Verkkokieliopin lauseopin harjoitusten sivulta on linkkejä tälle sivulle. Ratkaisuista kertyy A4-tulosteita n. 22 sivua.

Ratkaisu 5. Lauseiden rakenteellinen hierarkia eli konstituenssi. Toisiaan vastaavat rakenneosat.

Kaikki viisi miestä |olivat saaneet laatia |pitkän muistion |tästä asiasta.
Kaikki miehet        saivat laatia          muistion         asiasta.
Miehet               laativat               muistion         siitä.
He                   laativat               sen.
He                   onnistuivat.

Ratkaisu 6. Lauseen konstituenttirakennetta esittävä puupiirros.  

Ratkaisu 12. Mitä peruslausetyyppejä seuraavan tekstin lauseet edustavat?

a) Elelipä (pred.) ennen vanhaan (advli) täällä Suomenniemellä (advli) talonisäntä (subj.), = eksistentiaalilause
jolla (advli) oli (pred.) kolme poikaa (subj.). = omistuslause

b) Vanhin ja keskimmäinen poika (subj.) olivat (pred.) vilkkaita ja toimeliaita (predvi), = predikatiivilause
mutta nuorin veljeksistä (subj.) päivät pitkät (advli) ja yöt ympäri (advli) uunin pankolla (advli) maata venytteli (pred.). = intransitiivilause

c) Ei hän (subj.) silmiään (obj.) pessyt (pred.) = transitiivilause
eikä edes paitaansa (obj.) viitsinyt vaihtaa (pred.). = transitiivilause

d) Samaa likaista hurstipaitaa (obj.) hän (subj.) piti (pred.) niin kauan (advli), = transitiivilause
että se (subj.) riekaleiksi (advli) hajosi (pred.) = intransitiivilause
ja pois (advli) päältä (advli) putosi (pred.). = intransitiivilause

e) Tämän pojan nimi (subj.) oli (pred.) Tuhkimo (predvi). = predikatiivilause

Ratkaisu 16. Tutki partitiivisubjektin sopivuutta seuraavissa yhteyksissä.

a) Monta rakennusta vaurioitui ilmahyökkäyksessä. – Partitiivisubjekti sopii, koska lause on käsitettävä eksistentiaaliseksi. Predikaatti vaurioitui ilmaisee olotilan muutosta.

b) Konkurssia oli edeltänyt useita tappiollisia vuosia. – Partitiivisubjekti tuntuu sopivalta, vaikka predikaatti oli edeltänyt on transitiivinen. Lause ilmaisee lähinnä olemassaoloa; se merkitsee samaa kuin 'konkurssin edellä oli ollut useita tappiollisia vuosia'.

c) Useita siviilihenkilöitä sai surmansa. – Partitiivisubjekti on tällaisissa tapauksissa tavallinen, vaikka sai on transitiiviverbi. Saada surmansa merkitsee jokseenkin samaa kuin kuolla, jonka yhteydessä partitiivisubjekti on täysin norminmukainen.

d) Ehdokasta tukee monia talouselämän vaikuttajia. – Partitiivisubjekti ei tunnu sopivalta, koska predikaatti tukee on transitiivinen ja ilmaisee sillä tavalla aktiivista ja yksilöllistä tekemistä, että lausetta ei voi käsittää eksistentiaalilauseeksi.

Ratkaisu 17. Selitä seuraavien lauseiden subjektin muodonvaihtelu.

a) Onko tässä kaupungissa iltalukio – iltalukiota? – Kysyvissä eksistentiaalilauseissa partitiivisubjektia käytetään, kun kysymys sisältää epäilevän vivahteen: iltalukiota.

b) Kirkko ei näy tänne (vaikka se on olemassa). – Kirkkoa ei näy tänne (jos kirkkoa onkaan). – Kieltolauseissa nominatiivisubjekti edellyttää tarkoitteen olemassa olevaksi, partitiivisubjekti jättää tarkoitteen olemassaolon avoimeksi.

Ratkaisu 18. Valitse subjektin sijaksi nominatiivi, partitiivi tai genetiivi.

a) Suojatien ei pitäisi olla tässä. – Subjekti on tavallisesti genetiivissä yksipersoonaisten rakenteiden yhteydessä.

b) Tässä ei pitäisi olla suojatietä. – Subjekti on partitiivissa, koska yksipersoonainen rakenne on eksistentiaalinen ja samalla kielteinen.

c) Kaikille on riitettävä tehtäviä. – Subjekti on partitiivissa, kun yksipersoonainen rakenne on eksistentiaalinen ja subjekti ilmaisee epämääräistä paljoutta.

d) Tehtävien on riitettävä kaikille. – Yksipersoonaisten rakenteiden subjekti on normaalisti genetiivissä.

e) Tähän pitäisi valmistua rivitalo. – Subjekti on nominatiivissa, kun yksipersoonainen rakenne on eksistentiaalinen ja subjektin tarkoite on jaoton kokonaisuus (rivitalo).

f) Rivitalon pitäisi olla valmiina keväällä. – Yksipersoonaisten rakenteiden subjekti on normaalisti genetiivissä.

Ratkaisu 22. Valitse sopiva predikaatin muoto.

a) Todistajina olimme Pekka, Liisa ja minä. – Jos lauseessa on useita rinnasteisia nominatiivisubjekteja ja yksi niistä on minä tai me, predikaatti on monikon 1. persoonassa: olimme.

b) Useimmat meistä haluavat oppia jotain uutta. – Predikaatin haluavat persoonan ja luvun määrää subjekti useimmat eikä subjektin määrite meistä.

c) Valokopio tai jäljennös riittää todisteeksi. – Jos yksikkömuotoisia subjekteja yhdistää rinnastuskonjunktio tai (joko – tai), predikaatti on yksikössä: riittää.

d) Viisi joukkueen jäsentä kilpailee huomenna. – Predikaatti kilpailee on yksikössä, koska lauseen subjektina on yksikkömuotoinen perusluku viisi. Lauseeseen sisältyy merkitys, että joukkueessa on kaikkiaan enemmän kuin viisi jäsentä.

e) Joukkueen viisi jäsentä kilpailevat huomenna. – Predikaatti kilpailevat on monikossa, koska lukusanan edellä on genetiiviattribuutti joukkueen. Rakenne ilmaisee, että kyseessä ovat kaikki joukkueen jäsenet.

f) Koneeseen liittyy huolto-ohjeet. – Predikaatti liittyy on yksikössä, koska lause on eksistentiaalinen: subjekti huolto-ohjeet on predikaatin jäljessä, ja se ilmaisee kokonaisuutta, joka tulee uutena asiana puheeksi.

g) Yhdysvallat osallistuu sittenkin kokoukseen. – Predikaatti osallistuu tulee yksikköön, kun subjektina on monikkomuotoinen erisnimi Yhdysvallat eikä nimen tarkoitteen monikollisuus ole etualalla. (Vrt. Färsaaret käsittävät 24 saarta.)

h) Valtiopäivät kokoontuvat  jälleen. – Predikaatti kokoontuvat tulee monikkoon, koska subjekti valtiopäivät ei ole erisnimi. (Sana tarkoittaa meillä eduskunnan istuntokautta.)

Ratkaisu 27. Selitä akkusatiivi- ja partitiiviobjektin vaihtelu.

a) Mies osti auton. – Objekti on akkusatiivissa, koska mikään partitiiviobjektin ehdoista ei ole voimassa (lause on sisällöltään myönteinen, tekeminen on tuloksellista ja objektisana ilmaisee kokonaisuutta).
Mies ei ostanut autoa. – Objekti on partitiivissa, koska lause on sisällöltään kieltävä.

b) Löysitkö käsineesi? – Objekti on akkusatiivissa, jos kysymyslause ei ole sisällöltään epäilevä. (Mikään muukaan partitiiviobjektin ehdoista ei ole voimassa.)
Löysitkö käsineitäsi? – Objekti on partitiivissa, jos kysymyslause on sisällöltään epäilevä.

c) Hänelle on helppo keksiä lahja. – Objekti on akkusatiivissa, koska mikään partitiiviobjektin ehdoista ei ole voimassa (lause on sisällöltään myönteinen, tekeminen esitetään tulokseen johtavana ja objektisana ilmaisee kokonaisuutta).
Hänelle on vaikea keksiä lahjaa. – Objekti on partitiivissa, koska lause sisältää kielteissävyisen ilmauksen: vaikea.

d) Olen tutkinut tämän asian. – Objekti on akkusatiivissa, koska tekeminen esitetään tulokseen johtaneena (aspekti on resultatiivinen).
Olen tutkinut tätä asiaa. – Objekti on partitiivissa, koska tekeminen esitetään keskeneräisenä (aspekti on irresultatiivinen).

e) Hän siirsi auton pois. – Objekti on akkusatiivissa, koska tekeminen esitetään tulokseen johtaneena (aspekti on resultatiivinen).
Hän siirsi autoa vähän. – Objekti on partitiivissa, koska tekeminen ei aiheuta sellaista ratkaisevaa muutosta kuin rinnakkaistapauksessa Hän siirsi auton pois.

f) Metsästäjä ampui lehmän. – Objekti on akkusatiivissa, koska tekeminen aiheuttaa objektin tarkoitteessa ratkaisevan muutoksen – kuolemisen.
Metsästäjä ampui lehmää. – Objekti on partitiivissa, koska tekeminen ei aiheuta objektin tarkoitteessa ratkaisevaa muutosta – kuolemaa.

g) Säästin juuston. – Objekti on akkusatiivissa, koska se ilmaisee kokonaisuutta tai määräpaljoutta ja lause on sisällöltään myöntävä.
Säästin juustoa. – Objekti on partitiivissa, koska se ilmaisee epämääräistä, summittaista paljoutta.

h) Naapuri myi metsänsä. – Objekti on akkusatiivissa, koska se ilmaisee kokonaisuutta tai määräpaljoutta ja lause on sisällöltään myöntävä.
Naapuri myi metsäänsä. – Objekti on partitiivissa, koska se ilmaisee epämääräistä, summittaista paljoutta.

Ratkaisu 28. Selitä päätteellisen ja päätteettömän akkusatiivin vaihtelu.

a) (Me) kerromme sen hänelle. – Akkusatiiviobjekti on päätteellinen, koska lauseessa on (tai voi olla) nominatiivimuotoinen subjekti me. (Subjekti voi tässä myös yhdistyä persoonapäätteeseen, mutta sillä ei ole vaikutusta objektin muotoon.)
Kerrotaan se hänelle. – Akkusatiiviobjekti on päätteetön, koska predikaatti kerrotaan on passiivissa. (Lauseessa ei siten ole nominatiivimuotoista eikä muutakaan subjektia.)

b) Kertokoon Pekka sen hänelle. – Akkusatiiviobjekti on päätteellinen, koska lauseessa on nominatiivimuotoinen subjekti Pekka.
Kerro – kertokaamme – kertokaa se hänelle. – Akkusatiiviobjekti on päätteetön, kun predikaatti on imperatiivin ensimmäisessä (kertokaamme) tai toisessa (kerro – kertokaa) persoonassa. Lauseessa ei tällöin ole nominatiivimuotoista eikä muutakaan subjektia.

c) Pekka kertoo sen hänelle. – Akkusatiiviobjekti on päätteellinen, koska lauseessa on nominatiivimuotoinen subjekti Pekka.
Pekan täytyy kertoa se hänelle. – Akkusatiiviobjekti on päätteetön, koska predikaattina on yksipersoonainen verbi-ilmaus täytyy. (Subjekti on genetiivimuotoinen: Pekan.)

d) Ehdotus osoittaa halua ratkaista ongelma. – Objekti ongelma on substantiivin halua attribuuttina olevan infinitiivin ratkaista määrite. Tällaisessa asemassa akkusatiiviobjekti on yleensä päätteetön riippumatta lauseen predikaatin laadusta.
Hän tunsi halua paiskata oven kiinni. – Substantiivi halua muodostaa predikaatin tunsi kanssa läheisesti yhteen kuuluvan kokonaisuuden (tunsi halua = halusi). Tällöin infinitiivin (paiskata) objektin muoto (oven) määräytyy yleisten objektisääntöjen mukaan. (Vrt. Hän ei tuntenut halua paiskata ovea (partit.) kiinni.)

Ratkaisu 30. Selitä nominatiivin ja partitiivin vaihtelu predikatiiveissa.

a) Riekkinen on aivotutkija. – Kun subjektin tarkoite (Riekkinen) on jaoton yksilö, substantiivinen predikatiivi on tavallisesti nominatiivissa.
Riekkinen on aivotutkijoita. – Vaikka subjektin tarkoite (Riekkinen) on jaoton yksilö, substantiivinen predikatiivi voi olla partitiivissa, kun se ilmaisee esim. ryhmän, josta subjektin tarkoite on osa.

b) Onko tämä puu tammi? – Kun subjektin tarkoite (tämä puu) on jaoton yksilö, substantiivinen predikatiivi on tavallisesti nominatiivissa.
Onko tämä puu tammea? – Vaikka subjektin tarkoite (tämä puu) on jaoton yksilö, substantiivinen predikatiivi voi olla partitiivissa, kun se ilmaisee esim. aineen, josta subjektin tarkoite on osa.

c) Nämä kengät ovat kalliit. – Kun subjektin tarkoitteena (nämä kengät) on jokin tietty kenkäpari, adjektiivinen predikatiivi on nominatiivissa.
Nämä kengät ovat kalliita. – Kun subjekti (nämä kengät) tarkoittaa yleisemmin jotakin lajia tai tyyppiä, adjektiivinen predikatiivi on partitiivissa.

d) Harjoitus on vaikea. – Kun subjekti harjoitus tarkoittaa jaotonta kokonaisuutta, tiettyä 'harjoitustehtävää', adjektiivinen predikatiivi on nominatiivissa.
Harjoitus on vaikeaa. – Kun subjekti harjoitus tarkoittaa jaollista abstraktisanaa, 'harjoittamista', predikatiivi on partitiivissa.

Ratkaisu 31. Jäsennä lauseet. Miksi predikatiivi on partitiivissa?

a) On (pred.) hyödytöntä (predvi) murehtia (subj.) menneitä (obj.). – Adjektiivinen predikatiivi on partitiivissa, koska lauseen subjektina on infinitiivi murehtia.

b) On (pred.) valitettavaa (predvi), että näin kävi (subj.). – Adjektiivinen predikatiivi on partitiivissa, koska subjektina on sivulause että näin kävi.

c) Täällä (advli) on (pred.) hauskaa (predvi). – Adjektiivinen predikatiivi on partitiivissa, koska lauseessa ei ole subjektia.

Ratkaisu 32. Selitä predikatiivin luku seuraavissa tapauksissa.

a) Olette kovin ystävällinen. – Yhtä henkilöä teititeltäessä adjektiivinen predikatiivi on yksikössä: kovin ystävällinen.

b) Matkalla oltiin hyvin iloisia. – Kun predikaatti on passiivissa, adjektiivinen predikatiivi on monikossa: hyvin iloisia.

c) Mitkä kylät ovat vanhaa Sääminkiä? – Partitiivimuotoinen luontaisesti jaollinen substantiivinen predikatiivi on subjektin (mitkä kylät) luvusta riippumatta yksikössä: vanhaa Sääminkiä.

d) Riekkinen on aivotutkijoita. – Partitiivimuotoinen luontaisesti jaoton substantiivinen predikatiivi on subjektin (Riekkinen) luvusta riippumatta monikossa: aivotutkijoita.

Ratkaisu 33. Luokita seuraavien lauseiden adverbiaalit pakollisiin ja vapaisiin sekä irtonaisiin adverbiaaleihin.

a) Vaikeudet johtuvat asian luonteesta. – asian luonteesta on johtuvat-verbin pakollinen rektio- eli valenssiadverbiaali (johtua jostakin).

b) Kerro jotain matkastasi. – matkastasi on kerro-verbin pakollinen rektio- eli valenssiadverbiaali (kertoa jostakin).

c) Yleisö itki ihastuksesta esityksen jälkeen. – ihastuksesta on itki-verbin vapaa adverbiaali, joka ilmaisee syytä; esityksen jälkeen on itki-verbin vapaa adverbiaali, joka ilmaisee aikaa.

d) Minulla on eräs ehdotus. – Minulla on omistuslauseeseen kuuluva pakollinen adverbiaali, joka ilmaisee omistajaa.

e) Itämerellä tapahtui syyskuussa järkyttävä katastrofi. – Itämerellä on lauseen vapaa adverbiaali, joka ilmaisee lauseen paikallisen kiinnekohdan; syyskuussa on lauseen vapaa adverbiaali, joka ilmaisee lauseen ajallisen kiinnekohdan.

f) Näyttely avataan luultavasti huomenna. – luultavasti on lauserakenteen kannalta irtonainen kommenttiadverbiaali, joka ilmaisee puhujan käsityksen lauseen sisällön varmuusasteesta; huomenna on avataan-verbin vapaa adverbiaali, joka ilmaisee aikaa.

Ratkaisu 34. Selitä olosijojen ja muutossijojen merkityserot seuraavissa lokatiiviadverbiaaleissa.

a) Juna pysähtyi asemalla. – Olosija ilmaisee vain pysähtymisen tapahtumapaikan (sitten juna jatkoi matkaansa).
Juna pysähtyi asemalle. – Tulosija kiinnittää huomiota pysähtymisen tulokseen (juna jäi asemalle pitemmäksi aikaa).

b) Mies huusi pihalla. – Olosija ilmaisee vain huutamisen tapahtumapaikan (huutoa ei välttämättä kuullut kukaan).
Mies huusi pihalta. – Erosija ilmaisee, että huuto oli tarkoitettu jollekin, joka oli muualla kuin pihalla.

c) Kadonnutta etsittiin metsässä. – Olosijalla ilmaistaan vain, että etsintä tapahtui metsässä.
Kadonnutta etsittiin metsästä. – Erosijalla ilmaistaan, että kadonnut haluttiin saada metsästä pois (etsijät saattoivat olla vaikkapa helikopterissa).

Ratkaisu 35. Selitä sisä ja ulkopaikallissijojen merkityserot seuraavasta.

a) Sika möyri pellossa. – Sisäpaikallissija ilmaisee, että paikka käsitetään kolmiulotteiseksi.
Sika kulki pellolla. – Ulkopaikallissija ilmaisee, että paikka käsitetään kaksiulotteiseksi.

b) Ilmoitus kiinnitettiin oveen. – Sisäpaikallissija ilmaisee tarkemmin määritettyä sijaintia.
Ilmoitus kiinnitettiin ovelle. – Ulkopaikallissija ilmaisee epämääräistä sijaintia oven luona tai tuntumassa.

c) Miehellä oli naisen kuva käsivarressa. – Sisäpaikallissija ilmaisee kiinteää yhteen kuulumista.
Miehellä oli nainen käsivarsilla. – Ulkopaikallissija ilmaisee irrotettavaa yhteyttä.

Ratkaisu 36. Selitä predikatiivin ja predikatiiviadverbiaalin merkitysero seuraavissa rinnakkaisilmauksissa.

a) Hän oli ammatiltaan opettaja. – Predikatiivi opettaja luonnehtii subjektia hän; se ei viittaa tilapäiseen ominaisuuten kuten predikatiiviadverbiaali.
Hän toimi täällä opettajana. – Predikatiiviadverbiaali opettajana viittaa tilapäiseen ominaisuuteen tai muutokseen.

b) Jälki tuli liian epätasaista. – Predikatiivi epätasaista liittyy tässä tulla-verbiin ja luonnehtii subjektia jälki; se ei viittaa muutokseen kuten predikatiiviadverbiaali.
Jälki tuli liian epätasaiseksi. – Predikatiiviadverbiaali epätasaiseksi viittaa muutokseen.

Ratkaisu 37. Kumpi rinnakkaismuodoista on ns. appositioadverbiaali?

a) Lääkärinä hän tuntee tapauksen. – Appositioadverbiaali lääkärinä ilmaisee syytä ja on korvattavissa predikatiivisella sivulauseella: koska hän on lääkäri.
Hän on lääkärinä Kuopiossa. – Predikatiiviadverbiaali lääkärinä kuvaa subjektin tarkoitetta (ilmaisee ammatin, jossa subjekti toimii).

b) Miksi esiinnyt asiantuntijana? – Predikatiiviadverbiaali asiantuntijana kuvaa subjektin tarkoitteen (ajateltua) tilaa tai olomuotoa.
Asiantuntijana et olisi tuota mieltä. – Appositioadverbiaali asiantuntijana ilmaisee ehtoa ja on korvattavissa predikatiivisella sivulauseella: jos olisit asiantuntija.

Ratkaisu 38. Selitä seuraavien objektinsijaisten määrän adverbiaalien muodonvaihtelu.

a) Odotan vielä hetkisen. – Objektinsijainen määrän adverbiaali on päätteellinen, koska lauseessa voisi olla nominatiivimuotoinen subjekti minä. (Subjekti on tässä yhdistyneenä persoonapäätteeseen odota+n, mutta sillä ei ole vaikutusta akkusatiivin muotoon.)
Odota vielä hetkinen. – Objektinsijainen määrän adverbiaali on päätteetön, koska predikaatti on imperatiivin toisessa persoonassa: odota. Lauseessa ei tällöin ole nominatiivimuotoista eikä muutakaan subjektia.
En odota enää hetkeäkään. – Objektinsijainen määrän adverbiaali on partitiivimuotoinen, koska lause on muodoltaan ja sisällöltään kieltävä.

b) He kävelivät kilometrin. – Objektinsijainen määrän adverbiaali on päätteellinen, koska lauseessa on nominatiivimuotoinen subjekti he.
Heidän piti kävellä kilometri. – Objektinsijainen määrän adverbiaali on päätteetön, koska predikaattina on yksipersoonainen verbi-ilmaus piti. (Subjekti on genetiivimuotoinen: heidän.)

c) Tämä painaa kilon. – Objektinsijainen määrän adverbiaali on päätteellinen, koska lauseessa on nominatiivimuotoinen subjekti tämä.
Tuskin se painaa kiloakaan. – Objektinsijainen määrän adverbiaali on partitiivissa, koska lause sisältää kielteissävyisen ilmauksen tuskin.

Ratkaisu 42. Muunna relatiivilauseet 1) lukusanan edellä, 2) lukusanan jäljessä sijaitseviksi partisiippiattribuuteiksi. Huom. kongruenssi.

Lukusanan edellä partisiippiattribuutti on tavallisesti monikossa: pelattavissa, autossa olleista, järjestetyissä. Lukusanan perässä partisiippiattribuutti on yksikkömuotoisen substantiivin määrite ja siksi yksikössä: kuudessa pelattavassa ottelussa, neljästä autossa olleesta naisesta, kolmessa järjestetyssä kokeessa.

a) kuudessa ottelussa, jotka pelataan
pelattavissa kuudessa ottelussa
kuudessa pelattavassa ottelussa

b) neljästä naisesta, jotka olivat autossa
autossa olleista neljästä naisesta
neljästä autossa olleesta naisesta

c) kolmessa kokeessa, jotka järjestettiin
järjestetyissä kolmessa kokeessa
kolmessa järjestetyssä kokeessa

Ratkaisu 43. Muunna relatiivilauseet pääsanaan edeltäviksi appositioattribuuteiksi. Selitä muodonvaihtelu.

a) Jussi Juoniolle, joka on rehtori
rehtori Jussi Juoniolle – erisnimen edellä oleva appositioattribuutti on yleensä taipumaton.

b) Jussi Juoniolle, joka on rehtorimme
rehtorillemme Jussi Juoniolle – appositioattribuutti taipuu pääsanansa mukaan, jos se on omistusliitteinen.

c) Jussi Juoniolle, joka on lukion rehtori
lukion rehtorille Jussi Juoniolle – appostioattribuutti taipuu pääsanansa mukaan, jos sillä itsellään on määrite.

d) Virtaselle, joka on oikeustieteen tohtori
oikeustieteen tohtori Virtaselle – jos titteli itsessään on sanaliitto, se tavallisesti jää taipumatta.

e) Pekka Tarkalle, joka on kirjoittaja
kirjoittajalle Pekka Tarkalle – tilapäistä asemaa osoittavat nimitykset tavallisesti taipuvat.

f) Alli Lahtiselle, joka on eläkeläinen
eläkeläiselle Alli Lahtiselle – nen-loppuinen attribuutti tavallisesti taipuu (ellei se ole varsinainen titteli).

Ratkaisu 44. Tutki paikallissija-attribuuttien hyväksyttävyyttä seuraavasta.

a) Mies tuomittiin sakkoihin avunannosta rikokseen. – Hyväksyttävä ilmaus. Pääsana avunannosta on teonnimi. Siihen sopii määritteeksi paikallissija-attribuutti rikokseen.

b) Paavo viittasi kokemuksiinsa tunturivaelluksella Lapissa. – Paremmin esim. relatiivilauseella: kokemuksiinsa, joita oli saanut tunturivaelluksella Lapissa.

c) Halusin päästä eroon juolavehnästä puutarhassani. – Paremmin esim. partisiipin avulla: puutarhassani kasvavasta juolavehnästä.

d) Kamppailu hallinnonuudistuksesta kesti vuosia. – Hyväksyttävä ilmaus. Pääsana kamppailu on teonnimi. Siihen sopii määritteeksi paikallissija-attribuutti hallinnonuudistuksesta.

e) Otimme yhteyden Suomen suurlähettilääseen Budapestissä. – Paremmin esim. genetiivillä: Suomen Budapestin-suurlähettilääseen

f) Neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa ovat olleet sitkeitä. – Hyväksyttävä ilmaus. Pääsana neuvottelut on teonnimi. Siihen sopii attribuutiksi postpositioilmaus työmarkkinajärjestöjen kanssa.

g) Laitos antaa melko synkän ennusteen talouden kehityksestä. – Hyväksyttävä ilmaus. Pääsana ennusteen on teonnimi. Siihen sopii määritteeksi paikallissija-attribuutti talouden kehityksestä.

h) aluspaita pitkillä hihoilla, viritin-vahvistin mikrofoniliitännällä, kohdevalaisin kiskokiinnityksellä, vihko 7 mm:n ruuduilla – Paremmin esim. pitkähihainen aluspaita, mikrofoniliitäntäinen viritin-vahvistin, kiskokiinnitteinen kohdevalaisin, vihko, jossa on 7 mm:n ruudut.

Ratkaisu 48. Muunna että-lauseet referatiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Missä muodossa lauseenvastikkeen predikaatti on?

a) Ilmoitin, että tulen tiistaina – tulevani tiistaina. Lauseenvastikkeen predikaattina on tässä akt. 1. partisiippi tulevani, koska alisteinen lause ilmaisee menemätöntä aikaa.

b) Luulin, että sinä olit lähtenyt eilen – sinun lähteneen eilen. Lauseenvastikkeen predikaattina on tässä akt. 2. partisiippi lähteneen, koska alisteinen lause ilmaisee päättynyttä tekemistä.

c) Päättelin, että huoneessa riideltiin – huoneessa riideltävän. Lauseenvastikkeen predikaattina on tässä pass. 1. partisiippi riideltävän, koska alisteinen lause on passiivinen ja sen tekeminen on menneessä ajassa samanaikaista kuin hallitsevan lauseen tekeminen.

d) Tiesin, että Virossa on puhuttu ruotsia – Virossa puhutun ruotsia. Lauseenvastikkeen predikaattina on tässä pass. 2. partisiippi puhutun, koska alisteinen lause on passiivinen ja sen tekeminen on menneessä ajassa varhaisempaa kuin hallitsevan lauseen tekeminen.

Ratkaisu 52. Muunna objektina olevat että-lauseet referatiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Selitä subjektin muodonvaihtelu.

a) Muistin, että lompakko jäi pöydälle – lompakon jääneen pöydälle. Objektina olevan referatiivisen lauseenvastikkeen subjekti on tavallisesti genetiivissä: lompakon.

b) Muistin, että pöydälle jäi lompakko – pöydälle jääneen lompakon. Alisteinen lause että pöydälle jäi lompakko on eksistentiaalinen. Lauseenvastikkeen subjekti lompakon on päätteellisessä akkusatiivissa, koska hallitseva lause muistin on aktiivinen.

c) Tiedettiin, että pöydälle jäi lompakko – pöydälle jääneen lompakko. Alisteinen lause että pöydälle jäi lompakko on eksistentiaalinen. Lauseenvastikkeen subjekti lompakko on päätteettömässä akkusatiivissa, koska hallitseva lause tiedettiin on passiivinen.

d) Kerroin, että pöydälle jäi rahaa – pöydälle jääneen rahaa. Alisteinen lause että pöydälle jäi rahaa on eksistentiaalinen. Lauseenvastikkeen subjekti rahaa pysyy partitiivissa; hallitsevan lauseen aktiivisuus tai passiivisuus ei vaikuta partitiivisubjektiin.

e) Arvelin, että siitä oli kysymys – siitä olevan kysymys. Alisteinen lause että siitä oli kysymys on eksistentiaalinen. Lauseenvastikkeen subjekti kysymys on nominatiivissa, vaikka hallitseva lause arvelin on aktiivinen. Päätteettömyys on yleistymässä myös omistuslauseisiin, esim. Luulen hänellä olevan asiasta toinen käsitys (– toisen käsityksen).

f) Olettaisin, että niin on ollut laita – niin olleen laita. Alisteinen lause että niin on ollut laita on eksistentiaalinen. Lauseenvastikkeen subjekti laita on nominatiivissa, vaikka hallitseva lause olettaisin on aktiivinen. Päätteettömyys on yleistymässä myös omistuslauseisiin sekä kyseessä on -rakenteisiin, ks. esimerkkejä edeltä.

Ratkaisu 53. Muunna subjektina olevat että-lauseet referatiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Kirjoita yhdysrakenteet kokonaan uudelleen.

a) Tuntuu, että sinä olet viisastunut. – Sinä tunnut viisastuneen. Alisteisen lauseen subjekti sinä nousee hallitsevan lauseen subjektiksi, ja siitä aiheutuu persoonan ja luvun kongruenssi: sinä tunnut.

b) Näyttää, että he häviävät ottelun. – He näyttävät häviävän ottelun. Alisteisen lauseen subjekti he nousee hallitsevan lauseen subjektiksi, ja siitä aiheutuu persoonan ja luvun kongruenssi: he näyttävät.

c) Näytti, että työtä tehtiin ahkerasti. – Työtä näytti tehtävän ahkerasti. Alisteinen lause että työtä tehtiin ahkerasti on passiivinen. Tällöin myös lauseenvastike on passiivinen, mutta hallitseva verbi näytti pysyy yleiskielessä aktiivisena ja yksikön 3. persoonan muodossa.

d) Näkyy, että täällä on siivottu. – Täällä näkyy siivotun. Alisteinen lause että täällä on siivottu on passiivinen. Tällöin myös lauseenvastike on passiivinen, mutta hallitseva verbi näkyy pysyy yleiskielessä aktiivisena ja yksikön 3. persoonan muodossa.

e) Kuuluu, että naapurissa on juhlat. – Naapurissa kuuluu olevan juhlat. Alisteinen lause että naapurissa on juhlat on eksistentiaalinen. Tällöin hallitseva verbi kuuluu pysyy aina yksikön 3. persoonan muodossa.

f) Näkyy, että sinne menee vieraita. – Sinne näkyy menevän vieraita. Alisteinen lause että sinne menee vieraita on eksistentiaalinen. Tällöin hallitseva verbi näkyy pysyy aina yksikön 3. persoonan muodossa.

Ratkaisu 54. Muunna että-lauseet referatiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Selitä lauseenvastikkeiden objektin muodonvaihtelu.

a) Kuulin, että hän oli löytänyt lompakon – hänen löytäneen lompakon. Alisteinen lause että hän oli löytänyt lompakon on aktiivinen. Sitä korvaavan lauseenvastikkeen objekti pysyy samassa muodossa kuin että-lauseen objekti: lompakon.

b) Toivotaan, että joku löytää lompakon – jonkun löytävän lompakon. Alisteinen lause että joku löytää lompakon on aktiivinen. Sitä korvaavan lauseenvastikkeen objekti lompakon pysyy samassa muodossa kuin että-lauseen objekti riippumatta hallitsevan lauseen toivotaan passiivisuudesta.

c) Tiedän, että lompakko on jo löydetty – lompakon jo löydetyn. Alisteinen lause että lompakko on jo löydetty on passiivinen. Sitä korvaavan lauseenvastikkeen objektin muoto riippuu hallitsevasta lauseesta: objekti lompakon on päätteellinen, koska hallitseva lause tiedän on aktiivinen.

d) Väitetään, että sieltä on löydetty lompakko – sieltä löydetyn lompakko. Alisteinen lause että sieltä on löydetty lompakko on passiivinen. Sitä korvaavan lauseenvastikkeen objektin muoto riippuu hallitsevasta lauseesta: objekti lompakko on päätteetön, koska hallitseva lause väitetään on passiivinen.

Ratkaisu 55. Muunna että-lauseet referatiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Missä muodossa lauseenvastikkeiden predikatiivi on?

Referatiivisen lauseenvastikkeen predikatiivi on tavallisesti samassa muodossa kuin vastaavan että-lauseen predikatiivi: rahaton, ulkomaalainen, terve, sopivat.

a) Huomasin, että olin rahaton – olevani rahaton.
b) Tiesitkö, että mies oli ulkomaalainen – miehen olevan ulkomaalainen?
c) Todettiin, että lapsi on terve – lapsen olevan terve.
d) Luulen, että nämä housut ovat sopivat – näiden housujen olevan sopivat.

Ratkaisu 56. Kirjoita yhdysrakenteet uudestaan muuntaen että-lauseet referatiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Miten kielto voidaan ilmaista?

Kielteistä että-lausetta ei voi korvata suoraan referatiivisella lauseenvastikkeella, mutta joskus kielto saadaan ilmi esim. käyttämällä jäädä-verbiä ja 3. infinitiivin abessiivia, kuten kohdassa a): jääneen tulematta. Kohdissa b) – d) kiellosta selvitään siten, että kieltosana sijoitetaan hallitsevan lauseen predikaatin yhteyteen: ei sanonut ymmärtävänsä, en luule nähneeni, ei näy nousevan.

a) Kuulin, että paketti ei tullut. – Kuulin paketin jääneen tulematta.
b) Mies sanoi, että hän ei ymmärrä. – Mies ei sanonut ymmärtävänsä.
c) Luulen, että en ole nähnyt häntä. – En luule nähneeni häntä.
d) Näkyy, että saalista ei nouse. – Saalista ei näy nousevan.

Ratkaisu 58. Muunna kun-lauseet temporaalisiksi lauseenvastikkeiksi. Missä muodossa lauseenvastikkeen predikaatti on?

a) Hän satutti kätensä, kun hän kaatui – kaatuessaan. Lauseenvastikkeen predikaattina on tässä akt. 2. infinitiivin inessiivi kaatuessaan, koska lauseenvastikkeen tapahtuma-aika on sama kuin hallitsevan lauseen.

b) Kun kuormaa nostettiin, – Kuormaa nostettaessa vaijeri katkesi. Lauseenvastikkeen predikaattina on tässä pass. 2. infinitiivin inessiivi nostettaessa, koska alisteinen lause on passiivinen ja sen tapahtuma-aika on sama kuin hallitsevan lauseen.

c) Lapsi rauhoittui, kun oli juonut maidon – juotuaan maidon. Lauseenvastikkeen predikaattina on tässä pass. 2. partisiipin partitiivi juotuaan, koska lauseenvastikkeen tapahtuma-aika on varhempi kuin hallitsevan lauseen.

d) Kun oli saunottu, – Saunottua mentiin uimaan. Lauseenvastikkeen predikaattina on tässä pass. 2. partisiipin partitiivi saunottua, koska lauseenvastikkeen tapahtuma-aika on varhempi kuin hallitsevan lauseen.

Ratkaisu 60. Muunna kun-lauseet temporaalisiksi lauseenvastikkeiksi. Kiinnitä huomiota erityisesti lauseenvastikkeiden subjektiin.

a) Kun ukko tarinoi, – Ukon tarinoidessa hänen silmänsä loistivat. Temporaalisen lauseenvastikkeen subjekti on yleensä genetiivissä: ukon.

b) Hänen päänsä sekosi, kun hän harhaili yksin – hänen harhaillessaan yksin. Temporaalisen lauseenvastikkeen subjekti on yleensä genetiivissä. Hallitsevan lauseen subjekti on hänen päänsä ja alisteisen lauseen subjekti hän.

c) Kun vanhus oli kaatunut, – Kaaduttuaan vanhus ei noussut. Lauseenvastikkeessa on pelkästään predikaattiin liittyvä omistusliite kaaduttua+an osoittamassa tekijää, koska lauseenvastikkeen subjektilla on sama tarkoite kuin hallitsevan lauseen subjektilla: vanhus.

d) Kun hän samoilee Lapissa, – Samoillessaan Lapissa hänellä on kartta. Lauseenvastikkeessa on pelkästään predikaattiin liittyvä omistusliite samoillessa+an osoittamassa tekijää, koska lauseenvastikkeen subjektilla on sama tarkoite kuin hallitsevan lauseen ajatussubjektilla: hänellä.

e) Pekan täytyy valehdella, kun hän väittää niin – väittäessään niin. Lauseenvastikkeessa on pelkästään predikaattiin liittyvä omistusliite väittäessä+än osoittamassa tekijää, koska lauseenvastikkeen subjektilla on sama tarkoite kuin hallitsevan lauseen ajatussubjektilla: Pekan.

f) Kun vieras saapui Suomeen, – Saapuessaan Suomeen vieras kukitettiin. Lauseenvastikkeessa on pelkästään predikaattiin liittyvä omistusliite saapuessa+an osoittamassa tekijää, koska lauseenvastikkeen subjektilla on sama tarkoite kuin hallitsevan lauseen ajatussubjektilla (passiivin objektilla): vieras.

Ratkaisu 61. Muunna kun-lauseet temporaalisiksi lauseenvastikkeiksi. Kiinnitä huomiota erityisesti objektiin ja predikatiiviin.

a) Perkasin kalan heti, kun olin saanut sen – saatuani sen. Temporaalisen lauseenvastikkeen objekti on samassa muodossa kuin vastaavan kun-lauseen objekti: sen.

b) Perkaa kala heti, kun olet saanut sen – saatuasi sen. Temporaalisen lauseenvastikkeen objektin sija määräytyy hallitsevan verbin muodosta riippumatta (imperatiivi perkaa ei vaikuta tässä), eli objekti on samassa muodossa kuin vastaavan kun-lauseen objekti: sen.

c) Kala perattiin heti, kun hän oli saanut sen – hänen saatuaan sen. Temporaalisen lauseenvastikkeen objektin sija määräytyy hallitsevan verbin muodosta riippumatta (passiivi perattiin ei vaikuta tässä), eli objekti on samassa muodossa kuin vastaavan kun-lauseen objekti: sen.

d) Kun ilma on kaunis, – Ilman ollessa kaunis menemme rantaan. Temporaalisen lauseenvastikkeen predikatiivi on aina samassa muodossa kuin vastaavan kun-lauseen predikatiivi: kaunis.

Ratkaisu 65. Muunna jotta-lauseet finaalisiksi lauseenvastikkeiksi.

a) Ihminen syö, jotta eläisi – elääkseen. Finaalisen lauseenvastikkeen predikaattina on 1. infinitiivin pitempi muoto: elääkseen. Subjektia edustaa lauseenvastikkeessa normaalisti pelkkä omistusliite: elääkse+en.

b) Käännyin, jotta palaisin takaisin – palatakseni takaisin. Finaalisen lauseenvastikkeen predikaattina on 1. infinitiivin pitempi muoto: palatakseni. Subjektia edustaa lauseenvastikkeessa normaalisti pelkkä omistusliite: palatakse+ni.

c) Hän on kyllin terve, jotta lähtisi mukaan – lähteäkseen mukaan. Finaalisen lauseenvastikkeen predikaattina on 1. infinitiivin pitempi muoto: lähteäkseen. Subjektia edustaa lauseenvastikkeessa normaalisti pelkkä omistusliite: lähteäkse+en.

d) Mies meni pankkiin, jotta pyytäisi lainaa – pyytääkseen lainaa. Finaalisen lauseenvastikkeen objekti on samassa muodossa kuin vastaavan alisteisen lauseen objekti: lainaa.

e) Käytä vahaa, jotta saat auton puhtaaksi – saadaksesi auton puhtaaksi. Finaalisen lauseenvastikkeen objekti on samassa muodossa kuin vastaavan alisteisen lauseen objekti: auton. (Hallitsevan verbin imperatiivi käytä ei vaikuta tässä.)

f) Jotta olisi pätevä, – Ollakseen pätevä paperi tarvitsee leiman. Finaalisen lauseenvastikkeen predikatiivi on samassa muodossa kuin vastaavan alisteisen lauseen predikatiivi: pätevä.

g) Jotta olisi hyvää, – Ollakseen hyvää mehun on jäähdyttävä. Finaalisen lauseenvastikkeen predikatiivi on samassa muodossa kuin vastaavan alisteisen lauseen predikatiivi: hyvää.

Ratkaisu 66. Miksi seuraavat finaaliset lauseenvastikkeet ovat epäkieliopillisia? Korjaa ilmauksia.

Passiivilausetta ei voi muuntaa finaaliseksi lauseenvastikkeeksi, eikä finaalista lauseenvastiketta voi liittää passiivilauseeseen. Sen sijaan passiivilauseen asemesta voidaan joskus käyttää -minen-johdoksen translatiivia.

a) "Työtä tehtiin vain ruokaa saadakseen." Esim. Työtä tehtiin vain ruuan saamiseksi.

b) "Estääkseen vankeja pakenemasta heitä vartioidaan tarkasti." Esim. Jotta estettäisiin vankeja pakenemasta, heitä vartioidaan tarkasti.

c) "Vahvistaakseen markan arvoa Suomen Pankissa harkittiin koron nostoa." Esim. Markan arvon vahvistamiseksi Suomen Pankissa harkittiin koron nostoa.

Ratkaisu 70. Muunna alisteiset lauseet kvantum-lauseenvastikkeiksi.

Kvantum-lauseenvastikkeen predikaattina on 1. infinitiivin pitempi muoto: nähdäkseni, sanoakseni, ymmärtääksemme, heidän muistaakseen, kuvatakseni, mennäkseni, puhuakseni. Subjektia edustaa omistusliite yksinään tai yhdessä persoonapronominin genetiivin kanssa.

a) Mikäli näen, – Nähdäkseni tässä on tapahtunut virhe.
b) Saimme, jos niin sanon, – niin sanoakseni viimeisen voitelun.
c) Sikäli kuin ymmärrämme, – Ymmärtääksemme asia on jo ratkaistu.
d) Mikäli he muistavat, – Heidän muistaakseen se tapahtui viime vuonna.
e) Tilanne on, jos kuvaan sen lyhyesti, – kuvatakseni sen lyhyesti tällainen.
f) Jos menen asiaan, – Mennäkseni asiaan kerron ensin hyvät uutiset.
g) Jos totta puhun, – Totta puhuakseni en ole kuullut asiasta mitään.

Ratkaisu 75. Muunna alisteiset lauseet modaalisiksi lauseenvastikkeiksi.

a) Huomautus esitettiin niin, että kaikki kuulivat – kaikkien kuullen. Modaalisen lauseenvastikkeen predikaattina on 2. infinitiivin instruktiivi: kuullen. Erillinen subjekti on genetiivissä: kaikkien.

b) Tyttö nauroi niin, että pojat näkivät – poikien nähden. Modaalisen lauseenvastikkeen predikaattina on 2. infinitiivin instruktiivi: nähden. Erillinen subjekti on genetiivissä: poikien.

c) Pujahdin ovelle siten, että kukaan ei nähnyt – kenenkään näkemättä. Kielteisen modaalisen lauseenvastikkeen predikaattina on 3. infinitiivin abessiivi: näkemättä. Erillinen subjekti on genetiivissä: kenenkään.

d) Isä lähti niin, että lapsi ei huomannut mitään – lapsen huomaamatta mitään. Kielteisen modaalisen lauseenvastikkeen predikaattina on 3. infinitiivin abessiivi: huomaamatta. Erillinen subjekti on genetiivissä: lapsen.

e) Uskallan sanoa sen niin, että sinä kuulet – sinun kuultesi. Modaalisen lauseenvastikkeen predikaattina on 2. infinitiivin instruktiivi: kuultesi. Erillinen subjekti on genetiivissä: sinun. Persoonapronominin genetiivin jälkeen predikaatti on omistusliitteinen: kuulte+si.

f) Mies otti rahat niin, että hänen vaimonsa tiesi – vaimonsa tieten. Modaalisen lauseenvastikkeen predikaattina on tässä 2. infinitiivin konsonanttivartaloinen instruktiivi: tieten. Erillinen subjekti on genetiivissä: vaimonsa.

g) Teitkö sen niin, ettet huomannut – huomaamattasi? Kielteisen modaalisen lauseenvastikkeen predikaattina on 3. infinitiivin abessiivi: huomaamattasi. Koska lauseenvastikkeessa on tässä sama subjektipersoona kuin hallitsevassa lauseessa, tekijä ilmaistaan lauseenvastikkeessa pelkällä omistusliitteellä: huomaamatta+si.

Ratkaisu 76. Mitä merkityksiä modaalisilla lauseenvastikkeilla on seuraavissa tapauksissa?

a) Kaikesta päättäen hän on puhunut totta. Merkitys on tässä lähinnä konditionaalinen eli ehtoa ilmaiseva: 'Kun – jos päättää (päättelee) – päätetään (päätellään) – – .'

b) Näin ollen emme voi asialle mitään. Merkitys on tässä lähinnä temporaalinen eli aikaa ilmaiseva tai kausaalinen eli syytä ilmaiseva: 'Kun – koska näin on – – .'

c) Suoraan sanoen minä en tiedä asiasta mitään. Merkitys on tässä lähinnä konditionaalinen eli ehtoa ilmaiseva: 'Kun – jos suoraan sanotaan – – .'

d) Ei korppi pesten valkene. Lauseenvastikkeen predikaatti on tulkittava passiiviseksi tai geneeriseksi eli yleistävästi epämääräispersoonaiseksi: 'siten että pestään – pesee'. Merkitys voi olla myös temporaalinen ('kun'), konditionaalinen ('jos') tai konsessiivinen ('vaikka').

Ratkaisu 80. Muunna alisteiset lauseet status-lauseenvastikkeiksi.

Status-auseenvastikkeen predikaattina on 2. infinitiivin instruktiivi – hulmuten, läpättäen, lepattaen, heiluen – tai predikaatilla (olla-verbillä) ei ole lauseenvastikkeessa edustajaa (kohdat e – g). Subjekti on nominatiivissa – hiukset, sydän, purje, salkku, silmät, sakset – tai partitiivissa: epävarmuutta.

a) Tyttö tanssi niin, että hiukset hulmusivat – hiukset hulmuten.
b) Poika katseli tyttöä siten, että sydän läpätti – sydän läpättäen.
c) Vene lipui laituriin niin, että purje lepatti – purje lepattaen.
d) Mies kulki siten, että salkku heilui kädessä – salkku heiluen kädessä.
e) Hän katsoi minua niin, että silmät olivat pyöreinä – silmät pyöreinä.
f) Lapsi juoksi siten, että sakset olivat kädessä – sakset kädessä.
g) Lähdin niin, että mielessäni oli epävarmuutta – mielessäni epävarmuutta.

Ratkaisu 81. Kumpi rinnakkaisista rakenteista edustaa status-lauseenvastiketta?

Status-auseenvastikkeen subjektin (köydet, siipi, letit) tai adverbiaalin (suupielessä) tarkoite kuuluu osana hallitsevan lauseen subjektin (vene, kone, tyttö, kettu) tarkoitteeseen.

a) Vene lipui laituriin köydet tuulessa vinkuen – tuulessa keinuen.
b) Kone lensi mastoa hipoen – siipi mastoa hipoen.
c) Tyttö käveli kättään heilutellen – letit heiluen.
d) Kettu pakeni kanalasta höyheniä suupielessä – höyheniä syljeskellen.

Ratkaisu 83. Millaisia alisteisia lauseita seuraavanlaiset subjektittomat rakenteet vastaavat?

a) Opettaja salli käyttää sanakirjaa – että käytettiin sanakirjaa. Rakenne on tulkittava passiiviseksi (käytettiin), vaikka 1. infinitiivillä (käyttää) ei nykykielessä ole passiivimuotoa.

b) Tilaisuuteen käskettiin tulla ajoissa. – Käskettiin, että tilaisuuteen tullaan ajoissa. (Ks. selitystä edeltä.)

Ratkaisu 85. Muunna alisteiset lauseet permissiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Selitä subjektin muodonvaihtelu.

a) Sallin, että avain jäi pöydälle – avaimen jäädä pöydälle. Permissiivisen lauseenvastikkeen subjekti on normaalisti genetiivissä: avaimen.

b) Sallittiinko, että avain jäi pöydälle – avaimen jäädä pöydälle? (Sama selitys kuin edellä.)

c) Sallin, että pöydälle jäi avain – pöydälle jäädä avaimen. Alisteinen lause että pöydälle jäi avain on eksistentiaalinen. Lauseenvastikkeen subjekti avaimen on päätteellisessä akkusatiivissa, koska hallitseva lause sallin on aktiivinen.

d) Sallittiinko, että pöydälle jäi avain – pöydälle jäädä avain? Alisteinen lause että pöydälle jäi avain on eksistentiaalinen. Lauseenvastikkeen subjekti avain on päätteettömässä akkusatiivissa, koska hallitseva lause sallittiinko on passiivinen.

e) Hän salli, että avaimet jäivät pöydälle – avaimien jäädä pöydälle. Permissiivisen lauseenvastikkeen subjekti on normaalisti genetiivissä: avaimien.

f) Hän salli, että pöydälle jäi avaimet – pöydälle jäädä avaimet. Alisteinen lause että pöydälle jäi avaimet on eksistentiaalinen. Monikollisen subjektin muotoon hallitsevan verbin aktiivisuus tai passiivisuus ei vaikuta; subjekti on monikon nominatiivin kaltainen: avaimet.

g) Sallittiinko, että pöydälle jäi avaimet – pöydälle jäädä avaimet? (Sama selitys kuin edellä.)

Ratkaisu 86. Muunna alisteiset lauseet permissiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Selitä lauseenvastikkeiden objektin muodonvaihtelu.

a) Äiti salli, että tyttö osti kaulakorun – tytön ostaa kaulakorun. Permissiivisen lauseenvastikkeen objektin muoto määräytyy hallitsevan lauseen rakenteen mukaan. Akkusatiiviobjekti kaulakorun on päätteellinen, koska hallitsevassa lauseessa on nominatiivimuotoinen subjekti äiti.

b) Sallittiin, että tyttö osti kaulakorun – tytön ostaa kaulakoru. Akkusatiiviobjekti kaulakoru on päätteetön, koska hallitseva verbi sallittiin on passiivimuotoinen.

c) Sallikaa, että tyttö ostaa kaulakorun – tytön ostaa kaulakoru. Akkusatiiviobjekti kaulakoru on päätteetön, koska hallitseva verbi sallikaa on imperatiivin 2. persoonassa.

d) Äidin pitäisi sallia, että tyttö ostaa kaulakorun – tytön ostaa kaulakoru. Akkusatiiviobjekti kaulakoru on päätteetön, koska hallitseva verbi täytyy on yksipersoonainen.

Ratkaisu 87. Muunna alisteiset lauseet permissiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Missä muodossa lauseenvastikkeiden predikatiivi on?

Permissiivisen lauseenvastikkeen predikatiivi on yleensä samassa muodossa kuin pohjana olevan lauseen predikatiivi: tottelematon, kuraiset, ahkeria, onnellisia.

a) Äiti ei sallinut, että lapsi oli tottelematon – lapsen olla tottelematon.
b) Annoin, (että) saappaat olivat kuraiset – saappaiden olla kuraiset.
c) Käskekää, että lapset ovat ahkeria – lasten olla ahkeria.
d) Suokoon Luoja, että te olette onnellisia – teidän olla onnellisia.

Ratkaisu 88. Muunna kursivoidut kohdat ns. intensiteettirakenteiksi.

a) Nauroin niin, että (melkein) halkesin – haljetakseni.
b) Pojan sydän sykki niin, että (melkein) pakahtui – pakahtuakseen.
c) Pelkäsimme niin, että (melkein) kuolimme – kuollaksemme.

Ratkaisu 89. Muunna kursivoidut kohdat ns. fatum-rakenteiksi.

a) Tauti puhkeaa, jos on niin, että puhkeaa – puhjetakseen.
b) Suutu pois vain, jos olet niin, että suutut – suuttuaksesi.
c) Ei naurua mikään pidätä, kun on niin, että se tulee – se on tullakseen.
d) Kaloja tulee, jos on niin, että tulee – tullakseen.
e) Minä olin, niin kuin en tietäisi asiasta – en ollut tietääkseni asiasta.

Ratkaisu 90. Muunna kursivoidut kohdat nesessiivisiksi lauseenvastikkeiksi.

a) Oli (välttämätöntä), että verkkoja tuon tuostakin kuivattiin. – Verkkoja oli tuon tuostakin kuivaaminen.
b) Ei ole (soveliasta tms.), että koiraa katsotaan karvoihin. – Ei ole koiraa karvoihin katsomista.
c) Ei ole (mahdollista tms.), että häneen luotetaan. – Häneen ei ole luottamista.
d) Ei käy, että totuus kielletään. – Totuutta ei käy kieltäminen.
e) Ei käy, että siihen pannaan kuumaa vettä. – Ei siihen kuumaa vettä käy paneminen.
f) Ei mitenkään käy, että minä lähden. – Minun ei mitenkään käy lähteminen.

Ratkaisu 91. Muunna kursivoidut kohdat 5. infinitiiviksi.

a) Olin niin, että (melkein) kuolin janoon. – Olin kuolemaisillani janoon.
b) Vatanen oli niin, että (melkein) saavutti Kankkusen. – Vatanen oli saavuttamaisillaan Kankkusen.
c) Hän oli niin, että (melkein) sai hauen, mutta siima katkesi. – Hän oli saamaisillaan hauen – –.
d) Oli niin, että verisuoneen (melkein) muodostui tulppa. – Verisuoneen oli muodostumaisillaan tulppa.

Ratkaisu 92. Muunna kursivoidut kohdat ns. kvasirakenteeksi.

a) He olivat ikään kuin olisivat tehneet työtä – tekevinään työtä.
b) Olin minä ikään kuin olisin tarkkaan hakenut – tarkkaan hakevinani, mutta en vain löytänyt käsineitä.
c) Faarao oli unessa ikään kuin olisi seisonut Niilin rannalla – seisovinaan Niilin rannalla.
d) Hän oli ikään kuin olisi muistanut – muistavinaan, että tapaus sattui tiistaina.
e) Poika oli ikään kuin ei olisi kuullut huomautusta. – Poika ei ollut kuulevinaan huomautusta.
f) Ole ikään kuin et tietäisi koko jutusta. – Älä ole tietävinäsi koko jutusta.

Ratkaisu 93. Muunna kursivoidut kohdat nesessiivisiksi lauseenvastikkeiksi.

a) Onko (välttämätöntä), että sinä lähdet jo – sinun lähdettävä jo?
b) Oli (välttämätöntä), että he matkustivat Helsinkiin. – Heidän oli matkustettava Helsinkiin.
c) On (välttämätöntä), että johtajalla on kosketus joukkoihin. – Johtajalla on oltava kosketus joukkoihin.
d) On (välttämätöntä), että talouspolitiikassa tapahtuu muutos. – Talouspolitiikassa on tapahduttava muutos.
e) On (välttämätöntä), että kannussa on kuumaa teetä, kun he tulevat. – Kannussa on oltava kuumaa teetä – –.

Ratkaisu 94. Muunna kursivoidut kohdat ns. fortuitiivisiksi lauseenvastikkeiksi.

a) Tuli, että minä siinä kiireessä selitin asian huonosti. – Minun tuli siinä kiireessä selitetyksi – selitettyä asia huonosti.
b) Ei ole tullut, että me olisimme menneet sinne. – Meidän ei ole tullut mennyksi – mentyä sinne.
c) Tulipa, että tehtiin hukkareissu. – Tulipa tehdyksi – tehtyä hukkareissu.

Ratkaisu 98. Jäsennä seuraavat lauseet perinteisen lauseenjäsennyksen tapaan.

	SANALUOKKA	TAIVUTUSMUOTO	LAUSEENJÄSEN
Eräänä	pronomini	yks. essiivi	adj.attribuutti
aamuna	substantiivi	yks. essiivi	adverbiaali
köyhä	adjektiivi	yks. nominatiivi	adj.attribuutti
kalastaja	substantiivi	yks. nominatiivi	subjekti
meni	verbi	akt. ind. imperf. y. 3. p.	predikaatti
katsomaan	verbi	akt. 3. infinitiivi illatiivi	adverbiaali
pyydyksiään	substantiivi	mon. partitiivi + om.liite	objekti
ja	konjunktio	-	lisäke
sai	verbi	akt. ind. imperf. y. 3. p.	predikaatti
merkillisen	adjektiivi	yks. akkusatiivi	adj.attribuutti
kalan,	substantiivi	yks. akkusatiivi	objekti
jonka	pronomini	yks. genetiivi	gen.attribuutti
suomukset	substantiivi	mon. nominatiivi	subjekti
olivat	verbi	akt. ind. imperf. mon. 3. p.	predikaatti
puhdasta	adjektiivi	yks. partitiivi	adj.attribuutti
kultaa.	substantiivi	yks. partitiivi	predikatiivi

Ratkaisu 99. Jäsennä seuraavat virkkeet hierarkkisesti. Merkitse alisteiset lauseet ja lauseenvastikkeet ensin hallitsevan lauseen jäseniksi ja erittele sitten niiden oma rakenne. Jäsennä myös lausekkeiden sisäinen rakenne hierarkkisesti.

a) Ratkaisu

Ministeri	SUBJ.
suunnitteli	PRED.
muutoksia	OBJ.
lakiin	ADVLI
helpottaakseen	ADVLI	PRED.+SUBJ.
asian		OBJ.	GEN.ATTR.
käsittelyä.
Muutosten	ADVLI	SUBJ.
toteuduttua		PRED.
uskottiin	PRED.
kiistojen	OBJ.	SUBJ.
ratkeavan		PRED.
nopeasti.		ADVLI

b) Ratkaisu

Suostuessaan	ADVLI	PRED.+SUBJ.
kuuden		PRVIADVLI	GEN.ATTR.	ADJ.ATTR.
eri				ADJ.ATTR.
puolueen
ehdokkaaksi
presidentti	SUBJ.	APPOS.ATTR.
Kekkonen
edellytti,	PRED.
että	OBJ.
vaali		SUBJ.
tapahtuu		PRED.
normaalissa		ADVLI	ADJ.ATTR.
järjestyksessä.

c) Ratkaisu

Iloinen	SUBJ.	APPOS.ATTR.	ADJ.ATTR.
Irlannin			GEN.ATTR.	GEN.ATTR.
tasavallan
pääkaupunki
Dublin
vastaanotti	PRED.
Suomen	OBJ.	GEN.ATTR.
joukkueen
myönteisesti.	ADVLI
Poikamme	SUBJ.
olivat	PRED.
pelikentän	PREDVI	GEN.ATTR.
kummajaisia.

d) Ratkaisu

Kouluvirasto	SUBJ.
on lähtenyt	PRED.
uusiin	ADVLI	ADJ.ATTR.
ponnistuksiin
saadakseen	ADVLI	PRED.+SUBJ.
syksyllä		OBJ.	ADJ.ATTR.	ADVLI
kolmannen				OBJ.	ADJ.ATTR.
luokan
aloittavat
oppilaat
lukemaan		ADVLI
harvinaisempia		OBJ.	ADJ.ATTR.
kieliä.

e) Ratkaisu

Ei ole	PRED.
helppoa	PREDVI
saada	SUBJ.
vanhempia		OBJ.
yhteistyöhön		ADVLI
kieliohjelmia	ADVLI	OBJ.
tehtäessä,		PRED.
jos	ADVLI
oppilaat		SUBJ.
joutuvat		PRED.
siirtymään
toiseen		ADVLI	ADJ.ATTR.
kouluun.

Verkkokielioppi