Etusivu Sisällys Hakemisto

Äänneoppi

Muoto-oppi Lauseoppi <Edellinen Seuraava>

2.9 Muoto-opin harjoituksia

Tällä sivulla:
Ohjeita | Mitä morfologia on? | Morfeemityypit, morfotaksi | Sanavartalot | Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut | Muut vokaalivaihtelut | Klusiilien astevaihtelu | t : s -vaihtelu | Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut | Paradigmat | Nominien taivutus |
Luku | Sijat | Numeraalit | Komparaatio | Verbien taivutus | Finiittimuodot | Nominaalimuodot | Yhdistäminen | Johtaminen | Morfeemianalyysia | Ratkaisuja*

 

Ohjeita

"Mikä"-tyyppisistä kertaustehtävistä on linkkejä Verkkokieliopin sivuille niihin kohtiin, joista vastaukset löytyvät. Tällaisten linkkien merkkinä on kulma (<). Ratkaisutehtävien vastaukset saadaan näkyviin erilliseen ikkunaan. Tällaisten linkkien merkkinä on tähti (*). Sivulla on 81 numeroitua tehtävää, joista ratkaisutehtäviä on 37. Tehtävistä kertyy A4-tulosteita n. 11 sivua.


Mitä morfologia on?

Tehtävä 1. Mitä tarkoittavat seuraavat <sanaan liittyvät käsitteet: ortografinen sana, kieliopillinen sana, äänneopillinen sana, lekseemi?

Tehtävä 2. Mitä ovat <morfeemit ja allomorfit?

Tehtävä 3. Mitä tarkoittaa <paradigma? Mitä <perusmuoto tarkoittaa sanakirjoissa ja toisaalta sanojen taivutuksessa?


Morfeemityypit, morfotaksi

Tehtävä 4. Mitä ovat <vapaat ja <sidonnaiset morfeemit?

Tehtävä 5. Mihin <ryhmiin sidonnaiset morfeemit jakautuvat?

Tehtävä 6. Mitä tarkoitetaan termillä <morfotaksi?


Sanavartalot

Tehtävä 7. Selvitä käsitteet <vartalo, <vokaalivartalo ja <konsonanttivartalo.

Tehtävä 8. Muodosta seuraavien sanojen kaikki erilaiset sanavartalot. (Ratkaisut*.)

a) vuosi, eläin, lyhyt, siili, vahvuus, ihminen, eräs, ote, kyynel, kolmas, suurin
b) palata, heiketä, tarvita, kieltää, tehdä, antaa, viipyä, nousta

Tehtävä 9. Selitä, mihin sanavartaloon seuraavat taivutusmuodot perustuvat. (Ratkaisut*.)

a) nuorena, sammalta, pieneen, talossa, taitteella, keväänä, tytöt
b) laskee, armahtaisimme, pudottanut, askarruttaneita, piirittänee, annoin


Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut

Tehtävä 10. Mitä on <morfofonologia?

Tehtävä 11. Millaisia elementtejä ovat <suffiksit?

Tehtävä 12. Mitkä ovat tärkeimmät i:lliset suffiksit, jotka aiheuttavat sanavartaloon <vokaalivaihteluja?

Tehtävä 13. Tee muunnokset ja selitä vartalon vokaalivaihtelut. (Ratkaisut*.)

a) Muunna <monikoksi: vapaassa maassa, tuolla suolla, ikävänä päivänä, hauskalla matkalla, kuumasta koirasta
b) Muunna <superlatiiviksi: vakaata, terveenä, syvällä, kylmässä
c) Muunna <imperfektiksi ja <konditionaaliksi: saan, lyömme, viettävät, annat, muistatte

Tehtävä 14. Etsi ja selitä seuraavasta tapaukset, joissa suffiksin i on liittynyt sanavartaloon. (Ratkaisut*.)

Tien oikealla sivustalla levisi ihana kukkaniitty, ja kissat asettuivat siihen kukkien keskelle, jotka loistivat kuin sateenkaari. Siinä oli sinikelloja, jotka huojuivat hiljaa kevyessä kesätuulessa, siinä oli rantaleiniköitä, jotka paistoivat kodikkaan keltaisina pitkän matkan päähän, ja sieltä pilkisti puna-apiloita pulleine, pehmeine kukankasvoineen. Pieni punainen esine, jossa oli mustia pilkkuja, tuli lentäen ja laskeutui keskelle Töpöhännän koreanpunaista nenää.

Tehtävä 15. Selitä seuraavat tapaukset. Miksi taivutusparit eivät ole identtiset? (Ratkaisut*.)

a) nappi : napeilla mutta sappi : sapilla
b) sanoma : sanomia mutta peruna : perunoita

Tehtävä 16. Miksi seuraavat muodot eivät ole oikeaa nykyistä yleissuomea? (Ratkaisut*.)

a) kostaa : *kostisin (akt. kond. prees. yks. 1. pers.)
b) myydä : *möin (akt. ind. imperf. yks. 1. pers.)
c) muna : *munoilla (mon. adess.)


Muut vokaalivaihtelut

Kyseessä ovat <muut kuin suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut.

Tehtävä 17. Miksi seuraava taivutuspari ei ole identtinen? (Ratkaisut*.)

tuoli : tuolin mutta suoli : suolen

Tehtävä 18. Miksi seuraavat muodot eivät ole oikeaa nykyistä yleissuomea? (Ratkaisut*.)

a) mukava : *mukavempi (komparatiivi)
b) jakaa : *jaattu (pass. 2. partis. yks. nom.)


Klusiilien astevaihtelu

Tehtävä 19. Mitkä konsonantit ovat <astevaihtelun alaisia? Mikä on astevaihtelun pääsääntö?

Tehtävä 20. Osoita seuraavasta kohdat, joissa on <poikkeus astevaihtelun pääsäännöstä? Selitä poikkeukset. (Ratkaisut*.)

kaupunkinsa, laatikoita, leivätön, maun, suvun, kuningatar,
hakkaavat, tieteellinen, luvatut, puetaan, orvokkeja, emännöidä,
äänneoppi, vaarannan, poikamme, varpaat

Tehtävä 21. Etsi seuraavasta tekstistä kaikki astevaihtelutapaukset. Selvitä, onko kyseessä vahva vai heikko aste. (Ratkaisut*.)

Joka pitäjällä on oma murteensa. Saattaapa kotiseutunsa hyvin tunteva osoittaa eroavuuksia saman pitäjän eri kylienkin kielenkäytössä. – Haavan lehdet kahisevat ikkunan ulkopuolella harvinaisen lämpimän tuulen puhaltaessa lännestä. Ruusut ovat jo pudottaneet kukkansa, ja niiden okaista vartta kaunistaa vain muutama lehti. – Kaksi ja puoli tuntia salongissa viettävät matkustajat saavat virvokejuomia ja karamellejä.

Tehtävä 22. Selitä seuraavat tapaukset. Miksi taivutusparit eivät ole identtiset? (Ratkaisut*.)

a) karvas : karvaan mutta varvas : varpaan
b) katu : kadun mutta auto : auton

Tehtävä 23. Miksi seuraavat muodot eivät ole oikeaa nykyistä yleissuomea? (Ratkaisut*.)

a) Sirpa : *Sirvan (yks. genetiivi)
b) kaiku : *kajut (mon. nominatiivi)


t : s -vaihtelu

Tehtävä 24. Millaista äännevaihtelua <t : s -vaihtelu tarkoittaa?

Tehtävä 25. Mitä tarkoittaa käsite <analogia?

Tehtävä 26. Onko seuraavien sanojen t äännelaillinen* vai analoginen? (Ratkaisut*.)

sääti, vetenä, veti, tuntisi, saatiin, lahti, tähti, totinen, nouti, tuhat, äiti, kalasti, vietti

Tehtävä 27. Ratkaise, mitkä s:t seuraavissa sanoissa ovat syntyneet ti > si -muutoksen kautta. (Ratkaisut*.)

vesi, jousi, kuusi, hirsi, lasi, mies, kolmas, ennustus, tuhansia, vanhuus; nousin, huusivat, pääsi, riensit, lakkasi

Tehtävä 28. Selitä seuraavat tapaukset. Miksi taivutusparit eivät ole identtiset? (Ratkaisut*.)

a) siirtää : siirsi mutta hiihtää : hiihti
b) rikkaus : rikkautena mutta rukous : rukouksena


Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut

Tehtävä 29. Millaisia sanoja koskevat <tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut?

Tehtävä 30. Osoita seuraavasta kohdat, joissa on tavuasemasta riippuvaa vaihtelua. (Ratkaisut*.)

rukous – rukouksen, onneton – onnettoman, maatkoon – makaan – maannut, katse – katsetta – katseen, kirves – kirveen, kevät – keväällä


Paradigmat

Tehtävä 31. Mitä termi <paradigma tarkoittaa kielitieteessä? Mitä tarkoitetaan käsitteillä täydellinen paradigma ja vajaa paradigma? Millainen on suppletiivinen eli täydennysparadigma? Millainen on heterokliittinen eli sekaparadigma?

Tehtävä 32. Selvitä, minkätyyppiset ovat seuraavien sanojen paradigmat. (Ratkaisut*.)

a) hakea, b) sataa, c) sukset, d) ei, e) hevonen, f) palata, g) hyvä, h) kalveta

Tehtävä 33. Mainitse esimerkkejä a) suppletiivisesta ja b) vajaasta paradigmasta. (Ratkaisut*.)

Tehtävä 34. Ratkaise, ovatko seuraavat sananmuodot saman sanan taivutusmuotoja eli kuuluvatko ne samaan paradigmaan? (Ratkaisut*.)

a) viisaalla, viisaista; viisaammalle; viisaasti
b) kädellä, käsistä, käsiä, kädettä; kädetön
c) postina, posteihin; postitse; postittaa
d) paranee, paranisi; parantua, lienee parantunut
e) suuttua, suuttunut; suutahdin, suututettiin


Nominien taivutus

Tehtävä 35. Mitä kategorioita suomen <deklinaatiossa voidaan ilmaista?

Tehtävä 36. Mitkä ovat nykysuomen <monikon tunnukset?

Tehtävä 37. Mihin kolmeen ryhmään <sijat jaetaan tehtäviensä perusteella?

Tehtävä 38. Mitä <possessivisuffiksit ilmaisevat?


Luku

Tehtävä 39. Erota seuraavista sanapareista monikkomuodot. (Ratkaisut*.)

siiliä – tiiliä, tuolilla – suolilla, varsilla – kurssilla, unistaan – uunistaan, viinissäni – nimissäni, papille – apille, närhille – lokille, puomissa – tuomissa, vaarille – saarille, viirillä – hiirillä, siivistä – kiivistä, hirssissä – hirsissä


Sijat

Tehtävä 40. Muodosta seuraavista sanoista kaikki mahdolliset yksikön ja monikon <partitiivimuodot. (Ratkaisut*.)

korkea, asunto, professori, kuusikko, omena, kammio, kioski, trio

Tehtävä 41. Muodosta seuraavista sanoista kaikki mahdolliset <monikon genetiivit. (Ratkaisut*.)

käsi, suurin, nopea, enkeli, kallis, vene, demokratia, kaupunki, dollari, volyymi

Tehtävä 42. Muodosta seuraavista sanoista kaikki mahdolliset yksikön ja monikon <illatiivimuodot. (Ratkaisut*.)

kaipuu, kaivu, alue, olut, matala, mantere, vihreä, allas, Thaimaa, tele, rele, sviitti

Tehtävä 43. Minkä sanojen mitä muotoja seuraavat ovat? (Ratkaisut*.)

ikinä, pohjiltansa, kannuksitta, johdatteluineen, kiistattomista, heitteillä, hermostuksissaan

Tehtävä 44. Minkä sanojen mitkä muodot ovat seuraavien <adverbien taustalla? (Ratkaisut*.)

vähintään, tosiaan, yhtenään, yksin, ainoastaan, uudestaan, suoraan, varmaan, tuskin, hyvin, näin


Numeraalit

Tehtävä 45. Mitä <kardinaaliluvut ilmaisevat?

Tehtävä 46. Miten <ordinaaliluvut muodostetaan?

Tehtävä 47. Miten <pitkien lukusanojen taivutusta voidaan yksinkertaistaa?

Tehtävä 48. Miten <murtoluvut muodostetaan?

Tehtävä 49. Taivuta lukuja kuusi, kuudes; kymmenen, kymmenes; kuusitoista, kuudestoista; sata, sadas; tuhat, tuhannes (1 000.); kuudennes, sadannes, tuhannes (1/1 000) seuraavissa muodoissa. (Ratkaisut*.)

Yks. genetiivi
Yks. essiivi
Yks. partitiivi
Yks. abessiivi
Mon. illatiivi


Komparaatio

Tehtävä 50. Mitä <vertailuasteet ovat?

Tehtävä 51. Missä suhteessa komparaatio on morfologian <rajailmiö?

Tehtävä 52. Miten vartalon loppu voi muuttua <komparatiivin suffiksin edellä?

Tehtävä 53. Miten vartalon loppu voi muuttua <superlatiivin suffiksin edellä?

Tehtävä 54. Muodosta seuraavat adjektiivien vertailuasteet. (Ratkaisut*.)

makea   positiivi      mon. inessiivi
pieni   komparatiivi   mon. abessiivi
pieni   superlatiivi   komitatiivi
puhdas  komparatiivi   mon. instruktiivi
puhdas  superlatiivi   mon. allatiivi
lyhyt   positiivi      yks. elatiivi
lyhyt   superlatiivi   mon. illatiivi
matala  superlatiivi   mon. essiivi

 

Verbien taivutus

Tehtävä 55. Mihin kahteen pääryhmään suomen <konjugaatioon kuuluvat muodot jakautuvat?

Tehtävä 56. Missä kategorioissa <finiittiverbit taipuvat?

Tehtävä 57. Mitä nominien ominaisuuksia <nominaalimuodoilla on? Miten nominaalimuotojen verbisyys ilmenee?


Finiittimuodot

Tehtävä 58. Mitkä ovat suomen verbien <pääluokat?

Tehtävä 59. Mitkä ovat suomen morfologiset <verbimodukset?

Tehtävä 60. Mitkä ovat suomen <tempukset?

Tehtävä 61. Mitä ovat <yksipersoonaiset verbit?

Tehtävä 62. Taivuta verbejä vetää ja vedota seuraavissa finiittimuodoissa. (Ratkaisut*.)

  vetää vedota
Pass. pot. prees. vedettäneen vedottaneen
Akt. imp. prees. mon. 1.    
Akt. kond. prees. mon. 2. kielto    
Pass. imp. prees.    
Akt. kond. perf. yks. 2.    
Akt. pot. perf. yks. 1. kielto    
Akt. ind. pluskv. mon. 3.    
Akt. imp. prees. mon. 2. kielto    
Akt. imp. perf. yks. 3.    
Akt. kond. perf. yks. 3. kielto    
Akt. ind. imp. mon. 3. kielto    
Akt. pot. perf. yks. 2.    
Pass. kond. perf. kielto    
Pass. imp. prees. kielto    
Akt. ind. pluskv. yks. 1. kielto    
Pass. kond. prees.    
Pass. pot. perf. kielto    


Tehtävä 63. Määrittele seuraavien finiittimuotojen pääluokka, modus ja tempus sekä aktiivimuotojen luku ja persoona. Huomaa myös kieltomuodot. (Ratkaisut*.)

  PÄÄLUOKKA MODUS TEMPUS LUKU PERS. (KIELTO)
hyväksyttäneen pass. pot. prees.    
lähtekäämme          
ette uskoisi          
sanottakoon          
olisit kertonut          
en liene maininnut          
olivat toivoneet          
älkää välittäkö          
olkoon sanonut          
ei olisi pitänyt          
eivät kertoneet          
lienet kuullut          
ei olisi haluttu          
älköön välitettäkö          
en ollut kuullut          
tiedettäisiin          
ei liene päätetty          



Nominaalimuodot

Tehtävä 64. Kuinka monta <infinitiiviä suomessa on?

Tehtävä 65. Mitkä ovat <3. infinitiivin sijat nykykielessä?

Tehtävä 66. Miten <partisiipit eroavat <infinitiiveistä?

Tehtävä 67. Millainen on <kieltopartisiippi?

Tehtävä 68. Taivuta verbejä purra ja purkaa seuraavissa nominaalimuodoissa. (Ratkaisut*.)

  purra purkaa
Akt. 3. inf. iness. puremassa purkamassa
Pass. 1. part. yks. transl.    
Akt. 2. inf. iness. + yks. 2.    
Akt. 3. inf. adess.    
Akt. 1. inf. transl. + mon. 1.    
Akt. 2. part. yks. transl.    
Akt. 3. inf. abess.    
Pass. 1. part. yks. essiivi    
Akt. 2. inf. instr.    
Pass. 2. inf. iness.    
Pass. 2. partis. yks. transl.    
Akt. 3. inf. illat.    
Akt. 4. inf. partit. + mon. 2.    
Akt. 1. partis. yks. nominat.    
Pass. 2. part. yks. partit. + yks. 1.    

 

Tehtävä 69. Määrittele seuraavien nominaalimuotojen pääluokka, infinitiiviys tai partisiippius, järjestysnumero, sija sekä omistusliitteiden luku ja persoona. (Ratkaisut*.)

  PÄÄLUOKKA PART./INF. SIJAMUOTO (OM.LIITE)
olevinasi akt. 1. part. mon. essiivi yks. 2.
tavattavissa        
otettuamme        
lähteneeksi        
vuokrattavana        
tullessani        
viemässä        
haettavaksi        
mennen        
elääksenne        
soutamalla        
syödessä        
saunottaessa        
uimasta        
etsimistäni        
näkemättämme        
tehdyksi        

 

Yhdistäminen

Tehtävä 70. Mitkä ovat sananmuodostuksen <päämenetelmät?

Tehtävä 71. Mitä ovat <erityiset yhdyssanamuodot?

Tehtävä 72. Millaisia ovat <alisteiset ja millaisia <rinnasteiset yhdyssanat?

Tehtävä 73. Miten seuraavantyyppiset <yhdysverbit ovat syntyneet?

kantaesittää, kestopäällystää, koeajaa, kuivatislata


Johtaminen

Tehtävä 74. Selvitä käsitteet <kantasana, kanta, perussana, <johdin, <johdos.

Tehtävä 75. Muodosta tehdä-verbistä seuraavat <verbijohdokset ja niistä edelleen <teonnimet. (Ratkaisut*.)

a) refleksiivinen, b) frekventatiivinen, c) momentaaninen, d) kausatiivinen

Tehtävä 76. Muodosta syvä-adjektiivista seuraavat johdokset. (Ratkaisut*.)

a) translatiivinen verbijohdos ja siitä teonnimi
b) kausatiivinen ja siitä refleksiivinen verbijohdos
c) possessiivinen adjektiivi ja siitä ominaisuudennimi

Tehtävä 77. Muodosta maali-substantiivista seuraavat johdokset. (Ratkaisut*.)

a) faktiivinen verbijohdos, siitä teonnimi ja edelleen possessiivinen adjektiivi
b) tekijännimi

Tehtävä 78. Muodosta seuraavat <rekursiiviset johdokset. (Ratkaisut*.)

hermo   kollekt. + poss. adj.
huono   kaus. + refl.
taipuu  kaus. + frekv.
syö     refl. + kaus.
pesee   teonn. + paikka
into    kaus. + refl. + kaus.
soi     teonn. + poss.adj. + omin.
pieni   kaus. + refl. + kaus. + frekv.

Tehtävä 79. Mitä peräkkäisiä johtimia seuraavissa sanoissa on? (Ratkaisut*.)

a) asuntola, kodittomuus, seikkailijatar
b) jakeluttaa, lyhennyttää, naurattelee, pienennyttelyttää
c) harrastelijamaisuus, peittelemättömyys, vaihteluttomuus                                                     


Morfeemianalyysia

Tehtävä 80. Mihin <morfotaktisiin perusluokkiin  kannanjälkeiset sidonnaiset morfeemit jakautuvat?

Tehtävä 81. Erittele seuraavat nomini- ja verbimuodot morfeittain*. Kirjoita morfit sarakkeisiin lopusta alkuun päin. (Ratkaisut*.)

SANANMUOTO KANTA JOHTIMET TUNNUKSET PÄÄTTEET LIITTEET
kuivattamoissa             
viettelijättärellä                   
seikkailuittakin            
turvattomuudestaankaan                    
annosteluihinko                
kuljeskelijoiden               
keitoksineni          
opastanee          
vahvistettaessa             
uiskentelisiko          
harhailtuamme          
2.8 Morfologinen monitulkintaisuus 2.9 Muoto-opin harjoituksia 3 Lauseoppi...

Verkkokielioppi: © Finn Lectura / Erkki Savolainen 2001