Etusivu Sisällys Hakemisto

Äänneoppi

Muoto-oppi Lauseoppi <Edellinen Seuraava>

3.8 Lauseenvastikkeet


Suomen kielelle luonteenomaisia ovat ns. lauseenvastikkeet. Nämä rakenteet vastaavat sisällöltään lausetta*, mutta niiltä puuttuu keskeinen täyden lauseen tuntomerkki, <finiittimuotoinen predikaatti. Lauseenvastikkeiden predikaatti(osa)na on verbin <nominaalimuoto. Tässä käsitellään eräitä keskeisiä lauseenvastikkeiden tyyppejä. (Ks. kaaviota*.)

Eri kieliopeissa lauseenvastikkeita on nimetty yhteensä parikymmentä. Määrä supistuu vajaaseen kymmeneen, jos kriteerinä pidetään sitä, että jokaisella korvatun lauseen jäsenellä on oltava lauseenvastikkeessa erityinen vastine. Tässä käsitellään seitsemää tyyppiä ja niiden lisäksi mainitaan eräitä muita ei-finiittisiä rakenteita, joita on pidetty lauseenvastikkeina tai joilla on eräitä lauseenvastikkeiden ominaisuuksia. Nimitykset perustuvat merkitysnäkökohtiin, koska muoto ei tarjoa riittäviä nimeämisperusteita.

Mene sivuille:
3.8.1 Lausemaisuuden asteista
3.8.2 Referatiivinen lauseenvastike
3.8.3 Temporaalinen lauseenvastike
3.8.4 Finaalinen lauseenvastike
3.8.5 Kvantum-lauseenvastike
3.8.6 Modaalinen lauseenvastike
3.8.7 Status-lauseenvastike
3.8.8 Permissiivinen lauseenvastike
3.8.9 Muita ei-finiittisiä rakenteita

3.7 Attribuutti <Edellinen 3.8 Lauseenvastikkeet Seuraava> 3.9 Lauseopin harjoituksia

Verkkokielioppi: © Finn Lectura / Erkki Savolainen 2001