Verkkokieliopin muoto-opin harjoitusten sivulta on linkkejä tälle sivulle. Ratkaisuista kertyy A4-tulosteita n. 18 sivua.

Ratkaisu 8. Muodosta seuraavien sanojen kaikki erilaiset sanavartalot.

a) vuosi, eläin, lyhyt, siili, vahvuus, ihminen, eräs, ote, kyynel, kolmas, suurin

vuote+na      vahva vokaalivartalo
vuode+n       heikko vokaalivartalo 
vuot+ta       konsonanttivartalo

eläime+nä     vaihteluton vokaalivartalo
eläime+n 
eläin+tä      konsonanttivartalo

lyhye+nä      vaihteluton vokaalivartalo
lyhye+n 
lyhyt+tä      konsonanttivartalo

siili+nä      vaihteluton vokaalivartalo
siili+n 
siili+ä 

vahvuute+na   vahva vokaalivartalo
vahvuude+n    heikko vokaalivartalo
vahvuut+ta    konsonanttivartalo

ihmise+nä     vaihteluton vokaalivartalo
ihmise+n 
ihmis+tä      konsonanttivartalo

erää+nä       vaihteluton vokaalivartalo
erää+n 
eräs+tä       konsonanttivartalo

ottee+na      vaihteluton vokaalivartalo
ottee+n 
otet+ta       konsonanttivartalo

kyynele+nä    vaihteluton vokaalivartalo
kyynele+n 
kyynel+tä     konsonanttivartalo

kolmante+na   vahva vokaalivartalo
kolmanne+n    heikko vokaalivartalo
kolmat+ta     konsonanttivartalo

suurimpa+na   vahva vokaalivartalo
suurimma+n    heikko vokaalivartalo
suurin+ta     konsonanttivartalo

b) palata, heiketä, tarvita, kieltää, tehdä, antaa, viipyä, nousta

palaa+vat     vaihteluton vokaalivartalo
palaa+n 
palat+koon    konsonanttivartalo

heikkene+vät  vaihteluton vokaalivartalo
heikkene+n 
heiket+köön   konsonanttivartalo

tarvitse+vat  vaihteluton vokaalivartalo
tarvitse+n 
tarvit+koon   konsonanttivartalo

kieltä+vät    vahva vokaalivartalo
kieltä+köön 
kiellä+n      heikko vokaalivartalo

teke+vät      vahva vokaalivartalo
tee+n 	      heikko vokaalivartalo
teh+köön      konsonanttivartalo

anta+vat      vahva vokaalivartalo
anta+koon 
anna+n 	      heikko vokaalivartalo

viipy+vät     vahva vokaalivartalo
viipy+köön 
viivy+n       heikko vokaalivartalo

nouse+vat     vaihteluton vokaalivartalo
nouse+n 
nous+koon     konsonanttivartalo

Ratkaisu 9. Selitä, mihin sanavartaloon seuraavat taivutusmuodot perustuvat.

a) nuorena, sammalta, pieneen, talossa, taitteella, keväänä, tytöt

nuore+na      vaihteluton vokaalivartalo
sammal+ta     konsonanttivartalo
piene+en      vaihteluton vokaalivartalo
talo+ssa      vaihteluton vokaalivartalo
taittee+lla   (taittee+na : taittee+n) 
              vaihteluton vokaalivartalo, vrt. taite 
kevää+nä      vaihteluton vokaalivartalo
tytö+t 	      heikko vokaalivartalo; vrt. tyttö+nä 

b) laskee, armahtaisimme, pudottanut, askarruttaneita, piirittänee, annoin

laske+e 	   vaihteluton vokaalivartalo
armahta+isi+mme    vahva vokaalivartalo; vrt. armahda+n 
pudotta+nut        vahva vokaalivartalo; vrt. pudota+n 
askarrutta+nei+ta  vahva vokaalivartalo; vrt. askarruta+n 
piirittä+ne+e      vahva vokaalivartalo; vrt. piiritä+n 
anno+i+n 	   heikko vokaalivartalo; vrt. anto+i 

Ratkaisu 13. Tee muunnokset ja selitä vartalon vokaalivaihtelut.

a) Muunna monikoksi: vapaassa maassa, tuolla suolla, ikävänä päivänä, hauskalla matkalla, kuumasta koirasta

vapa+i+ssa ma+i+ssa       pitkä vokaali vaihtuu lyhyeen
no+i+lla so+i+lla         uo-diftongi vaihtuu o:ksi
ikäv+i+nä päiv+i+nä       ä katoaa
hausko+i+lla matko+i+lla  a vaihtuu o:ksi
kuum+i+sta koir+i+sta     a katoaa

b) Muunna superlatiiviksi: vakaata, terveenä, syvällä, kylmässä

vaka+in+ta      pitkä vokaali vaihtuu lyhyeen
terve+impä+nä   pitkä vokaali vaihtuu lyhyeen
syv+immä+llä    ä katoaa
kylm+immä+ssä   ä katoaa

c) Muunna imperfektiksi ja konditionaaliksi: saan, lyömme, viettävät, annat, muistatte

sa+i+n, sa+isi+n             pitkä vokaali vaihtuu lyhyeen
lö+i+mme, lö+isi+mme         yö-diftongi vaihtuu ö:ksi
viett+i+vät, viettä+isi+vät  ä katoaa imperfektissä
anno+i+t, anta+isi+t         a vaihtuu o:ksi imperfektissä
muist+i+tte, muista+isi+tte  a katoaa imperfektissä

Ratkaisu 14. Etsi ja selitä seuraavasta tapaukset, joissa suffiksin i on liittynyt sanavartaloon.

Tien oikealla sivustalla levisi ihana kukkaniitty, ja kissat asettuivat siihen kukkien keskelle, jotka loistivat kuin sateenkaari. Siinä oli sinikelloja, jotka huojuivat hiljaa kevyessä kesätuulessa, siinä oli rantaleiniköitä, jotka paistoivat kodikkaan keltaisina pitkän matkan päähän, ja sieltä pilkisti puna-apiloita pulleine, pehmeine kukankasvoineen. Pieni punainen esine, jossa oli mustia pilkkuja, tuli lentäen ja laskeutui keskelleTöpöhännän koreanpunaista nenää.

levis+i           ä on kadonnut imperfektissä; vrt. levitä : leviä+ä 
asettu+i+vat      vaihtelua ei ole; vrt. asettu+vat 
kukk+i+en         a on kadonnut monikossa; vrt. kukka+na
loist+i+vat       a on kadonnut imperfektissä; vrt. loista+vat
ol+i 	          e on kadonnut imperfektissä; vrt. ole+n 
sinikello+j+a     vaihtelua ei ole; vrt. sinikello+a 
huoju+i+vat       vaihtelua ei ole; vrt. huoju+vat 
rantaleinikö+i+tä vaihtelua ei ole; -leinikkö on vanhentunut asu, 
                  vrt. leinikki 
paisto+i+vat      a on vaihtunut -o:ksi imperfektissä; vrt. paista+vat 
kelta+isi+na      a on säilynyt -inen-johtimen edellä; vrt. kelta+inen 
pilkist+i         ä on kadonnut imperfektissä; vrt. pilkistä+ä 
apilo+i+ta        a on vaihtunut -o:ksi monikossa; vrt. apila+a 
pulle+ine         a on kadonnut komitatiivissa; vrt. pullea+na 
pehme+ine         ä on kadonnut komitatiivissa; vrt. pehmeä+nä 
kasvo+ine+en      vaihtelua ei ole; vrt. kasvo+na 
puna+inen         a on säilynyt -inen-johtimen edellä
must+i+a          a on kadonnut monikossa; vrt. musta+a 
pilkku+j+a        vaihtelua ei ole; vrt. pilkku+a 
tul+i             e on kadonnut imperfektissä; vrt. tule+e 
laskeutu+i        vaihtelua ei ole; vrt. laskeutu+u 
puna+is+ta        a on säilynyt -inen-johtimen edellä; vrt. puna+inen 

Ratkaisu 15. Selitä seuraavat tapaukset. Miksi taivutusparit eivät ole identtiset?

a) nappi : napeilla mutta sappi : sapilla

nappi : napi+n : nape+i+lla; vartalon loppu-i vaihtuu monikon i:n edellä e:ksi
sappi : sape+n : sap+i+lla; vartalon loppu-e katoaa monikon i:n edellä

b) sanoma : sanomia mutta peruna : perunoita

sanoma+a : sanom+i+a; vartalon loppu-a katoaa tässä monikon i:n edellä
peruna+a : peruno+i+ta; vartalon loppu-a vaihtuu tässä monikon i:n edellä o:ksi

Ratkaisu 16. Miksi seuraavat muodot eivät ole oikeaa nykyistä yleissuomea?

a) kostaa : *kostisin (akt. kond. prees. yks. 1. pers.)

kosta+n : kosta+isi+n; vartalon loppu-a säilyy konditionaalin tunnuksen edellä

b) myydä : *möin (akt. ind. imperf. yks. 1. pers.)

myy+n : my+i+n; vartalon pitkä loppu-y lyhenee imperfektin i:n edellä; eräissä murteissa tavataan kyllä muodot myödä : möin, vrt. lyödä : löin

c) muna : *munoilla (mon. adess.)

muna+lla : mun+i+lla; vartalon loppu-a katoaa tässä monikon i:n edellä

Ratkaisu 17. Miksi seuraava taivutuspari ei ole identtinen?

tuoli : tuolin mutta suoli : suolen

tuoli : tuoli+n : tuole+i+lla; sana on uudehko lainasana, jotka asettuvat i-vartalotyyppiin; vartalon loppu-i vaihtuu monikon i:n edellä e:ksi
suoli : suole+n : suol+i+lla; sana on vanha e-vartaloinen sana; niiden yksikön nominatiivissa e:n tilalla on i

Ratkaisu 18. Miksi seuraavat muodot eivät ole oikeaa nykyistä yleissuomea?

a) mukava : *mukavempi (komparatiivi)

mukava : mukava+mpi; useampi- kuin kaksitavuisten vartaloiden loppu-a säilyy komparatiivissa; vrt. kova : kove+mpi

b) jakaa : *jaattu (pass. 2. partis. yks. nom.)

jaka+vat : jaa+n : jae+ttu; vartalon loppu-a muuttuu e:ksi passiivin tunnuksen edellä

Ratkaisu 20. Osoita seuraavasta kohdat, joissa on poikkeus astevaihtelun pääsäännöstä? Selitä poikkeukset.

kaupunkinsa   vahva aste umpitavun alussa omistusliitteen -nsa edellä; 
              vrt. kaupungin 
laatikoita    heikko aste avotavun alussa nelitavuisessa monikon 
              partitiivimuodossa; vrt. laatikkoja 
leivätön      heikko aste avotavun alussa; 
              vrt. leivättömän : leipä 
kuningatar    heikko aste avotavun alussa; 
              vrt. kuningattaren : kuninkaana 
tieteellinen  vahva aste umpitavun alussa supistumavokaalin edellä; 
              vrt. tiedettä : tieteitä 
luvatut       heikko aste avotavun alussa; 
              vrt. luvattu : lupaavat 
puetaan       heikko aste avotavun alussa; 
              vrt. puettiin : pukea 
emännöidä     heikko aste avotavun alussa vartaloltaan kolmitavuisessa -Oi-verbissä; 
              vrt. emäntä 
äänne         heikko aste avotavun alussa jäännöslopukkeen edellä; 
              vrt. äänteenä 
poikamme      vahva aste umpitavun alussa omistusliitteen -mme edellä; 
              vrt. pojan 
varpaat       vahva aste umpitavun alussa supistumavokaalin edellä; 
              vrt. varvasta : varpaita 

Ratkaisu 21. Etsi seuraavasta tekstistä kaikki astevaihtelutapaukset. Selvitä, onko kyseessä vahva vai heikko aste.

murteensa    vahva aste poikkeuksellisesti umpitavun alussa 
             omistusliitteen edellä; vrt. murretta 
saattaapa    vahva aste; vrt. saatan 
koti         vahva aste; vrt. kodin 
seutunsa     vahva aste poikkeuksellisesti umpitavun alussa 
             omistusliitteen edellä; vrt. seudun 
tunteva      vahva aste; vrt. tunnen 
osoittaa     vahva aste; vrt. osoitan 
käytössä     heikko aste; vrt. käyttö 
haavan 	     heikko aste; vrt. haapa 
lehdet       heikko aste; vrt. lehti+ä 
ulko         vahva aste; vrt. ulos 
lämpimän     vahva aste; vrt. lämmin 
puhaltaessa  vahva aste; vrt. puhallan 
lännestä     heikko aste; vrt. länteen 
pudottaneet  heikko aste; vrt. putoaa 
pudottaneet  vahva aste; vrt. pudotan 
kukkansa     vahva aste poikkeuksellisesti umpitavun alussa 
             omistusliitteen -nsa edellä; vrt. kukan 
okaista      vahva aste poikkeuksellisesti umpitavun alussa 
             -is-loppuisessa konsonanttivartalossa; vrt. oas : okaan 
vartta       vahva aste; vrt. varren 
muutama      vahva aste; vrt. muuan : muudan 
lehti        vahva aste; vrt. lehdet
tuntia       vahva aste; vrt. tunnin 
salongissa   heikko aste; vrt. salonki 
viettävät    vahva aste; vrt. vietän 
virvoke      heikko aste poikkeuksellisesti avotavun alussa 
             jäännöslopukkeen edellä; vrt. virvokkeita 

Ratkaisu 22. Selitä seuraavat tapaukset. Miksi taivutusparit eivät ole identtiset?

a) karvas : karvaan mutta varvas : varpaan

karvas : karvaan;  v on sanassa alkuperäinen
varvas : varpaan;  v on sanassa p:n heikkoasteinen vastine

b) katu : kadun mutta auto : auton

katu : kadun;  t on sanassa normaalissa astevaihtelussa
auto : auton;  sana on uusi lainasana, joka on jäänyt astevaihtelun ulkopuolelle

Ratkaisu 23. Miksi seuraavat muodot eivät ole oikeaa nykyistä yleissuomea?

a) Sirpa : *Sirvan (yks. genetiivi)

Sirpa : Sirpan; etunimet jäävät yleensä kvalitatiivisen astevaihtelun ulkopuolelle

b) kaiku : *kajut (mon. nominatiivi)

kaiku : kaiut; heikossa asteessa vartalon i on säilynyt ensi tavussa,  toisin kuin mm. seuraavissa sanoissa: pojat, ajat

Ratkaisu 26. Onko seuraavien sanojen t äännelaillinen vai analoginen?

sääti; analoginen, koska imperfektissä i:n sijalla on tavallisesti s
vetenä; äännelaillinen, koska ei ole mitään syytä, miksi t olisi muuttunut
veti; analoginen, koska imperfektissä t:n sijalla on tavallisesti s
tuntisi; analoginen; tässä verbissä t vaihtuu s:ksi imperfektissä (tunsi) mutta ei konditionaalissa
saatiin; passiivin imperfektimuodot ovat analogisia
lahti; äännelaillinen, koska ti > si -muutosta ei tapahtunut h:n jäljessä
tähti; äännelaillinen, koska ti > si -muutosta ei tapahtunut h:n jäljessä
totinen; analoginen; inen-johdoksissa t jää useimmiten vaihtumatta s:ksi
nouti; analoginen; diftongin jäljessä on usein t
tuhat; analoginen; sana on samaa tyyppiä kuin järjestysluvut (esim. kolmas)
äiti; äännelaillinen, sana on myöhempää perua
kalasti; äännelaillinen, koska ti > si -muutosta ei tapahtunut s:n jäljessä
vietti; äännelaillinen, koska ti > si -muutosta ei tapahtunut t:n jäljessä

Ratkaisu 27. Ratkaise, mitkä s:t seuraavissa sanoissa ovat syntyneet ti > si -muutoksen kautta.

vesi : vete+nä
kuusi : kuute+na
hirsi : hirte+nä
kolmas : kolmante+na
tuhansia : tuhante+na
vanhuus : vanhuute+en
huusivat : huuta+vat
riensit : rientä+vät
lakkasi : lakat+koon

Ratkaisu 28. Selitä seuraavat tapaukset. Miksi taivutusparit eivät ole identtiset?

a) siirtää : siirsi mutta hiihtää : hiihti

siirtää : siirsi;  vartalon -t on muuttunut i:n edellä s:ksi
hiihtää : hiihti;  ti > si -muutosta ei tapahtunut h:n jäljessä

b) rikkaus : rikkautena mutta rukous : rukouksena

rikkaus : rikkaute-na;  s vastaa nominatiivissa vartalon t:tä
rukous : rukoukse-na;   sanassa on tavuaseman muuttumisesta   johtuvaa vaihtelua

Ratkaisu 30. Osoita seuraavasta kohdat, joissa on tavuasemasta riippuvaa vaihtelua.

rukous : rukous-ta; tavun ja sanan lopussa on -s
rukouksen : rukouksia; vokaalien välissä on -ks-
onneton : onneton-ta ; tavun ja sanan lopussa on -n
onnettoman : onnettomia; vokaalien välissä on -m-
maat-koon : maat-tu; tavun lopussa on -t
maka0an : maka0avat; vokaalien välistä puuttuu konsonanttivartalon -t
maan-nut : maan-nee; tavunloppuista t:tä vastaa akt. 2. partisiipissa ja potentiaalissa -n
katse^x; sanan lopussa on jäännöslopuke; se on merkitty ^x:llä
katset-ta; konsonanttivartalossa on tavun lopussa -t
katse0en : katse0ita; konsonanttivartalon t:tä vastaa vokaalien välissä kato
kirves : kirves-tä; sanan ja tavun lopussa on -s
kirve0en : kirve0itä; tavunloppuista s:ää vastaa vokaalien välissä kato
kevät : kevät-tä; sanan ja tavun lopussa on -t
kevä0ällä : kevä0itä; tavunloppuista t:tä vastaa vokaalien välissä kato

Ratkaisu 32. Selvitä, minkätyyppiset ovat seuraavien sanojen paradigmat.

a) hakea, b) sataa, c) sukset, d) ei, e) hevonen, f) palata, g) hyvä, h) kalveta

a) hakea; täydellinen paradigma
b) sataa; vajaa paradigma, yksipersoonainen verbi, muut persoonat kuin yks. 3 puuttuvat
c) sukset; täydellinen paradigma, vaikka sana esiintyykin useimmiten monikossa
d) ei; paradigma on vajaa (esim. konditionaali ja imperfekti puuttuvat) ja suppletiivinen (imperatiivi muodostetaan älä-vartalosta)
e) hevonen; heterokliittinen paradigma, yks. nominatiivi on erilainen kuin taivutusvartalot (hevose-, hevos-)
f) palata; täydellinen paradigma
g) hyvä; täydellinen paradigma; suppletiivinen, jos vertailuasteiden muodot (parempi, paras) lasketaan paradigmaan
h) kalveta; heterokliittinen paradigma, vokaalivartalon lopussa on -ne (kalpene-) ja konsonanttivartalon lopussa -t (kalvet+koon); -ne ja -t eivät ole historiallisesti samaa lähtöä, vaan vartalot on muodostettu samasta kannasta mutta eri tavoin

Ratkaisu 33. Mainitse esimerkkejä a) suppletiivisesta ja b) vajaasta paradigmasta.

a) Paradigmaltaan suppletiivisia ovat esim. olla-verbi (liene-), kieltoverbi (en, älä jne.), interrogatiivipronomini kuka (ke-, kene-) ja myös sellaiset kuin paranee : parantua, jos -ne-verbien konsonanttivartaloiset muodot (parat-) korvataan parantu-verbin muodoilla. Suppletiivisena voidaan pitää myös kyynel : kyyneleitä -tyyppistä paradigmaa, jossa on muotoja sekä kyynel : kyynele- että kyynele : kyynelet- : kyynelee- tyypistä. Sanan hyvä (parempi, paras) paradigma on myös suppletiivinen, jos vertailumuodot katsotaan kuuluvaksi paradigmaan.

b) Paradigmaltaan vajaita ovat esim. monikkosanat (häät, hautajaiset, kinkerit, läksiäiset), joilta puuttuvat yksikkömuodot, samoin mm. verbit kumajaa, kaikaa, joilta puuttuu mm. ensimmäisen infinitiivin perusmuoto.

Ratkaisu 34. Ratkaise, ovatko seuraavat sananmuodot saman sanan taivutusmuotoja eli kuuluvatko ne samaan paradigmaan?

a) viisaalla, viisaista; viisaammalle; viisaasti

viisaa+lla, viisa+i+sta; viisas-adjektiivin sijamuotoja;
viisaa+mma+lle; viisas-adjektiivin komparatiivi; adjektiivien vertailuasteet voidaan laskea samaan paradigmaan tai pitää omana paradigmanaan;
viisaa+sti; adjektiivien -sti-muodot katsotaan vanhastaan adverbeiksi, adjektiivien taipumattomiksi partikkelijohdoksiksi.

b) kädellä, käsistä, käsiä, kädettä; kädetön

käde+llä, käs+i+stä, käs+i+ä, käde+ttä; käsi-substantiivin sijamuotoja;
käde+tön; käsi-substantiivista johdettu adjektiivi, jolla on oma täydellinen paradigmansa

c) postina, posteihin; postitse; postittaa

posti+na, poste+i+hin; posti-sanan sijamuotoja;
posti+tse; posti-substantiivin prolatiivimuoto; muotoa pidetään adverbina;
posti+tta+a; posti-substantiivista johdettu verbi, jolla on oma täydellinen paradigmansa

d) paranee, paranisi; parantua, lienee parantunut

parane+e, paran+isi; parata : paratkoon; käytännössä nämä ja seuraavat muodot kuuluvat samaan suppletiivisesti muotoutuneeseen paradigmaan;
parantu+a, lienee parantu+nut; parantua : parantukoon; käytännössä nämä ja edelliset muodot kuuluvat samaan suppletiivisesti muotoutuneeseen paradigmaan

e) suuttua, suuttunut; suutahdin; suututettiin

suuttu+a, suuttu+nut; suuttua-verbin muotoja;
suutahd+i+n; suutahtaa-verbin muoto; se on johdettu suuttua-verbistä; johdoksilla on omat paradigmansa;
suutute+tt+i+in; suututtaa-verbin muoto; verbi on johdettu suuttua-verbistä; johdoksilla on omat paradigmansa

Ratkaisu 39. Erota seuraavista sanapareista monikkomuodot.

siiliä – tiiliä, tuolilla – suolilla, varsilla – kurssilla, unistaan – uunistaan, viinissäni – nimissäni, papille – apille, närhille – lokille, puomissa – tuomissa, vaarille – saarille, viirillä – hiirillä, siivistä – kiivistä, hirssissä – hirsissä

Useimmat i-loppuiset nominit taipuvat kuten rivi : rivi+n : rive+i+llä, jolloin -i muuttuu monikossa e:ksi. Kivi-, kieli- ja vesi-tyyppisten nominien vokaalivartalossa on -e, joka katoaa monikkovartalosta, esim. kivi : kive+n : kiv+i+llä.

siili : siili+n : siili+ä (yks.) : siile+j+ä (mon.)
tiili : tiile+n : tiil+tä (yks.) : tiil+i+ä (mon.)

tuoli : tuoli+n : tuoli+lla (yks.) : tuole+i+lla (mon.)
suoli : suole+n : suole+lla (yks.) : suol+i+lla (mon.)

varsi : varre+n : varre+lla (yks.) : vars+i+lla (mon.)
kurssi : kurssi+n : kurssi+lla (yks.) : kursse+i+lla (mon.)

uni : une+n : une+sta+an (yks.) : un+i+sta+an (mon.)
uuni : uuni+n : uuni+sta+an (yks.) : uune+i+sta+an (mon.)

viini : viini+n : viini+ssä+ni (yks.) : viine+i+ssä+ni (mon.)
nimi : nime+n : nime+ssä+ni (yks.) : nim+i+ssä+ni (mon.)

pappi + papi+n : papi+lle (yks.) : pape+i+lle (mon.)
appi : ape+n : ape+lle (yks.) : ape+i+lle – ap+i+lle (mon.)

närhi : närhe+n : närhe+lle (yks.) : närh+i+lle (mon.)
lokki : loki+n : loki+lle (yks.) : loke+i+lle (mon.)

puomi : puomi+n : puomi+ssa (yks.) : puome+i+ssa (mon.)
tuomi : tuome+n : tuome+ssa (yks.) : tuom+i+ssa (mon.)

vaari : vaari+n : vaari+lle (yks.) : vaare+i+lle (mon.)
saari : saare+n : saare+lle (yks.) : saar+i+lle (mon.)

viiri : viiri+n : viiri+llä (yks.) : viire+i+llä (mon.)
hiiri : hiire+n : hiire+llä (yks.) : hiir+i+llä (mon.)

siipi : siive+n : siive+stä (yks.) : siiv+i+stä (mon.)
kiivi : kiivi+n : kiivi+stä (yks.) : kiive+i+stä (mon.) ('hedelmä, lintu')

hirssi : hirssi+n : hirssi+ssä (yks.) : hirsse+i+ssä (mon.)
hirsi : hirre+n : hirre+ssä (yks.) : hirs+i+ssä (mon.)

Ratkaisu 40. Muodosta seuraavista sanoista kaikki mahdolliset yksikön ja monikon partitiivimuodot.

korkea, asunto, professori, kuusikko, omena, kammio, kioski, trio

korkea : korkeaa – korkeata : korkeita
asunto : asuntoa : asuntoja
professori : professoria : professoreja – professoreita
kuusikko : kuusikkoa : kuusikkoja – kuusikoita
omena : omenaa : omenia – omenoita (omenoja)
kammio : kammiota : kammioita
kioski : kioskia : kioskeja
trio : trioa : trioja

Ratkaisu 41. Muodosta seuraavista sanoista kaikki mahdolliset monikon genetiivit.

käsi, suurin, nopea, enkeli, kallis, vene, demokratia, kaupunki, dollari, volyymi

käsi : käsien (kätten)
suurin : suurimpien (suurimpain – suurinten)
nopea : nopeiden – nopeitten (nopeain)
enkeli : enkelien – enkeleiden – enkeleitten (enkelten)
kallis : kalliiden – kalliitten
vene : veneiden – veneitten
demokratia : demokratioiden – demokratioitten (demokratiain)
kaupunki : kaupunkien
dollari : dollarien – dollareiden – dollareitten
volyymi : volyymien

Ratkaisu 42. Muodosta seuraavista sanoista kaikki mahdolliset yksikön ja monikon illatiivimuodot.

kaipuu, kaivu, alue, olut, matala, mantere, vihreä, allas, Thaimaa, tele, rele, sviitti

kaipuu : kaipuuseen : kaipuisiin (kaipuihin)
kaivu : kaivuun : kaivuihin
alue : alueeseen : alueisiin – alueihin
olut : olueen : oluihin (oluisiin)
matala : matalaan : mataliin (mataloihin)
mantere : mantereeseen : mantereisiin – mantereihin
vihreä : vihreään : vihreisiin – vihreihin
allas : altaaseen : altaisiin – altaihin
Thaimaa : Thaimaahan (vrt. maa : maahan)
tele : teleen : teleihin
rele : releeseen : releisiin – releihin
sviitti : sviittiin : sviitteihin

Ratkaisu 43. Minkä sanojen mitä muotoja seuraavat ovat?

ikinä, pohjiltansa, kannuksitta, johdatteluineen, kiistattomista, heitteillä, hermostuksissaan

ikä : ik+i+nä (mon. essiivi)
pohja : pohj+i+lta+nsa (mon. ablatiivi + 3. pers. om.liite)
kannus : kannuks+i+tta (mon. abessiivi)
johdattelu : johdattelu+ine+en (komitatiivi)
kiistaton : kiistattom+i+sta (mon. elatiivi)
heite : heitte+i+llä (mon. adessiivi)
hermostus : hermostuks+i+ssa+an (mon. iness. + 3. pers. omistusliite)

Ratkaisu 44. Minkä sanojen mitkä muodot ovat seuraavien adverbien taustalla?

vähintään, tosiaan, yhtenään, yksin, ainoastaan, uudestaan, suoraan, varmaan, tuskin, hyvin, näin

vähä : väh+in+tä+än (superlat. yks. partit. + 3. p. om.l.)
tosi : tos+i+a+an (mon. partit. + 3. pers. om.liite)
yksi : yhte+nä+än (yks. essiivi + 3. pers. om.liite)
yksi : yks+i+n (mon. instruktiivi)
ainoa : ainoa+sta+an (yks. elatiivi + 3. pers. om.liite)
uusi : uude+sta+an (yks. elat. + 3. pers. om.liite)
suora : suora+an (yks. illatiivi)
varma : varma+an (yks. illatiivi)
tuska : tusk+i+n (mon. instruktiivi)
hyvä : hyv+i+n (mon. instruktiivi)
tämä : nä+i+n (mon. intruktiivi)49)

Ratkaisu 49. Taivuta lukuja kuusi, kuudes; kymmenen, kymmenes; kuusitoista, kuudestoista; sata, sadas; tuhat, tuhannes (1 000.); kuudennes, sadannes, tuhannes (1/1 000) seuraavissa muodoissa.

Yks. genetiivi:
kuuden, kuudennen; kymmenen, kymmenennen; kuudentoista, kuudennentoista; sadan, sadannen; tuhannen, tuhannennen; kuudenneksen, sadanneksen, tuhanneksen

Yks. essiivi:
kuutena, kuudentena; kymmenenä, kymmenentenä; kuutenatoista, kuudentenatoista; satana, sadantena: tuhantena, tuhannentena; kuudenneksena, sadanneksena, tuhanneksena

Yks. partitiivi:
kuutta, kuudetta; kymmentä, kymmenettä; kuuttatoista, kuudettatoista; sataa, sadatta; tuhatta, tuhannetta; kuudennesta, sadannesta, tuhannesta

Yks. abessiivi:
kuudetta, kuudennetta; kymmenettä, kymmenennettä; kuudettatoista, kuudennettatoista; sadatta, sadannetta; tuhannetta, tuhannennetta; kuudenneksetta, sadanneksetta, tuhanneksetta

Mon. illatiivi:
kuusiin, kuudensiin; kymmeniin, kymmenensiin; kuusiintoista, kuudensiintoista; satoihin, sadansiin; tuhansiin, tuhannensiin; kuudenneksiin, sadanneksiin, tuhanneksiin

Ratkaisu 54. Muodosta seuraavat adjektiivien vertailuasteet.

makea   positiivi    mon. inessiivi:     makeissa
pieni   komparatiivi mon. abessiivi:     pienemmittä
pieni   superlatiivi komitatiivi:        pienimpine
puhdas  komparatiivi mon. instruktiivi:  puhtaammin
puhdas  superlatiivi mon. allatiivi:     puhtaimmille
lyhyt   positiivi    yks. elatiivi:      lyhyestä
lyhyt   superlatiivi mon. illatiivi:     lyhyimpiin
matala  superlatiivi mon. essiivi:       matalimpina

Ratkaisu 62. Taivuta verbejä vetää ja vedota seuraavissa finiittimuodoissa.

	vetää	vedota
Pass. pot. prees.	vedettäneen	vedottaneen
Akt. imp. prees. mon. 1.	vetäkäämme	vedotkaamme
Akt. kond. prees. mon. 2. kielto	ette vetäisi	ette vetoaisi
Pass. imp. prees.	vedettäköön	vedottakoon
Akt. kond. perf. yks. 2.	olisit vetänyt	olisit vedonnut
Akt. pot. perf. yks. 1. kielto	en liene vetänyt	en liene vedonnut
Akt. ind. pluskv. mon. 3.	olivat vetäneet	olivat vedonneet
Akt. imp. prees. mon. 2. kielto	älkää vetäkö	älkää vedotko
Akt. imp. perf. yks. 3.	olkoon vetänyt	olkoon vedonnut
Akt. kond. perf. yks. 3. kielto	ei olisi vetänyt	ei olisi vedonnut
Akt. ind. imp. mon. 3. kielto	eivät vetäneet	eivät vedonneet
Akt. pot. perf. yks. 2.	lienet vetänyt	lienet vedonnut
Pass. kond. perf. kielto	ei olisi vedetty	ei olisi vedottu
Pass. imp. prees. kielto	älköön vedettäkö	älköön vedottako
Akt. ind. pluskv. yks. 1. kielto	en ollut vetänyt	en ollut vedonnut
Pass. kond. prees.	vedettäisiin	vedottaisiin
Pass. pot. perf. kielto	ei liene vedetty	ei liene vedottu

Ratkaisu 63. Määrittele seuraavien finiittimuotojen pääluokka, modus ja tempus sekä aktiivimuotojen luku ja persoona. Huomaa myös kieltomuodot.

	PÄÄLUOKKA	MODUS	TEMPUS	LUKU PERS.	(KIELTO)
hyväksy/ttä/ne/en	pass.	potent.	prees.
lähte/kää/mme	akt.	imperat.	prees.	mon. 1.
e/tte usko/isi	akt.	kondit.	prees.	mon. 2.	kielto
sano/tta/koon	pass.	imperat.	prees.
ol/isi/t kerto/nut	akt.	kondit.	perf.	yks. 2.
e/n lie/ne mainin/nut	akt.	potent.	perf.	yks. 1.	kielto
ol/i/vat toivo/neet	akt.	indikat.	pluskv.	mon. 3.
äl/kää välittä/kö	akt.	imperat.	prees.	mon. 2.	kielto
ol/koon sano/nut	akt.	imperat.	perf.	yks. 3.
ei ol/isi pitä/nyt	akt.	kondit.	perf.	yks. 3.	kielto
ei/vät kerto/neet	akt.	indikat.	imperf.	mon. 3.	kielto
lie/ne/t kuul/lut	akt.	potent.	perf.	yks. 2.
ei ol/isi halut/tu	pass.	kondit.	perf.		kielto
äl/köön välite/ttä/kö	pass.	imperat.	prees.		kielto
e/n ol/lut kuul/lut	akt.	indikat.	pluskv.	yks. 1.	kielto
tiede/ttä/isi/in	pass.	kondit.	prees.
ei lie/ne pääte/tty	pass.	potent.	perf.		kielto

Ratkaisu 68. Taivuta verbejä purra ja purkaa seuraavissa nominaalimuodoissa.

	purra	purkaa
Akt. 3. inf. iness.	puremassa	purkamassa
Pass. 1. part. yks. transl.	purtavaksi	purettavaksi
Akt. 2. inf. iness. + yks. 2.	purressasi	purkaessasi
Akt. 3. inf. adess.	puremalla	purkamalla
Akt. 1. inf. transl. + mon. 1.	purraksemme	purkaaksemme
Akt. 2. part. yks. transl.	purreeksi	purkaneeksi
Akt. 3. inf. abess.	purematta	purkamatta
Pass. 1. part. yks. essiivi	purtavana	purettavana
Akt. 2. inf. instr.	purren	purkaen
Pass. 2. inf. iness.	purtaessa	purettaessa
Pass. 2. partis. yks. transl.	purruksi	puretuksi
Akt. 3. inf. illat.	puremaan	purkamaan
Akt. 4. inf. partit. + mon. 2.	puremistanne	purkamistanne
Akt. 1. partis. yks. nominat.	pureva	purkava
Pass. 2. part. yks. partit. + yks. 1.	purtuani	purettuani

Ratkaisu 69. Määrittele seuraavien nominaalimuotojen pääluokka, infinitiiviys tai partisiippius, järjestysnumero, sija sekä omistusliitteiden luku ja persoona.

	PÄÄLUOKKA	PART./INF.	SIJA	(OM.LIITE)
ole/vi/na/si	akt.	1. part.	mon. essiivi	yks. 2.
tavat/ta/vi/ssa	pass.	1. part.	mon. iness.
ote/ttu/a/mme	pass.	2. part.	yks. partit.	mon. 1.
lähte/nee/ksi	akt.	2. part.	yks. transl.
vuokrat/ta/va/na	pass.	1. part.	yks. essiivi
tul/le/ssa/ni	akt.	2. inf.	iness.	yks. 1.
vie/mä/ssä	akt.	3. inf.	iness.
hae/tta/va/ksi	pass.	1. part.	yks. transl.
men/ne/n	akt.	2. inf.	instr.
elä/ä/kse/nne	akt.	1. inf.	transl.	mon. 2.
souta/ma/lla	akt.	3. inf.	adess.
syö/de/ssä	akt.	2. inf.	iness.
sauno/tta/e/ssa	pass.	2. inf.	iness.
ui/ma/sta	akt.	3. inf.	elat.
etsi/mis/tä/ni	akt.	4. inf.	partit.	yks. 1.
näke/mä/ttä/mme	akt.	3. inf.	abess.	mon. 1.
teh/dy/ksi	pass.	2. part.	yks. transl.

Ratkaisu 75. Muodosta tehdä-verbistä seuraavat verbijohdokset ja niistä edelleen teonnimet: a) refleksiivinen, b) frekventatiivinen, c) momentaaninen, d) kausatiivinen.

a) tehdä –> tekeytyä –> tekeytyminen
b) tehdä –> teeskennellä –> teeskentely
c) tehdä –> tekaista –> tekaisu
d) tehdä –> teettää –> teetto, teettäminen

Ratkaisu 76. Muodosta syvä-adjektiivista seuraavat johdokset: a) translatiivinen verbijohdos ja siitä teonnimi, b) kausatiivinen ja siitä refleksiivinen verbijohdos, c) possessiivinen adjektiivi ja siitä ominaisuudennimi.

a) syvä –> syvenee –> syveneminen
b) syvä –> syventää –> syventyä
c) syvä –> syvällinen –> syvällisyys

Ratkaisu 77. Muodosta maali-substantiivista seuraavat johdokset: a) faktiivinen verbijohdos, siitä teonnimi ja edelleen possessiivinen adjektiivi, b) tekijännimi.

a) maali –> maalata –> maalaus –> maalauksellinen
b) maali –> maalari

Ratkaisu 78. Muodosta seuraavat rekursiiviset johdokset.

hermo   kollekt. + poss. adj.          -> hermostollinen
huono   kaus. + refl.                  -> huonontuu
taipuu  kaus. + frekv.                 -> taivuttelee
syö     refl. + kaus.                  -> syövyttää
pesee   teonn. + paikka                -> pesula
into    kaus. + refl. + kaus.          -> innostuttaa
soi     teonn. + poss.adj. + omin.     -> soinnillisuus
pieni   kaus. + refl. + kaus. + frekv. -> pienennyttelee

Ratkaisu 79. Mitä peräkkäisiä johtimia seuraavissa sanoissa on?

a)
asu+nto+la (paikkaa tark. -nto + paikkaa tark. -la)
kodi+ttom+uus (karitiiv. -ton + ominais.nimi -uus)
seikka+ili+ja+tar (frekventat. -ile + tekijännimi -ja + naisennimitys -tar)

b)
jak+el+utta+a (frekventatiiv. -ele + kausatiiv. -utta)
lyhe+nn+y+ttä+ä (faktiiv. -ntä + refleksiiv. -y + kausatiiv. -ttä)
naura+tt+ele+e (kausatiiv. -tta + frekventatiiv. -ele)
piene+nn+y+tt+el+yttä+ä (faktiiv. -ntä + refleksiiv. -y + kausatiiv. -ttä + frekventatiiv. -ele + kausatiiv. -yttä)

c)
harras+t+eli+ja+mais+uus (kausatiiv. -ta + frekventatiiv. -ele + tekijännimi -ja + kaltaisuutta osoittava -mainen + ominaisuudennimi -uus)
peitt+ele+mättöm+yys (frekventatiiv. -ele + kieltopartisiippi -mätön + ominaisuudennimi -yys)
vaiht+el+u+ttom+uus (frekventattiiv. -ele + teonnimi -u + karitiiv. -ton + ominaisuudennimi -uus)

Ratkaisu 81. Erittele seuraavat nomini- ja verbimuodot morfeittain. Kirjoita morfit sarakkeisiin lopusta alkuun päin.

SANANMUOTO	KANTA	JOHTIMET				TUNNUKSET		PÄÄTTEET	LIITTEET
kuivattamoissa	kuiva	tta		mo		i		ssa
viettelijättärellä	vie	tt	eli	jä	ttäre			llä
seikkailuittakin	seikka	il		u		i		tta	kin
turvattomuudestaankaan	turva	ttom		uude				sta	an	kaan
annosteluihinko	ann	os	t	el	u	i		hin	ko
kuljeskelijoiden	kulje	skeli		jo		i		den
keitoksineni	keit	oks						ine	ni
opastanee	opas	ta				ne		e
vahvistettaessa	vahv	iste				tta	e	ssa
uiskentelisiko	ui	skentel				isi			ko
harhailtuamme	harha	il				tu		a	mme

Verkkokielioppi