3.8.7
Status-lauseenvastike
Tällä sivulla:
Yleistä | Lauseenvastikkeen
predikaatti | Lauseenvastikkeen subjekti | Tyyppi, josta puuttuu predikaatti | >Harjoitustehtäviä (mene
sivulle)
Status-lauseenvastikkeiksi nimitetään seuraavanlaisia rakenteita,
jotka – samoin kuin <modaalinen lauseenvastike –
ovat korvattavissa lähinnä tekemisen tapaa osoittavilla siten että, niin että
-lauseilla (Ikola 1974*):
Lokki lensi siivet vettä viistäen.
Vrt. — — niin että siivet viistivät vettä.
Mies ryntäsi sisään aseita vyöllä riippuen.
Vrt. — — siten että vyöllä riippui aseita.
Status-lauseenvastike tunnetaan myös nimellä nominativus
ja partitivus absolutus eli irrallinen nominatiivi ja partitiivi.
Status-lauseenvastikkeen (kuten modaalisen lauseenvastikkeen)
predikaattina on tavallisesti <2.
infinitiivin instruktiivi. Jos alisteinen lause on kielteinen, saattaa tässäkin
predikaattina tulla kysymykseen <3.
infinitiivin abessiivi, vaikka tyyppi on äärimmäisen harvinainen, esim.
Poika odotti sydän pamppaillen.
?Mies tarttui lasiin käsi vapisematta.
Vrt. — — niin että käsi ei vapissut.
Status-lauseenvastikkeen subjekti on nominatiivissa tai partitiivissa.
(Modaalisen lauseenvastikkeen erillinen subjekti on genetiivissä.) Lisäksi hallitsevan
lauseen ja alisteisen lauseen välillä vallitsee sellainen merkityssuhde, että
alisteisen lauseen subjektin tarkoite (esim. kaviot, aseita) kuuluu aina osana tai
muulla tavoin hallitsevan lauseen subjektin tarkoitteelle (esim. hevonen, mies):
Hevonen nelisti kaviot kipinöitä iskien.
Mies ryntäsi sisään aseita vyöllä riippuen.
Status-lauseenvastikkeisiin on luettu myös seuraavanlainen tyyppi, jossa
predikaatilla ei ole lainkaan edustajaa (Ikola 1974). Alisteisen lauseen predikaatiksi on
käsitettävä olla-verbin muoto, esim.
Poika hyppäsi veteen pää edellä.
Vrt. — — siten että pää oli edellä.
Asianajaja saapui papereita mukanaan.
Vrt. — — niin että papereita oli mukana.
Alisteisessa lauseessa on aina adverbiaali, joka ilmaisee asentoa,
olotilaa, paikkaa tms. (esim. pää edellä, papereita mukanaan).
Tässäkin tyypissä vallitsee hallitsevan lauseen ja alisteisen lauseen välillä
sellainen merkityssuhde, että alisteisen lauseen subjekti (esim. silmät) tai <eksistentiaalitapauksissa adverbiaali (esim.
suupielessä) tarkoittaa jotakin sellaista, mikä kuuluu hallitsevan lauseen
subjektin (esim. mies, kettu) tai muun jäsenen tarkoitteelle:
Mies kuunteli kertomusta silmät kauhusta pyöreinä.
Tiellä käveli kettu höyheniä suupielessä.
|