3.3.2 Predikaatti
Tällä sivulla:
Yleistä | Finiittimuodot | Verbiketjut | Kiteytyneet
verbiliitot
Lauseen predikaattina on verbin <finiittimuoto
tai finiittimuodosta ja yhdestä tai useammasta <nominaalimuodosta
koostuva verbiketju tai kiteytynyt verbiliitto (Kieli ja sen kieliopit
1994*). Esim.
Bussi tulee. (finiittimuoto)
Juna ehti lähteä. (verbiketju)
Mies oli myöhästyä. (kiteytynyt verbiliitto)
Pelkästä finiittimuodosta koostuva predikaatti voi olla 13 sanan
pituinen. Yksisanaisia ovat <preesensin
ja <imperfektin myöntömuodot,
esim.
Tyttö menee menisi meni lukioon.
<Perfektin ja <pluskvamperfektin
myöntömuodot ovat kaksisanaisia:
Tyttö on mennyt lienee mennyt oli mennyt lukioon.
<Kieltomuodot
ovat kahden tai kolmen sanan mittaisia, esim.
Tyttö ei mene ei mennyt lukioon.
Tyttö ei ole mennyt ei olisi mennyt
ei ollut mennyt lukioon.
Kieltomuotoinen predikaatti on siis aina kieltosanan verran pitempi kuin
vastaava myöntömuotoinen predikaatti.
Verbiketjut muodostuvat tavallisesti kahdesta verbistä, joilla
kummallakin on oma leksikaalinen*
merkityksensä (Hakulinen Karlsson 1979*). Ensimmäinen verbi on
finiittimuotoinen ja toinen verbi nominaalimuotoinen, esim.
Poika osasi ratkaista kaikki tehtävät.
Kirje ehti tulla ajoissa perille.
Naiset menivät uimaan.
Kello näyttää olevan 12.
Modaaliset verbiketjut ilmaisevat mahdollisuutta ja
kykyä (esim. voida, osata, välttämättömyyttä ja pakkoa (esim. täytyä,
pitää) sekä luvallisuutta (esim. sallia, suoda). Esim.
Hävinnyt ei voinut osannut salata pettymystään.
Jokaisen täytyy pitää osallistua kokeeseen.
Meidän sallittiin esittää oma käsityksemme asioista.
Näihin verbiketjuihin rinnastettavina voidaan pitää myös
rakennetyyppejä on pakko tehdä, on lupa tehdä, on hyvä tehdä.
Implikatiiviset verbiketjut ilmaisevat peitetysti, että
lauseessa ilmaistu asia on tosi tai epätosi. Esim.
Matti muisti ehti tulla ajoissa.
('Matti tuli ajoissa.')
Matti ei muistanut ehtinyt tulla ajoissa.
('Matti ei tullut ajoissa.')
Seuraavat verbiketjut ovat ei-implikatiivisia. Ne
jättävät avoimeksi, toteutuiko lauseessa ilmaistu asia:
Matti aikoi yritti ajatteli tulla ajoissa.
Matti ei aikonut yrittänyt ajatellut tulla ajoissa.
Olo- ja liikeverbien muodostamassa verbiketjussa
nominaalimuotona on 3. infinitiivi, esim.
Väki on syömässä tuli syömään lähti syömästä.
Aistihavaintoverbien (esim. kuulua, näkyä,
näyttää, tuntua, vaikuttaa) muodostamassa verbiketjussa nominaalimuotona on
partisiippi, esim.
Sinä kuulut saaneen viran nimiisi.
Työ näkyy olevan valmis.
(Tätä rakennetta käsitellään tuonnempana myös yhtenä
partisiippirakenteen eli >referatiivisen lauseenvastikkeen
lajina.)
Kiteytyneet verbiliitot ovat pitkälle fraasiutuneita eli sanontatavaksi
muuttuneita rakenteita, joissa finiittiverbinä on olla-verbin muoto ja toisena
osana nominaalimuoto, jolla ei siinä yhteydessä ole taivutusvaihtoehtoa (esim. on
tehtävissä, on tekemäisillään).
Kiteytyneet verbiliitot ilmaisevat modaalisuutta tai aspektia*. Seuraavassa mainitaan
yleisimmät kiteytymät (Hakulinen Karlsson 1979*). Nämä ovat merkitykseltään
modaalisia:
Seuraavat rakenteet ilmaisevat aspektia:
Lapsi oli pudota putoamaisillaan.
Vieläkö työ on tekemättä?
|