Etusivu Sisällys Hakemisto

Äänneoppi

Muoto-oppi Lauseoppi <Edellinen Seuraava>

1.5.2 Nasaalit m, n, h

Tällä sivulla:
Yleistä | Soinnillinen labiaalinasaali m | Soinnillinen dentaalinasaali n |
Soinnillinen palataalinasaali h | audio.GIF (76 bytes) Ääniesimerkit (merkitty tekstissä vihreällä)

 

Yleistä

Nasaalissa ilma pääsee kulkemaan nenän kautta, koska <nenäportti on auki, mutta ei suun kautta, koska suuväylässä on klausuura eli sulkeuma. Nasaaleissa ja klusiileissa on siis artikulaatiopaikalla samanlainen klausuura eli sulkeuma. Ero on siinä, että klusiileissa ilma ei pääse hetkeen mitään kautta ulos, koska nenäportissa on toinen sulkeuma, mutta nasaaleissa nenäportissa on apertuura eli avauma.

(Ääniesimerkit kuuluvat tässä kielittäin, eri järjestyksessä kuin esimerkkisanat ovat tekstissä.)


Soinnillinen labiaalinasaali m

m on <soinnillinen <labiaalinen nasaali, joka esiintyy sanan alussa, esim. mitä, maali, sekä sanan sisässä lyhyenä ja pitkänä, esim. lima, mamma, omistaa. Se ääntyy tavalliseti bilabiaalisena .

Sellaisissa lainasanoissa, joissa m:ää seuraa dentilabiaali (v, f), se voi reaalistua dentilabiaalisena, esim. triumviraatti, kamfertti, amfora.


Soinnillinen dentaalinasaali n

n on soinnillinen <dentaalinen nasaali, joka esiintyy suomessa sanan alussa ja lopussa ja myös sanan sisässä sekä lyhyenä että pitkänä, esim. nenä, mennään, annan, onnen.

n >assimiloituu seuraavien äänteiden vaikutuksesta siten, että voidaan puhua /n/-foneemin neljästä <allofonista, joiden distribuutio on seuraavanlainen:

  • soinnillinen bilabiaalinen nasaali bilabiaalisen äänteen (p, m) edellä, esim. pojan pyörä  [pojam pyörä]

  • soinnillinen dentilabiaalinen nasaali dentilabiaalisen äänteen (v, f) edellä, esim. pojan vaari, informaatio

  • soinnillinen <palataalinen nasaali palataalisen äänteen (k, g) edellä, esim. pojan kassi  [pojah kassi], pankki [pahkki] sekä

  • soinnillinen dentaalinen nasaali aina muulloin, esim. nenä, kenttä.

n:n pääallofoni, dentaalinen [n] ääntyy tavallisesti <medioalveolaarisena, mutta t:n edellä prealveolaarisena, esim. kannan, mandariini, kansa mutta kanto, hinta.


Soinnillinen palataalinasaali h

h (äng) on soinnillinen palataalinen nasaali. Se äännetään siten, että kielen selkä painautuu kiinni pehmeätä kitalakea eli velumia vasten ja ilma kulkee vapaasti nenän kautta ulos. Äänihuulet värähtelevät.


Kuva: Suomen äng-äänne

/h/-foneemilla on suomen kielessä erikoinen distribuutio eli jakauma. Supisuomalaisissa sanoissa se voi esiintyä vain pitkänä sanan sisässä vokaalien välissä. Suomen oikeinkirjoituksessa se merkitään tavallisesti ng:llä: esim. rangat [rahhat].

Huomaa, että suomessa h-äänne, joka on k:n edellä, on yksi /n/-foneemin allofoneista: esim. ranka [rahka].

Esimerkkejä: lanka : langat  [lahhat], kankaat : kangas  [kahhas], Hanko : Hangossa [hahhossa], Helsinki : Helsingissä [helsihhissä]. Uusissa lainasanoissa h voi esiintyä myös eräissä konsonanttiyhtymissä sekä sanan lopussa, esim. Englund [ehlund], pingviini [pihviini], sangria [sahria], Björling [bjöörlih], Huang [huah].

Suomessa h ääntyy samalla tavalla kuin englannin ilmauksessa singing in the rain. Tämä on erilainen artikulaatio kuin useissa Euroopan kielissä. Vertaa esimerkiksi seuraavien sanojen artikulaatiota: englanti: anger, English [ihgliš]; kreikka: [fehgári] 'kuu', [ahglía] 'Iso-Britannia'; italia: tango [tahgo], suomi: tango [tahho], englanti  [ehlanti]. Suomessa h-äänteen jäljessä ei äännetä g:tä.

Lainasanoissa, joissa on gn-yhtymä, g ääntyy h-äänteenä, esim. magnetofoni  [mahnetofoni], magneettinen  [mahneettinen], Magna Charta [mahna karta], signeerata [sihneerata]. Vertaa esim. englannin magnetic [mäg'netik]. Poikkeus: sana design ääntyy suomessa [disain].

Vokaaliympäristö vaikuttaa h:n artikulaatiopaikkaan siten, että >etuvokaalien kanssa se on mediopalataalinen mutta takavokaalien kanssa postpalataalinen. Vertaa artikulaatiopaikkaa esim. sanoissa Helsingissä [helsihhissä], jossa h on i-äänteiden (etuvokaalien) välissä, ja Hangossa [hahhossa], jossa h on takavokaalien välissä.
 

1.5 Suomen konsonanttisysteemi <Edellinen 1.5.2 Nasaalit m, n, h Seuraava> 1.6 Suomen vokaalisysteemi

Verkkokielioppi: © Finn Lectura / Erkki Savolainen 2001