Etusivu Sisällys Hakemisto

Äänneoppi

Muoto-oppi Lauseoppi <Edellinen Seuraava>

3.8.6 Modaalinen lauseenvastike

Tällä sivulla:
Yleistä | Lauseenvastikkeen predikaatti | Lauseenvastikkeen subjekti | Tyypin produktiivisuus | Tyyppiä muistuttavia tavan adverbiaaleja | >Harjoitustehtäviä (mene sivulle)

 

Yleistä

Modaalisiksi lauseenvastikkeiksi nimitetään seuraavanlaisia <adverbiaalina toimivia rakenteita, jotka vastaavat tekemisen tapaa ilmaisevia siten että, niin että -lauseita (Ikola 1974*):

Tyttö nauroi kaikkien nähden.
Vrt. — — niin että kaikki näkivät.
Poistuin kenenkään huomaamatta.
Vrt. — — siten että kukaan ei huomannut.

Eräissä yleiskielen harvoissa stereotyyppisissä ilmauksissa tällä rakenteella on temporaalinen (aikaa ilmaiseva) käyttöyhteys, esim.

Kesän tullen hän virkistyi.
Vrt. Kun kesä tuli, — —.
Hän pettää meidät heti tilaisuuden tullen.
Vrt. — — kun tilaisuus tulee.

Seuraavassa merkitys on temporaalinen tai konditionaalinen (ehtoa ilmaiseva):

Ei kukko käskien laula. 
Vrt. — — kun — jos sitä käskee.


Lauseenvastikkeen predikaatti

Modaalisen lauseenvastikkeen predikaattina on <2. infinitiivin instruktiivi. Kielteisen alisteisen lauseen predikaattia vastaa <3. infinitiivin abessiivi. Esim.

Minä en puhu enää sinun kuultesi.
Vrt. — — niin että sinä kuulet.
Sinä olet tietämättäsi auttanut minua.
Vrt. — — siten että et tiennyt — — ilman että tiesit.

2. infinitiivin instruktiivilla ja 3. infinitiivin abessiivilla ei ole passiivia. Siksi samoja aktiivimuotoja (ilman omistusliitettä) käytetään silloinkin, kun alisteinen lause on passiivinen. Lauseenvastikkeesta ei aina voi päätellä, onko alisteisen lauseen predikaatti passiivinen vai <geneerinen eli yleistävästi epämääräispersoonainen. Esim.

Ei uni maaten lopu.
Vrt. — — siten että maataan — makaa.
Asia on selvä sanomattakin.
Vrt. — — siten että ei sanota — ilman että sanotaan.


Lauseenvastikkeen subjekti

Modaalisen lauseenvastikkeen erillinen subjekti on <genetiivissä. Persoonapronominin genetiivin jälkeen lauseenvastikkeen predikaatti on <omistusliitteinen. Jos lauseenvastikkeessa on sama subjektipersoona kuin hallitsevassa* lauseessa, tekijä ilmaistaan lauseenvastikkeessa pelkällä omistusliitteellä. Esim.

Uskallan sanoa sen kaikkien kuullen.
Se tapahtui minun tietämättä+ni.
Tein sen tiete+ni enkä sattumalta. Vrt. — — niin että tiesin.


Tyypin produktiivisuus

Sellainen modaalisen lauseenvastikkeen tyyppi, jossa on erillinen genetiivimuotoinen subjekti (esim. kaikkien nähden, kenenkään kuulematta), ei ole nykykielessä täysin produktiivinen. Useimmiten käytetään vain esimerkkien kaltaisia vakiintuneita, stereotyyppisiä ilmauksia. Epäproduktiivisuuden merkki on sekin, että ilmaustyypissä käytetään tietää-verbistä <konsonanttivartaloista muotoa tieten, jolla muulloin on vanhahtava leima (esim. Minä tein sen tieteni; Hän teki sen vaimonsa tieten). (Ks. kirjasuomen kehitystä*.)


Tyyppiä muistuttavia tavan adverbiaaleja

Seuraavalla tavalla käytetyt 2. infinitiivin instruktiivit ja 3. infinitiivin abessiivit jäävät varsinaisten lauseenvastikkeiden ulkopuolelle, koska alisteisella lauseella ja hallitsevalla lauseella on yhteinen subjekti (mies, tyttö, lapsi, sinä) eikä infinitiivissä ole omistusliitettä:

Mies kulki horjuen.
Tyttö astui ujostellen sisään.
Lapsi tuli itkien kotiin.
Sinä läksit lupaa kysymättä.

Infinitiivi on käsitettävä pelkästään hallitsevan lauseen predikaattia määrittäväksi tavan adverbiaaliksi (kulki siten, että horjui; astui niin, että ujosteli). (Ks. 2. infinitiivin instruktiivin käyttöä kielenhuollon* kannalta.)

Sen sijaan varsinaisissa modaalisissa lauseenvastikkeissa hallitsevan lauseen sisältö (esim. Tyttö nauroi) on yleensä ajateltavissa alisteisen lauseen (niin että kaikki näkivät) tekemisen kohteeksi:

Tyttö nauroi kaikkien nähden.
= Tyttö nauroi niin, että kaikki näkivät kun tyttö nauroi.
3.8.5 Kvantum-lauseenvastike 3.8.6 Modaalinen lauseenvastike 3.8.7 Status-lauseenvastike

Verkkokielioppi: © Finn Lectura / Erkki Savolainen 2001