2.7.2.1 Johtamisen peruskäsitteitä
Tällä sivulla:
Yleistä | Kantasanat | Johtimet | Johdokset
Johtamisessa muodostetaan kantasanasta uusi sana johtimen
avulla. Johdin on <suffiksi, jonka avulla
sanavartalosta muodostetaan uusi sanavartalo. Johdettua sanaa kutsutaan johdokseksi.
Suomessa johdin liittyy sanavartaloon <ennen
taivutuspäätteitä ja liitepartikkeleja, esim. osta+ja+lle+kin.
Sitä sanaa, josta johdos on muodostettu johtimen avulla, kutsutaan
kantasanaksi. Kantasana voi olla joko johtamaton tai johdettu. Kantasanan ja johdoksen
välillä on johtosuhde (->). Esim.
onni -> onne+ton -> onne+ttom+uus
lentää -> lennä+ttä+ä -> lennä+t+in
heikko -> heikke+ne+e -> heike+n+tä+ä
Kun päätteet, tunnukset ja johtimet on erotettu, sanasta jää jäljelle
kanta. Edeltävissä esimerkeissä kantoja ovat seuraavassa lihavalla merkityt osat: onne+ttom+uus,
lennä+t+in, heike+n+tä+ä.
Kanta ei ole aina samannäköinen kuin kantasanan vartalo. Joskus kannan
merkitys on tuntematon, esim. hytty+nen.
Johtamattomat ja yhdistämättömät kantasanat ovat perussanoja.
Äskeisissä esimerkeissä niitä ovat onni, lentää ja heikko.
Perussanoista monet ovat ikivanhoja*, eikä niiden syntyä voi selvittää. Kielen keskeinen
sanasto säilyy parhaiten. Esimerkiksi suomen sanat päivä, appi; elää, kuolla kuuluvat
kielen vanhimpaan tunnettuun kerrostumaan; ne näyttävät juontuvan kantauralista* saakka.
On myös sellaisia perussanoja, jotka nykyisen levikkinsä perusteella
näyttävät huomattavasti nuoremmilta.
Uusia perussanoja tulee kieleen myös lainattaessa*. Esim. mesi, orpo, sata ovat vanhoja indoeurooppalaisia*
lainoja. Itämerensuomalaisiin*
kieliin on tullut sanoja myös balttilaiselta* taholta, esim. meri, hammas, reisi, heimo.
Erityisen runsaasti on omaksuttu germaanisia* lainoja, esim. aalto, ranta, kehto, nauta, hallita.
Myöhemmin suomeen on omaksuttu lainoja myös slaavilaiselta*
taholta, esim. pappi, risti, lusikka, ja ruotsista*, esim. haavi,
ranta, sakset, tuoli.
Sanojen alkuperän tutkimusta sanotaan etymologiaksi*.
Johdinten runsaus on suomen kielen luonteenomaisia piirteitä. Suomessa on
kaikkiaan noin 140 nomininjohdinta, noin 60 verbinjohdinta sekä noin 20
partikkelinjohdinta.
Johtimet voivat olla rakenteeltaan joko yksinkertaisia,
esim. jää+tä+ä, tai yhdysperäisiä, esim. jää+ty+ä
(tä + y).
Kannan ja johtimen raja ei ole aina selvä. Johtimen alkuvokaali on usein
korvannut kannan loppuvokaalin, esim.
leip+o+a <- leipä
luk+ais+ta <- luke-
Jonkin verran on jopa syntynyt uusia johtimia niin, että alkuaan
kantasanan vartaloon kuulunut osa on muuttunut johtimen osaksi. Tämä ilmiö on sekreetiota
eli lohkosyntyisyyttä. Esim.
jalo+sta+a (vrt. kaunis+ta+a)
talve+hti+a (vrt. kiire(h)+ti+ä)
Johdin saattaa muuttaa vartalon <sanaluokkaa.
Esim.
tule+minen (verbistä substantiivi)
taikina+mainen (substantiivista adjektiivi)
nopea+sti (adjektiivista adverbi)
Toisaalta sanaluokka voi pysyä samana, mutta johdin lisää oman
merkityksensä vartalon merkitykseen. Esim.
Jonkin verran on myös synonyymisia*
johtimia: samanmerkityksisiä johdoksia muodostetaan useilla eri johtimilla. Esimerkkejä
eräistä >teon sekä >teon tuloksen tai kohteen nimen johtimista:
-O aj+o, heitt+o, syött+ö, vet+o; men+o, tul+o, pan+o
-U juoks+u, kylp+y, pes+u; maks+u, naur+u
-Us helpot+us, punerr+us, varust+us
-ntA hanki+nta, kosi+nta; hauku+nta, kellu+nta; arvo+nta
Johdokset jakautuvat kantasanan sanaluokan sekä syntyneen johdoksen
sanaluokan perusteella neljään pääryhmään seuraavasti:
|
NOMINIT |
VERBIT |
DENOMINAALISET
(nominikantaiset) |
ilo+inen, koiv+ikko, mummo+la, syvä+nne |
pehme+ne-, kala+sta-, ilo+stu- |
DEVERBAALISET
(verbikantaiset) |
laula+ja, kytk+in, valmist+us, est+e |
ava+utu-, laul+ele-, tek+aise- |
Takaperojohdossa
(retrogradisessa derivaatiossa) luodaan johdoksen pohjalta uusi kantasana. Esim.
riehaantua -> rieha (vrt. riita -> riitaantua)
ärsyttää -> ärsy (vrt. löyly -> löylyttää)
tarrata -> tarra (vrt. hyrrä -> hyrrätä)
Viime vuosina on syntynyt erityisesti seuraavantyyppisiä <yhdysverbejä takaperojohdon tietä:
aivopesu -> aivopestä, kantaesitys -> kantaesittää
koeajo -> koeajaa, kuivatislaus -> kuivatislata
Suomessa johtaminen on rekursiivista, eli johdokset
saattavat sisältää useita johtimia peräkkäin. Esim.
tie -> tietää -> tieto -> tiedostaa -> tie+d+o+sta+maton
perä -> peräkkäin -> peräkkäinen -> perä+kkä+is+yys
|