Etusivu Sisällys Hakemisto

Äänneoppi

Muoto-oppi Lauseoppi <Edellinen Seuraava>

Hakemisto

Tällä sivulla:
Asiahakemisto | Kuvat, kaaviot ja animaatiot |

Tekstihaku
(Mene erilliselle sivulle)

 

Asiahakemisto

Hakemistoon on aakkostettu kaikki Verkkokieliopin sivujen väliotsikot. Samalla rivillä väliotsikon perässä on kyseisen sivun numero ja pääotsikko. Hakemistossa on 383 kohtaa. Väliotsikot toimivat linkkeinä kyseisille sivuille.

1 | 2 | 3 | 4 | 5 | a | d | e | f | g | h | i | j | k | l | m | n | o | p | r | s | t | u | v | y | ä

1. infinitiivi: 2.5.2.2.1 Infinitiivit
1. infinitiivin translatiivi: 3.8.9 Muita ei-finiittisiä rakenteita
1. partisiippi: 2.5.2.2.2 Partisiipit
2. infinitiivi: 2.5.2.2.1 Infinitiivit
2. partisiippi: 2.5.2.2.2 Partisiipit
3. infinitiivi: 2.5.2.2.1 Infinitiivit
3. infinitiivin abessiivi: 3.8.9 Muita ei-finiittisiä rakenteita
4. infinitiivi: 2.5.2.2.1 Infinitiivit
4. infinitiivi: 3.8.9 Muita ei-finiittisiä rakenteita
5. infinitiivi: 2.5.2.2.1 Infinitiivit
5. infinitiivi: 3.8.9 Muita ei-finiittisiä rakenteita
Abessiivi: 2.5.1.2.3 Muut sijat
Ablatiivi: 2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
Adessiivi: 2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat

Adjektiivilausekkeet: 3.6.1 Adverbiaalina esiintyvät rakenteet
Adjektiivinen predikatiivi: 3.5.2 Predikatiivin luku
Adjektiivit: 2.3.2 Merkitykseen perustuva sanaluokkajako
Adjektiivit: 2.7.2.2 Nominijohdosten merkitysryhmiä
Adverbilausekkeet: 3.6.1 Adverbiaalina esiintyvät rakenteet
Adverbit: 2.3.2 Merkitykseen perustuva sanaluokkajako
Agenttipartisiippi: 2.5.2.2.2 Partisiipit
Aikaa ilmaisevat johdokset: 2.7.2.4 Partikkelijohdosten merkitysryhmiä
Ajan adverbiaalit: 3.6.3 Adverbiaalien merkitysryhmiä
Akkusatiivi: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset sijat
Aktiivin 1. partisiippi: 3.8.9 Muita ei-finiittisiä rakenteita
Akustinen fonetiikka: 1.1.1 Mitä fonetiikka on?
Alisteiset lauseet: 3.6.1 Adverbiaalina esiintyvät rakenteet
Alisteiset yhdyssanat: 2.7.1 Yhdistäminen
Allatiivi: 2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
Alveolaarit: 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Appositioadverbiaali: 3.6.4 Predikatiiviadverbiaali
Artikulatorinen fonetiikka: 1.1.1 Mitä fonetiikka on?
Astevaihtelun poikkeukset: 2.2.3 Klusiilien astevaihtelu
Astevaihteluttomat tapausryhmät: 2.2.3 Klusiilien astevaihtelu
Auditiivinen fonetiikka: 1.1.1 Mitä fonetiikka on?
Auditiivinen kvantiteetti: 1.7.1 Kvantiteetti
Avotavut ja umpitavut: 1.8.3 Tavurakenne
Demonstratiivipronominit: 2.5.1.4 Pronominien taivutus
Dentaalit: 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Diftongit: 1.8.1 Vokaalien fonotaksi
Distinktiivinen kvantiteetti: 1.7.1 Kvantiteetti
Ei-finiittiset verbirakenteet: 3.6.1 Adverbiaalina esiintyvät rakenteet
Eksistentiaalilause: 3.2 Peruslausetyypit
Elatiivi: 2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
Elatiivimuotoiset attribuutit: 3.7.5 Paikallissija-attribuutti
e-loppuiset vartalot: 2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Epämääräiset eli indefiniittiset lukusanat: 2.5.1.5 Numeraalien taivutus
Erisnimen edellä oleva attribuutti: 3.7.3 Appositio- eli substantiiviattribuutti
Erityiset yhdyssanamuodot: 2.7.1 Yhdistäminen
Eräiden lausetyyppien adverbiaalit: 3.6.2 Adverbiaalin asema lauseessa
Eräiden rakenteiden akkusatiiviobjekti: 3.4.2.2 Akkusatiiviobjekti
Eräiden rakenteiden predikatiivit: 3.5.1 Predikatiivin sijat
Essiivi: 2.5.1.2.3 Muut sijat
Finiittimuodot: 3.3.2 Predikaatti
Finiittiset lauseet: 3.8.1 Lausemaisuuden asteista
Foneettinen jakoperuste: 1.3.4 Konsonantti – vokaali
Foneettinen kirjoitus: 1.1.4 Kirjoitus
Fonemaattinen ortografia: 1.1.4 Kirjoitus
Frekventatiiviset ja kontinuatiiviset johdokset: 2.7.2.3 Verbijohdosten merkitysryhmiä
Frikatiivit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Funktionaalinen jakoperuste: 1.3.4 Konsonantti – vokaali
Fysikaalinen kvantiteetti: 1.7.1 Kvantiteetti
Geminaatat: 1.8.2 Konsonanttien fonotaksi
Geneerinen persoona: 2.5.2.1.1 Persoonapäätteet
Geneeriset lauseet: 3.3.4 Subjektittomat lauseet
Genetiivi: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset sijat
Genetiiviattribuutin ja pääsanan suhde: 3.7.2 Genetiiviattribuutti
Genetiiviattribuutti vai genetiivialkuinen yhdyssana?: 3.7.2 Genetiiviattribuutti
Genetiiviattribuutti vai nominatiivialkuinen yhdyssana?: 3.7.2 Genetiiviattribuutti
Genetiivisubjekti: 3.3.1 Subjekti
Glottaalit 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Habitiiviadverbiaalit: 3.6.3 Adverbiaalien merkitysryhmiä
Heikko aste poikkeuksellisesti avotavun alussa: 2.2.3 Klusiilien astevaihtelu
Hengitys: 1.2 Puheen tuottaminen, ääntöelimet
Hierarkkisuus eli konstituenssi: 3.1.2 Lauseen rakennesuhteet
Illatiivi: 2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
i-loppuiset vartalot: 2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Imperatiivi: 2.5.2.1.4 Modukset
Imperfekti: 2.5.2.1.3 Tempukset
Indefiniittipronominit: 2.5.1.4 Pronominien taivutus
Indikatiivi: 2.5.2.1.4 Modukset
Inessiivi: 2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
Infinitiiviattribuutti: 3.7.6 Infinitiivi- ja sivulauseattribuutti
Infinitiivirakenteet: 3.8.1 Lausemaisuuden asteista
Instruktiivi: 2.5.1.2.3 Muut sijat
Interjektiot: 2.3.2 Merkitykseen perustuva sanaluokkajako
Interrogatiivipronominit: 2.5.1.4 Pronominien taivutus
Intransitiivilause: 3.2 Peruslausetyypit
Johdinten produktiivius: 2.7.2.5 Produktiivius ja leksikaalistuminen
Johdokset: 2.7.2.1 Johtamisen peruskäsitteitä
Johtimet: 2.7.2.1 Johtamisen peruskäsitteitä
Järjestys- eli ordinaaliluvut: 2.5.1.5 Numeraalien taivutus
Kaksitavuiset a-loppuiset vartalot: 2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Kaksitavuiset ä-loppuiset vartalot: 2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Kaksivartaloiset nominit: 2.1.4 Sanavartalot
Kaksivartaloiset te-nominit: 2.2.4 t : s -vaihtelu
Kaksivartaloiset verbit: 2.1.4 Sanavartalot
Kaksivartaloiset, infinitiivin tunnus -A: 2.4.2 Verbien taivutustyypit
Kaksivartaloiset, infinitiivin tunnus -tA, -lA, -nA, -rA: 2.4.2 Verbien taivutustyypit
Kansainvälinen foneettinen aakkosto IPA: 1.10 Foneettiset kirjoitusjärjestelmät
Kantasanat: 2.7.2.1 Johtamisen peruskäsitteitä
Kausatiiviset ja faktiiviset johdokset: 2.7.2.3 Verbijohdosten merkitysryhmiä
Kielten konsonanttisysteemit: 1.4 Kielten foneemisysteemeistä
Kielten vokaalisysteemit: 1.4 Kielten foneemisysteemeistä
Kieltomuodot: 2.5.2.1.5 Kieltotaivutus
Kieltopartisiippi: 2.5.2.2.2 Partisiipit
Kieltosana hallitsevan verbin yhteydessä: 3.8.2.3 Kielto referatiivisessa lauseenvastikkeessa
Kieltoverbi: 2.5.2.1.5 Kieltotaivutus
Kiteytyneet verbiliitot: 3.3.2 Predikaatti
Klusiilit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Kokijalause: 3.2 Peruslausetyypit
Kolmi- ja useampitavuiset A-nominivartalot: 2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Kolmi- ja useampitavuiset A-verbivartalot: 2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Komitatiivi: 2.5.1.2.3 Muut sijat
Kommenttiadverbiaalit: 3.6.2 Adverbiaalin asema lauseessa
Komparatiivi: 2.6 Komparaatio eli vertailu
Komparatiiviin liittyviä ilmauksia: 3.6.5 Objektinsijaiset määrän adverbiaalit
Konditionaali: 2.5.2.1.4 Modukset
Kongruenssisuhteet lukusanan edellä: 3.7.1 Adjektiiviattribuutti
Kongruoimattomat rakenteet: 3.7.1 Adjektiiviattribuutti
Konjunktiot: 2.3.2 Merkitykseen perustuva sanaluokkajako
Konnektiivit: 3.6.2 Adverbiaalin asema lauseessa
Konsonanttivartalo: 2.1.4 Sanavartalot
Konsonanttivartaloiden yleisyys: 2.1.4 Sanavartalot
Konsonanttiyhtymät: 1.8.2 Konsonanttien fonotaksi
Kurkunpää: 1.2 Puheen tuottaminen, ääntöelimet
Kvalitatiivinen astevaihtelu: 2.2.3 Klusiilien astevaihtelu
Kvantitatiivinen astevaihtelu: 2.2.3 Klusiilien astevaihtelu
Labiaalit: 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Laryngaalinen spirantti h: 1.5.3 Frikatiivit s, h, (f, š)
Lateraali l: 1.5.4 Likvidat l, r
Lateraalit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Lause: 3.1.1 Kielen yksiköt
Lause ilmaisee sää-, ruumiin- tai tunnetilaa: 3.3.4 Subjektittomat lauseet
Lauseen kielteisyys: 3.4.2.1 Partitiiviobjekti
Lauseenvastike passiivinen tai eksistentiaalinen: 3.8.2.2 Referatiivinen lauseenvastike subjektina
Lauseenvastikkeen objekti: 3.8.2.1 Referatiivinen lauseenvastike objektina
Lauseenvastikkeen objekti: 3.8.3 Temporaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen objekti: 3.8.8 Permissiivinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen objekti ja predikatiivi: 3.8.4 Finaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikaatti: 3.8.2.1 Referatiivinen lauseenvastike objektina
Lauseenvastikkeen predikaatti: 3.8.2.2 Referatiivinen lauseenvastike subjektina
Lauseenvastikkeen predikaatti: 3.8.3 Temporaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikaatti: 3.8.4 Finaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikaatti: 3.8.5 Kvantum-lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikaatti: 3.8.6 Modaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikaatti: 3.8.7 Status-lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikaatti: 3.8.8 Permissiivinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikatiivi: 3.8.2.1 Referatiivinen lauseenvastike objektina
Lauseenvastikkeen predikatiivi: 3.8.3 Temporaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikatiivi: 3.8.8 Permissiivinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen subjekti: 3.8.2.1 Referatiivinen lauseenvastike objektina
Lauseenvastikkeen subjekti: 3.8.2.2 Referatiivinen lauseenvastike subjektina
Lauseenvastikkeen subjekti: 3.8.3 Temporaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen subjekti: 3.8.4 Finaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen subjekti: 3.8.5 Kvantum-lauseenvastike
Lauseenvastikkeen subjekti: 3.8.6 Modaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen subjekti: 3.8.7 Status-lauseenvastike
Lauseenvastikkeen subjekti: 3.8.8 Permissiivinen lauseenvastike
Lauseessa useita subjekteja: 3.3.3 Subjektin ja predikaatin kongruenssi
Lauseintonaatio: 1.7.3 Intonaatio
Lauseke: 3.1.1 Kielen yksiköt
Lausepaino: 1.7.2 Paino
Laveat vokaalit i, e, a, ä: 1.6.1 Pyöreät ja laveat vokaalit
Leksikaalistuminen: 2.7.2.5 Produktiivius ja leksikaalistuminen
Liittoimperfekti: 2.5.2.1.3 Tempukset
Liittopreesens: 2.5.2.1.3 Tempukset
Lokatiiviadverbiaalit: 3.6.3 Adverbiaalien merkitysryhmiä
Loppukahdennuksen historiaa: 1.9.1 Loppukahdennus
Loppukahdennuksen säännöt: 1.9.1 Loppukahdennus
Lukusana ja siihen liittyvä substantiivi: 3.7.4 Partitiivi- ja elatiiviattribuutti
Lukusanojen akkusatiivi: 3.4.2.2 Akkusatiiviobjekti
Lyhempi tunnus -tA : -dA, -lA, -nA, -rA, -A: 2.5.2.1.2 Passiivin tunnukset
Lyhyet ja pitkät tavut: 1.8.3 Tavurakenne
Momentaaniset johdokset: 2.7.2.3 Verbijohdosten merkitysryhmiä
Monikon 1. ja 2. genetiivin vaihtelusta: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset sijat
Monikon akkusatiivi: 3.4.2.2 Akkusatiiviobjekti
Monikon genetiivin ja partitiivin päätteiden rinnakkaisuus: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset sijat
Monikon genetiivin muodostus: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset sijat
Monikon i-tunnus: 2.5.1.1 Luku
Monikon j-tunnus: 2.5.1.1 Luku
Monikon t-tunnus: 2.5.1.1 Luku
Morfeemi: 2.1.1 Mitä morfologia on?
Morfeemien järjestys: 2.1.3 Morfotaksi
Morfeemityyppien yleisyys: 2.1.3 Morfotaksi
Morfofonologiset vaihtelut: 2.1.1 Mitä morfologia on?
Muita fonetiikan tutkimusalueita: 1.1.1 Mitä fonetiikka on?
Muotoryhmien välinen monitulkintaisuus: 2.8 Morfologinen monitulkintaisuus
Muotoryhmiä, joihin kuuluu loppukahdennus: 1.9.1 Loppukahdennus
Muotoryhmän sisäinen monitulkintaisuus: 2.8 Morfologinen monitulkintaisuus
Murtoluvut: 2.5.1.5 Numeraalien taivutus
Määrämuotoon kiteytyneitä ilmauksia: 3.6.5 Objektinsijaiset määrän adverbiaalit
Määrän ilmaiseminen: 3.4.2.1 Partitiiviobjekti
Määrää ilmaisevat johdokset: 2.7.2.4 Partikkelijohdosten merkitysryhmiä
Nasaaliassimilaatio: 1.9.2 Assimilaatio
Nasaalit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Nominaalistumat: 3.8.1 Lausemaisuuden asteista
Nominatiivi: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset sijat
Nominatiivin lopussa -e: 2.4.1 Nominien taivutustyypit
Nominatiivin lopussa -i: 2.4.1 Nominien taivutustyypit
Nominatiivin lopussa konsonantti: 2.4.1 Nominien taivutustyypit
Nominatiivin lopussa -O, -U, -A: 2.4.1 Nominien taivutustyypit
Nominatiivipredikatiivi: 3.5.1 Predikatiivin sijat
Nominatiivisubjekti: 3.3.1 Subjekti
Nominilausekkeet: 3.6.1 Adverbiaalina esiintyvät rakenteet
Nominisubjektin sijat: 3.3.1 Subjekti
Nominit: 2.3.1 Taipumiseen perustuva sanaluokkajako
nte-vartaloiset järjestysluvut ja perusluku tuhat: 2.2.4 t : s -vaihtelu
Numeraalit – substantiivit: 2.3.3 Sanaluokkien keskinäisistä suhteista
Numeraalit: 2.3.2 Merkitykseen perustuva sanaluokkajako
Numeraalit: 2.7.2.2 Nominijohdosten merkitysryhmiä
Objektina infinitiivirakenne: 3.4.1 Objektina esiintyvät rakenteet
Objektina nominilauseke: 3.4.1 Objektina esiintyvät rakenteet
Objektina partisiippirakenne: 3.4.1 Objektina esiintyvät rakenteet
Objektina sivulause: 3.4.1 Objektina esiintyvät rakenteet
Obstruentit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Olla-apuverbi liittotempuksissa: 2.5.2.1.3 Tempukset
Omistuslause: 3.2 Peruslausetyypit
Omistusliitteiden esiintyminen: 2.5.1.3 Omistusliitteinen taivutus
Omistusliitteisen taivutuksen erikoispiirteitä: 2.5.1.3 Omistusliitteinen taivutus
Ortografia eli oikeinkirjoitus: 1.1.4 Kirjoitus
Paikallissija- ja lokaalirakenneattribuutit: 3.7.5 Paikallissija-attribuutti
Paikkaa ja sijaintia ilmaisevat johdokset: 2.7.2.4 Partikkelijohdosten merkitysryhmiä
Palataalit: 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Paradigma: 2.1.1 Mitä morfologia on?
Paradigmansisäinen monitulkintaisuus: 2.8 Morfologinen monitulkintaisuus
Partikkelit: 2.3.1 Taipumiseen perustuva sanaluokkajako
Partisiippi-ilmaukset: 3.8.1 Lausemaisuuden asteista
Partitiivi: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset sijat
Partitiivipredikatiivi: 3.5.1 Predikatiivin sijat
Partitiivisubjekti: 3.3.1 Subjekti
Passiivilauseet: 3.3.4 Subjektittomat lauseet
Passiivin 1. partisiippi: 3.8.9 Muita ei-finiittisiä rakenteita
Passiivin 2. partisiippi: 3.8.9 Muita ei-finiittisiä rakenteita
Passiivin persoona: 2.5.2.1.1 Persoonapäätteet
Perfekti: 2.5.2.1.3 Tempukset
Persoonakongruenssi: 2.5.2.1.1 Persoonapäätteet
Persoonapronominien akkusatiivi: 3.4.2.2 Akkusatiiviobjekti
Persoonapronominit – verbien persoonapäätteet: 2.3.3 Sanaluokkien keskinäisistä suhteista
Persoonapronominit: 2.5.1.4 Pronominien taivutus
Persoonapäätteiden esiintyminen: 2.5.2.1.1 Persoonapäätteet
Perus- eli kardinaaliluvut: 2.5.1.5 Numeraalien taivutus
Perusmuodot: 2.1.1 Mitä morfologia on?
Peräkkäisten adjektiivien järjestys: 3.7.1 Adjektiiviattribuutti
Peräkkäisyys eli lineaarisuus: 3.1.2 Lauseen rakennesuhteet
Pitempi tunnus -ttA : -tA: 2.5.2.1.2 Passiivin tunnukset
Pitkään vokaaliin päättyvät vartalot: 2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Pluskvamperfekti: 2.5.2.1.3 Tempukset
Post- ja prepositiot: 2.3.2 Merkitykseen perustuva sanaluokkajako
Potentiaali: 2.5.2.1.4 Modukset
Pre- ja postpositiolausekkeet: 3.6.1 Adverbiaalina esiintyvät rakenteet
Predikatiiviadverbiaalin luku: 3.6.4 Predikatiiviadverbiaali
Predikatiiviadverbiaalin sijat: 3.6.4 Predikatiiviadverbiaali
Predikatiivilause: 3.2 Peruslausetyypit
Preesens: 2.5.2.1.3 Tempukset
Produktiivius: 2.7.2.6 Johtamisen ja taivutuksen eroista
Pronominit: 2.3.2 Merkitykseen perustuva sanaluokkajako
Puhekieli: 1.1.3 Yleiskieli ja puhekieli
Puhutun kielen vaihtelu: 1.1.3 Yleiskieli ja puhekieli
Puolisuppeat vokaalit e, ö, o: 1.6.3 Suppeat, puolisuppeat ja väljät vokaalit
Puolivokaalit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Puolivokaalit: 1.3.4 Konsonantti – vokaali
Pyöreät vokaalit o, ö, u, y: 1.6.1 Pyöreät ja laveat vokaalit
Päätteellinen akkusatiivi: 3.4.2.2 Akkusatiiviobjekti
Päätteetön akkusatiivi: 3.4.2.2 Akkusatiiviobjekti
Rajoittavat ja selittävät attribuutit: 3.7.1 Adjektiiviattribuutti
Refleksiivipronomini: 2.5.1.4 Pronominien taivutus
Refleksiiviset, passiiviset ja translatiiviset johdokset: 2.7.2.3 Verbijohdosten merkitysryhmiä
Relatiivipronominit: 2.5.1.4 Pronominien taivutus
Resiprookkipronomini: 2.5.1.4 Pronominien taivutus
Resonantit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Riippuvuus eli dependenssi: 3.1.2 Lauseen rakennesuhteet
Rinnasteiset yhdyssanat: 2.7.1 Yhdistäminen
Rinnasteisilla lauseilla yhteinen subjekti: 3.3.4 Subjektittomat lauseet
Sana: 2.1.1 Mitä morfologia on?
Sanaintonaatio eli tooni: 1.7.3 Intonaatio
Sananalkuiset konsonantit: 1.8.2 Konsonanttien fonotaksi
Sanapaino: 1.7.2 Paino
Semanttiset roolit: 3.1.3 Semanttiset ja syntaktiset roolit
Sensiiviset johdokset: 2.7.2.3 Verbijohdosten merkitysryhmiä
Sidonnaiset morfeemit: 2.1.2 Morfeemityypit
Sivulauseattribuutti: 3.7.6 Infinitiivi- ja sivulauseattribuutti
Soinnillinen dentaalinasaali n: 1.5.2 Nasaalit
m, n,
h
Soinnillinen dentilabiaalinen puolivokaali v: 1.5.5 Puolivokaalit v, j
Soinnillinen labiaalinasaali m: 1.5.2 Nasaalit
m, n,
h
Soinnillinen mediaklusiili d: 1.5.1 Klusiilit p, t, k, d, (b, g)
Soinnillinen palataalinasaali
h:1.5.2 Nasaalit m, n, h

Soinnillinen prepalataalinen puolivokaali j: 1.5.5 Puolivokaalit v, j
Soinnilliset mediaklusiilit b, g: 1.5.1 Klusiilit p, t, k, d, (b, g)
Soinniton alveolaarinen sibilantti s: 1.5.3 Frikatiivit s, h, (f, š)
Soinniton dentilabiaalinen spirantti f: 1.5.3 Frikatiivit s, h, (f, š)
Soinnittomat tenuisklusiilit p, t, k: 1.5.1 Klusiilit p, t, k, d, (b, g)
Sonanttiset konsonantit: 1.3.4 Konsonantti – vokaali
Subjekti monikossa – predikaatti yksikössä: 3.3.3 Subjektin ja predikaatin kongruenssi
Subjekti yhdistyneenä predikaattiin: 3.3.4 Subjektittomat lauseet
Subjektina infinitiivirakenne: 3.3.1 Subjekti
Subjektina numeraali: 3.3.3 Subjektin ja predikaatin kongruenssi
Subjektina partisiippirakenne: 3.3.1 Subjekti
Subjektina sivulause: 3.3.1 Subjekti
Substantiivin jäljessä oleva taipumaton attribuutti: 3.7.3 Appositio- eli substantiiviattribuutti
Substantiivin jäljessä oleva taipuva attribuutti: 3.7.3 Appositio- eli substantiiviattribuutti
Substantiivinen predikatiivi: 3.5.2 Predikatiivin luku
Substantiivit – adjektiivit: 2.3.3 Sanaluokkien keskinäisistä suhteista
Substantiivit: 2.3.2 Merkitykseen perustuva sanaluokkajako
Substantiivit: 2.7.2.2 Nominijohdosten merkitysryhmiä
Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus SUT: 1.10 Foneettiset kirjoitusjärjestelmät
Suomen kuntien nimien paikallissijamuodot: 2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
Suomen ortografia: 1.1.4 Kirjoitus
Suomen tavutuksen säännöt: 1.8.3 Tavurakenne
Superlatiivi: 2.6 Komparaatio eli vertailu
Supistumaverbit: 2.2.4 t : s –vaihtelu
Suppeat vokaalit i, y, u: 1.6.3 Suppeat, puolisuppeat ja väljät vokaalit
Suurten lukujen taivuttaminen: 2.5.1.5 Numeraalien taivutus
Švaa-vokaali: 1.8.1 Vokaalien fonotaksi
Syntaktiset roolit: 3.1.3 Semanttiset ja syntaktiset roolit
Taipumattomat adjektiivit: 3.7.1 Adjektiiviattribuutti
Tapaa ilmaisevat johdokset: 2.7.2.4 Partikkelijohdosten merkitysryhmiä
Tarkkeet: 1.10 Foneettiset kirjoitusjärjestelmät
tA-vartaloiset verbit, joissa A katoaa suffiksin i:n edeltä: 2.2.4 t : s -vaihtelu
Tavutyypit: 1.8.3 Tavurakenne
Tilalause: 3.2 Peruslausetyypit
Toiminnan tuloksellisuus: 3.4.2.1 Partitiiviobjekti
Totaalinen ja partiaalinen assimilaatio: 1.9.2 Assimilaatio
Transitiivilause: 3.2 Peruslausetyypit
Translatiivi: 2.5.1.2.3 Muut sijat
Tremulantit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Tremulantti r: 1.5.4 Likvidat l, r
Tulkintavaihtoehtona yhdyssana: 2.8 Morfologinen monitulkintaisuus
Tuloslause: 3.2 Peruslausetyypit
Tyypin produktiivisuus: 3.8.6 Modaalinen lauseenvastike
Tyyppi, josta puuttuu predikaatti: 3.8.7 Status-lauseenvastike
Tyyppiä muistuttavia tavan adverbiaaleja: 3.8.6 Modaalinen lauseenvastike
uo, yö, ie -loppuiset vartalot: 2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Useita äänteitä – yksi kirjain: 1.1.4 Kirjoitus
Ute-vartaloiset ominaisuudennimet: 2.2.4 t : s -vaihtelu
Uvulaarit: 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Vahva aste poikkeuksellisesti umpitavun alussa: 2.2.3 Klusiilien astevaihtelu
Vaihtelu A : e kaksitavuisten adjektiivien komparatiivissa: 2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu A : e passiivin tunnuksen edellä: 2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu A : i komparatiivivartalossa: 2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu A, e : Ø kaksivartaloisissa sanoissa: 2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu e : i nomineissa: 2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu e : i toisessa infinitiivissä: 2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu e : i verbivartalossa j:n edellä: 2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu ht : h: 2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu jäännöslopuke : Ø : t: 2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu ks : s, ps : s: 2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu m : n: 2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu mp (: mm) : n: 2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu n : t: 2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu nt (: nn) : t: 2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu s : Ø, h: 2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu t : Ø : n: 2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu ts : s, ts : t (: n): 2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaikutus sanaluokkaan: 2.7.2.6 Johtamisen ja taivutuksen eroista
Vapaat morfeemit: 2.1.2 Morfeemityypit
Vartalot, joissa vaihtelua ei ole: 2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Velaarit: 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Verbiketjut: 3.3.2 Predikaatti
Verbin valenssiadverbiaalit: 3.6.2 Adverbiaalin asema lauseessa
Verbit – nominit: 2.3.3 Sanaluokkien keskinäisistä suhteista
Verbit: 2.3.1 Taipumiseen perustuva sanaluokkajako
Verbit näh+dä, teh+dä: 2.4.2 Verbien taivutustyypit
Virke: 3.1.1 Kielen yksiköt
Vokaalien artikulaatiotapa: 1.3.4 Konsonantti – vokaali
Vokaaliharmonia: 1.9.2 Assimilaatio
Vokaalisointu: 1.8.1 Vokaalien fonotaksi
Vokaalit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Vokaalivartalo: 2.1.4 Sanavartalot
Vokaaliyhtymät: 1.8.1 Vokaalien fonotaksi
Väljät vokaalit ä, a: 1.6.3 Suppeat, puolisuppeat ja väljät vokaalit
Yhdyssanojen epäitsenäiset alkuosat: 2.7.1 Yhdistäminen
Yhdysverbit: 2.7.1 Yhdistäminen
Yksi äänne – useita kirjaimia: 1.1.4 Kirjoitus
Yksipersoonaiset verbit: 2.5.2.1.1 Persoonapäätteet
Yksivartaloiset, infinitiivin tunnus -A: 2.4.2 Verbien taivutustyypit
Yksivartaloiset, infinitiivin tunnus -dA: 2.4.2 Verbien taivutustyypit
Yleiskieli: 1.1.3 Yleiskieli ja puhekieli
Äänneympäristön vaikutus äänteeseen – allofonit: 1.1.2 Mitä fonologia on?
Äänteet merkityksiä erottamassa – foneemit: 1.1.2 Mitä fonologia on?
Äänteiden vapaa vaihtelu: 1.1.2 Mitä fonologia on?
Ääntöväylät: 1.2 Puheen tuottaminen, ääntöelimet


Kuvat kaaviot ja animaatiot

Mene sivuille:
Äänneopin kuvat, kaaviot ja animaatiot
Muoto-opin kuvat ja kaaviot
Lauseopin kuvat ja kaaviot

Sisällys Asiahakemisto 2 Äänneoppi eli fonologia

Verkkokielioppi: © Finn Lectura / Erkki Savolainen 2001