Verkkokieliopin äänneopin harjoitusten sivulta on linkkejä tälle sivulle.

Ratkaisu 16. Mitä yhteistä on seuraavilla äänteillä? Mikä piirre tai mitkä piirteet tekevät ne erilaisiksi?

p, m ovat kumpikin labiaaleja, mutta p on klusiili ja m on nasaali; lisäksi p on soinniton mutta m on soinnillinen

t, d ovat kumpikin dentaaliklusiileja, mutta t on prealveolaarinen tenuisklusiili ja d on medioalveolaarinen mediaklusiili; lisäksi t on soinniton, mutta d on soinnillinen

f, s ovat kumpikin soinnittomia frikatiiveja, mutta f on dentilabiaalinen spirantti ja s on medioalveolaarinen sibilantti

a, i ovat kumpikin laveita vokaaleja, mutta a on väljä ja i suppea.

Ratkaisu 26. Mitkä kaikki suomen kielen sanat voi muodostaa seuraavista foneemijonoista pelkästään konsonattien ja/tai vokaalien kvantiteettia vaihtelemalla?

tule: (ei) tuule, (ei) tulle, tulee, tuulee, tullee, tuullee

kato: kaato, katto, (puhekielessä myös katoo 'katoaa', kaatoo 'kaatoa', kattoo 'kattoa')

sata: saata, sataa, saattaa

muta: mutaa, muuta, muutta (= muu-pronominin yks. abessiivi, vrt. mon. abessiivi muitta mutkitta), mutta, (muttaa = mutta-konjunktion partitiivi, vrt. ei mitään muttia), muuttaa

vara: vaara, varaa, vaaraa

kasa: kasaa, kassa, kassaa

taka: takaa, takka, takkaa, taakka, taakkaa

Ratkaisu 28. Erota seuraavista sanoista lyhyet ja pitkät tavut. (Isokirjaimiset ovat pitkiä tavuja:)

ON-NET-to-MUUS
ON-NET-to-MUU-DES-ta
sy-dä-MEL-li-NEN
AH-VEN
KIR-je-KUO-ri
SUUN-NIS-ta-ja
SUUN-ni-TEL-la
SUUN-ni-TEL-MAL-li-SUUS
KOS-KET-ti-MIS-to
a-JAN-ta-SAIS-TAA
tu-pa-KOI-da
tu-pa-KOI-MAT-to-MAL-la

Ratkaisu 29. Merkitse sanoihin painotus. (Pääpainollisen tavun edessä on yläpilkku ja sivupainollisen edessä pilkku:)

'onnet,tomuus
'onnetto,muudesta
'sydä,mellinen
'ahven
'kirje,kuori
'suunnis,taja
'suunni,tella
'suunni,telmal,lisuus
'kosketti,misto
'ajan,tasaistaa
'tupa,koida
'tupa,koimatto,malla

Ratkaisu 34. Jaa seuraavien ilmausten sanat tavuihin. Mitä tavutyyppejä ne edustavat?

a-pu-a (V-CV-V)

kau-as pois (CVV-VC CVVC)

vai-en-nut viu-lu (CVV-VC-CVC CVV-CV)

me-nen tä-nään kir-jas-toon (CV-CVC CV-CVVC CVC-CVC-CVVC)

o-ta tä-mä lah-ja (V-CV CV-CV CVC-CV)

u-noh-ta-mai-sil-laan (V-CVC-CV-CVV-CVC-CVVC)

läh-de-tään-kö e-lo-ku-viin (CVC-CV-CVVC-CV V-CV-CV-CVVC)

saam-me kau-ra-puu-ro-a aa-mi-ai-sek-si (CVVC-CV CVV-CV-CVV-CV-V VV-CV-VV-CVC-CV)

Ratkaisu 40. Selvitä seuraavista lauseista kohdat, joissa tapahtuu loppukahdennus. Mikä muotoryhmä on kyseessä?

a) Ota lisää hernekeittoa ja täytekakkua, maista myös vähän suklaata.

[otal lisää] ota = imperatiivin yks. 2. persoona
[hernekkeittoa] herne = e-loppuinen sana
[täytekkakkua] täyte = e-loppuinen sana
[maistam myös] maista = imperatiivin yks. 2. persoona

b) Hän ottaa itse lisää. Haluatko sinäkin ottaa lisää?

[itsel lisää] itse = e-loppuinen sana
[ottaal lisää] ottaa = 1. infinitiivin lyhempi muoto

c) Älä mene vielä. Huone ei ole vapaa.

[älä menev vielä] älä mene = kielteinen imperatiivin preesens
[huone' 'ei] huone = e-loppuinen sana
[ei olev vapaa] ei ole = kielteinen preesens

d) Anna lapsen leikkiä omia leikkejänsä rauhassa.

[annal lapsen] anna = imperatiivin yks. 2. persoona
[leikkiä' 'omia] leikkiä = 1. infinitiivin lyhempi muoto
[leikkejänsär rauhassa] leikkejä+nsä = 3. persoonan omistusliite

e) Joskus saattaa paistaa aurinko, mutta tavallisesti sataa.

[paistaa' 'aurinko] paistaa = 1. infinitiivin lyhempi muoto
[tavallisestis sataa] tavallisesti = -sti-loppuinen adverbi

f) Tämän hyväksyminen on monelle suomalaiselle vaikeaa.

[monelles suomalaiselle] monelle = allatiivi
[suomalaisellev vaikeaa] suomalaiselle = allatiivi

Ratkaisu 41. Selvitä seuraavasta tekstistä kohdat, joissa kirjoitus ja ääntämys eivät vastaa toisiaan. Huomaa erityisesti loppukahdennus ja assimilaatio.

Kaikenlaiseen kirjoittamiseen voi valmistautua kuuntelemalla erilaisten ihmisten puhetta ja harrastamalla monipuolisesti kirjallisuutta. Sanavarastoaan voi kartuttaa painamalla varta vasten mieleensä sanoja ja ilmauksia, joita ei muista ennen käyttäneensä. Kirjoitustehtävää varten on hyvä tehdä muistiinpanoja. Useimmat kirjoittajat tarvitsevat tekstinsä selkärangaksi myös ennakkojäsentelyn.

[kaikellaiseen] assimilaatio <nl> [ll]

[kaikellaiseeh kirjoittamiseen] kaikenlaiseen-sanan loppu-n assimiloituu k:n edellä palataalinasaaliksi

<kirjoittamiseen voi> kirjoittamiseen-sanan loppu-n assimiloituu v:n edellä dentilabiaaliseksi

[valmistautuak kuuntelemalla] valmistautua = 1. infinitiivin lyhempi muoto. Sen yhteydessä on loppukahdennus.

[ihmistem puhetta]; assimilaatio <np> [mp]

[monipuolisestik kirjallisuutta] monipuolisesti = -sti-loppuinen adverbi. Sen yhteydessä on loppukahdennus.

<sanavarastoaan voi> sanavarastoaan-sanan loppu-n assimiloituu v:n edellä dentilabiaaliseksi.

[kartuttaap painamalla] kartuttaa = 1. infinitiivin lyhempi muoto. Sen yhteydessä on loppukahdennus.

[varta vastem mieleensä] assimilaatio <nm> [mm]

[mieleensäs sanoja] mielee+nsä = 3. persoonan omistusliite. Sen yhteydessä on loppukahdennus.

[ei muista' 'ennen] ei muista = kielteinen indikatiivin preesens. Sen yhteydessä on loppukahdennus.

[enneh käyttäneensä] ennen-sanan loppu-n assimiloituu k:n edellä palataalinasaaliksi.

[tehdäm muistiin-] tehdä = 1. infinitiivin lyhempi muoto. Sen yhteydessä on loppukahdennus.

[muistiimpanoja] assimilaatio <np> [mp]

[tekstinsäs selkä-] teksti+nsä = 3. persoonan omistusliite. Sen yhteydessä on loppukahdennus.

[selkärahhaksi] pitkä soinnillinen palataalinasaali merkitään kirjoituksessa ng:llä.

Verkkokielioppi