikon essiivi.


Passiivin 1. partisiippi

1) Rakenne on tehtävä

Asian on ratkettava huomiseen mennessä.
Poikienkin olisi luettava läksynsä.

Tyyppi kuuluu nesessiivisiin eli pakkoa, välttämättömyyttä ilmaiseviin rakenteisiin (Ikola 1974*). Hallitsevana verbinä on olla-verbin yksikön 3. persoonan muoto. Subjekti on yleensä genetiivissä (esim. asian).

Rakenteen pohjana oleva lause voi olla myös <eksistentiaalinen tai passiivinen. Partisiippi ei mitenkään eroa aktiivitapauksista, koska se on aina passiivinen.

Rappaukseen on päästävä ilmaa.  (eksistentiaalinen)
Nyt on oltava hiljaa.           (passiivinen)


2) Rakenne on tehtävissä

Onko johtaja tavattavissa?
Päätös on jo tehtävissä.
Tämä asia ei ole muutettavissa.

Monikon inessiivissä passiivin 1. partisiippi ilmaisee, että jotakin voidaan tai ei voida tehdä. Rakenne liittyy olla-verbin muotoon ja muodostaa sen kanssa kiteytyneen verbiliiton, jonka merkitys on episteeminen*.


3) Rakenne
määräsi – esitti tehtäväksi

Esimies määräsi hankittavaksi uudet valaisimet.
Hän esitti ryhdyttäväksi toimiin.

Partisiippi on tässä translatiivissa. Sen taustalla oleva lause on aina passiivinen. Hallitseva verbi merkitsee tahdonilmaisua. Jos pohjana oleva lause on aktiivinen, voidaan käyttää esim. tyyppiä Hän määräsi miehen hankkimaan valaisimet.


Passiivin 2. partisiippi

1) Rakenne tuli tehdyksi – tehtyä

Minun tuli kerrotuksikerrottua asia.
Ei hänen tule lähdetyksilähdettyä.

Rakenteen muodostaa passiivin 2. partisiipin translatiivi tai partitiivi. Hallitsevana verbinä on tulla-verbin muoto. Rakennetta on nimitetty fortuitiiviseksi lauseenvastikkeeksi, koska tyyppi useimmiten ilmaisee sattumalta tai vahingossa tapahtumista (lat. fortuito 'sattumalta').

Translatiivin ja partitiivin esiintyminen rinnakkaismuotoina perustuu murre-eroon: translatiivia on käytetty enimmäkseen itä- ja lounaismurteissa, muualla taas partitiivia. Molemmat on hyväksytty yleiskieleen, vaikka normina oli pitkään translatiivi.

Lähes samaa merkitsee myös aktiivin 2. partisiipin translatiivi. Tätä tyyppiä ei ole pidetty varsinaisena lauseenvastikkeena:

Tulin kertoneeksi asian.


2) Rakenne
sai tehdyksi – tehtyä

Hän sai sanotuksi tärkeimmät asiat.
Miehet eivät saaneet hävitettyä kaikkia tuholaisia.

Rakenteen muodostaa passiivin 2. partisiipin translatiivi tai partitiivi. Rinnakkaismuotojen esiintyminen perustuu samaan murre-eroon kuin edellisessä rakennetyypissä.
 

3.8 Lauseenvastikkeet <Edellinen 3.8.9 Muita ei-finiittisiä... 3.9 Lauseopin harjoituksia

Verkkokielioppi: © Finn Lectura / Erkki Savolainen 2001