Etusivu Sisällys Hakemisto

Äänneoppi

Muoto-oppi Lauseoppi <Edellinen Seuraava>

3.9 Lauseopin harjoituksia

Tällä sivulla:
Kielen yksiköt | Lauseen rakennesuhteet | Semanttiset ja syntaktiset roolit | Peruslausetyypit | Nominisubjektin sijat | Subjektin ja predikaatin kongruenssi | Partitiivi- ja akkusatiiviobjekti
| Predikatiivi | Adverbiaali | Attribuutti | Lauseenvastikkeet | Lauseenjäsennystä | Ratkaisuja*

 

Ohjeita

"Mikä"-tyyppisistä kertaustehtävistä on linkkejä Verkkokieliopin sivuille niihin kohtiin, joista vastaukset löytyvät. Tällaisten linkkien merkkinä on kulma (<). Ratkaisutehtävien vastaukset saadaan näkyviin erilliseen ikkunaan. Tällaisten linkkien merkkinä on tähti (*). Sivulla on 99 numeroitua tehtävää, joista ratkaisutehtäviä on 50. Tehtävistä kertyy A4-tulosteita n. 15 sivua.


Kielen yksiköt

Tehtävä 1. Millainen kielen yksikkö on <lauseke?

Tehtävä 2. Selvitä käsitteet <yksinkertainen lause ja yhdyslause.

Tehtävä 3. Mitä ovat <päälauseet ja mitä sivulauseet?

Tehtävä 4. Mihin ryhmiin <sivulauseet jaetaan? Mikä on <virke?


Lauseen rakennesuhteet

Tehtävä 5. Tutki seuraavien lauseiden rakenteellista hierarkiaa eli <konstituenssia. Mitkä rakenneosat vastaavat toisiaan? (Ratkaisut*.)

Kaikki viisi miestä olivat saaneet laatia pitkän muistion tästä asiasta.
Kaikki miehet saivat laatia muistion asiasta.
Miehet laativat muistion siitä.
He laativat sen.
He onnistuivat.

Tehtävä 6. Esitä seuraavan lauseen konstituenttirakenne <puupiirroksella. Merkitse solmukohtiin kategoriasymbolit. (Ratkaisut*.)

Lehti julkaisee rehtorin puheen huomisessa numerossaan.


Semanttiset ja syntaktiset roolit

Tehtävä 7. Mitä tarkoitetaan lauseenjäsenten <semanttisilla rooleilla? Mitä tavallisia rooleja lauseenjäsenillä on?

Tehtävä 8. Mitä tarkoitetaan lauseenjäsenten <syntaktisilla rooleilla? Miten prototyyppisen suomen kielen lauseen subjekti ja objekti määritellään merkityksen, muodon ja sanajärjestyksen perusteella?


Peruslausetyypit

Tehtävä 9. Mitä pakollisia lauseenjäseniä kuuluu perustapauksessa <intransitiivilauseeseen ja mitä <transitiivilauseeseen?

Tehtävä 10. Mitä nimitystä käytetään <predikatiivilauseen verbistä?

Tehtävä 11. Mitkä ovat <eksistentiaalilauseen ja mitkä <omistuslauseen tunnusomaiset piirteet?

Tehtävä 12. Mitä peruslausetyyppejä seuraavan tekstin lauseet edustavat? (Ratkaisut*.)

a) Elelipä ennen vanhaan täällä Suomenniemellä talonisäntä, jolla oli kolme poikaa.
b) Vanhin ja keskimmäinen poika olivat vilkkaita ja toimeliaita, mutta nuorin veljeksistä päivät pitkät ja yöt ympäri uunin pankolla maata venytteli.
c) Ei hän silmiään pessyt eikä edes paitaansa viitsinyt vaihtaa.
d) Samaa likaista hurstipaitaa hän piti niin kauan, että se riekaleiksi hajosi ja pois päältä putosi.
e) Tämän pojan nimi oli Tuhkimo.


Nominisubjektin sijat

Tehtävä 13. Mitkä ovat <nominisubjektin sijat?

Tehtävä 14. Milloin <partitiivisubjekti on normaalisti mahdollinen?

Tehtävä 15. Millaisten rakenteiden yhteydessä <genetiivisubjekti on tavallinen?

Tehtävä 16. Tutki partitiivisubjektin sopivuutta seuraavissa yhteyksissä. (Ratkaisut*.)

a) Monta rakennusta vaurioitui ilmahyökkäyksessä.
b) Konkurssia oli edeltänyt useita tappiollisia vuosia.
c) Useita siviilihenkilöitä sai surmansa.
d) Ehdokasta tukee monia talouselämän vaikuttajia.

Tehtävä 17. Selitä seuraavien lauseiden subjektin muodonvaihtelu. (Ratkaisut*.)

a) Onko tässä kaupungissa iltalukio – iltalukiota?
b) Kirkko – kirkkoa ei näy tänne.

Tehtävä 18. Valitse subjektin sijaksi nominatiivi, partitiivi tai genetiivi. (Ratkaisut*.)

a) Suojatie – suojatietä – suojatien ei pitäisi olla tässä.
b) Tässä ei pitäisi olla suojatie – suojatietä – suojatien.
c) Kaikille on riitettävä tehtävät – tehtäviä – tehtävien.
d) Tehtävät – tehtäviä – tehtävien on riitettävä kaikille.
e) Tähän pitäisi valmistua rivitalo – rivitaloa – rivitalon.
f) Rivitalo – rivitaloa – rivitalon pitäisi olla valmiina keväällä.


Subjektin ja predikaatin kongruenssi

Tehtävä 19. Mitä subjektin ja predikaatin <kongruenssi tarkoittaa?

Tehtävä 20. Missä muodossa predikaatti on <partitiivi- ja genetiivisubjektin yhteydessä?

Tehtävä 21. Miten liittotempusten partisiippi käyttäytyy <teitittelyssä?

Tehtävä 22. Valitse sopiva predikaatin muoto. (Ratkaisut*.)

a) Todistajina oli____ Pekka, Liisa ja minä.
b) Useimmat meistä halua____ oppia jotain uutta.
c) Valokopio tai jäljennös riittä____ todisteeksi.
d) Viisi joukkueen jäsentä kilpaile____ huomenna.
e) Joukkueen viisi jäsentä kilpaile____ huomenna.
f) Koneeseen liitty___ huolto-ohjeet.
g) Yhdysvallat osallistu____ sittenkin kokoukseen.
h) Valtiopäivät kokoontu____  jälleen.


Partitiivi- ja akkusatiiviobjekti

Tehtävä 23. Missä tapauksissa objekti on <partitiivissa?

Tehtävä 24. Mitä tarkoittaa <irresultatiivinen ja resultatiivinen aspekti?

Tehtävä 25. Mitkä ovat <akkusatiivin ilmiasut yksikössä ja monikossa?

Tehtävä 26. Milloin objekti on <päätteettömässä akkusatiivissa?

Tehtävä 27. Selitä akkusatiivi- ja partitiiviobjektin vaihtelu. (Ratkaisut*.)

a) Mies osti auton – ei ostanut autoa.
b) Löysitkö käsineesi – käsineitäsi?
c) Hänelle on helppo keksiä lahja – vaikea keksiä lahjaa.
d) Olen tutkinut tämän asian – tätä asiaa.
e) Hän siirsi auton pois – autoa vähän.
f) Metsästäjä ampui lehmän – lehmää.
g) Säästin juuston – juustoa.
h) Naapuri myi metsänsä – metsäänsä.

Tehtävä 28. Selitä päätteellisen ja päätteettömän akkusatiivin vaihtelu. (Ratkaisut*.)

a) (Me) kerromme sen hänelle. – Kerrotaan se hänelle.
b) Kertokoon Pekka sen hänelle.
Kerro – kertokaamme – kertokaa se hänelle.

c) Pekka kertoo sen hänelle. – Pekan täytyy kertoa se hänelle.
d) Ehdotus osoittaa halua ratkaista ongelma.
Hän tunsi halua paiskata oven kiinni.


Predikatiivi

Tehtävä 29. Missä sijoissa <predikatiivi esiintyy?

Tehtävä 30. Selitä <nominatiivin ja <partitiivin vaihtelu predikatiiveissa. (Ratkaisut*.)

a) Riekkinen on aivotutkija – aivotutkijoita.
b) Onko tämä puu tammi – tammea?
c) Nämä kengät ovat kalliit – kalliita.
d) Harjoitus on vaikea – vaikeaa.

Tehtävä 31. Jäsennä lauseet. Miksi predikatiivi on partitiivissa? (Ratkaisut*.)

a) On hyödytöntä murehtia menneitä.
b) On valitettavaa, että näin kävi.
c) Täällä on hauskaa.

Tehtävä 32. Selitä predikatiivin <luku seuraavissa tapauksissa. (Ratkaisut*.)

a) Olette kovin ystävällinen.
b) Matkalla oltiin hyvin iloisia.
c) Mitkä kylät ovat vanhaa Sääminkiä?
d) Riekkinen on aivotutkijoita.


Adverbiaali

Tehtävä 33. Luokita seuraavien lauseiden adverbiaalit <pakollisiin ja vapaisiin sekä <irtonaisiin adverbiaaleihin. (Ratkaisut*.)

a) Vaikeudet johtuvat asian luonteesta.
b) Kerro jotain matkastasi.
c) Yleisö itki ihastuksesta esityksen jälkeen.
d) Minulla on eräs ehdotus.
e) Itämerellä tapahtui syyskuussa järkyttävä katastrofi.
f) Näyttely avataan luultavasti huomenna.

Tehtävä 34. Selitä <olosijojen ja muutossijojen merkityserot seuraavissa lokatiiviadverbiaaleissa. (Ratkaisut*.)

a) Juna pysähtyi asemalla – asemalle.
b) Mies huusi pihalla – pihalta.
c) Kadonnutta etsittiin metsässä – metsästä.

Tehtävä 35. Selitä <sisä ja ulkopaikallissijojen merkityserot seuraavasta. (Ratkaisut*.)

a) Sika möyri pellossa – kulki pellolla.
b) Ilmoitus kiinnitettiin oveen – ovelle.
c) Miehellä oli naisen kuva käsivarressa – nainen käsivarsilla.

Tehtävä 36. Selitä <predikatiivin ja <predikatiiviadverbiaalin merkitysero seuraavissa rinnakkaisilmauksissa. (Ratkaisut*.)

a) Hän oli ammatiltaan opettaja. – Hän toimi täällä opettajana.
b) Jälki tuli liian epätasaista – liian epätasaiseksi.

Tehtävä 37. Kumpi rinnakkaismuodoista on ns. <appositioadverbiaali? (Ratkaisut*.)

a) Lääkärinä hän tuntee tapauksen. – Hän on lääkärinä Kuopiossa.
b) Miksi esiinnyt asiantuntijana? – Asiantuntijana et olisi tuota mieltä?

Tehtävä 38. Selitä seuraavien <objektinsijaisten määrän adverbiaalien muodonvaihtelu. (Ratkaisut*.)

a) Odotan vielä hetkisen. – Odota vielä hetkinen. – En odota enää hetkeäkään.
b) He kävelivät kilometrin. – Heidän piti kävellä kilometri.
c) Tämä painaa kilon. – Tuskin se painaa kiloakaan.


Attribuutti

Tehtävä 39. Mitkä attribuutit ovat <etu- ja mitkä jälkiattribuutteja?

Tehtävä 40. Missä <järjestyksessä peräkkäiset adjektiiviattribuutit yleensä ovat?

Tehtävä 41. Mitä ovat <rajoittavat ja selittävät attribuutit?

Tehtävä 42. Muunna relatiivilauseet 1) lukusanan edellä, 2) lukusanan jäljessä sijaitseviksi partisiippiattribuuteiksi. Huom. <kongruenssi. (Ratkaisut*.)

a) kuudessa ottelussa, jotka pelataan
b) neljästä naisesta, jotka olivat autossa
c) kolmessa kokeessa, jotka järjestettiin

Tehtävä 43. Muunna relatiivilauseet pääsanaan edeltäviksi <appositioattribuuteiksi. Selitä muodonvaihtelu. (Ratkaisut*.)

a) Jussi Juoniolle, joka on rehtori
b) Jussi Juoniolle, joka on rehtorimme
c) Jussi Juoniolle, joka on lukion rehtori
d) Virtaselle, joka on oikeustieteen tohtori
e) Pekka Tarkalle, joka on kirjoittaja
f) Alli Lahtiselle, joka on eläkeläinen

Tehtävä 44. Tutki <paikallissija-attribuuttien hyväksyttävyyttä seuraavasta. (Ratkaisut*.)

a) Mies tuomittiin sakkoihin avunannosta rikokseen.
b) Paavo viittasi kokemuksiinsa tunturivaelluksella Lapissa.
c) Halusin päästä eroon juolavehnästä puutarhassani.
d) Kamppailu hallinnonuudistuksesta kesti vuosia.
e) Otimme yhteyden Suomen suurlähettilääseen Budapestissä.
f) Neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa ovat olleet sitkeitä.
g) Laitos antaa melko synkän ennusteen talouden kehityksestä.
h) aluspaita pitkillä hihoilla, viritin-vahvistin mikrofoniliitännällä, kohdevalaisin kiskokiinnityksellä, vihko 7 mm:n ruuduilla


Lauseenvastikkeet

Referatiivinen lauseenvastike

Tehtävä 45. Mihin nimitys <referatiivinen lauseenvastike viittaa? Millaisia lauseita kyseinen rakenne vastaa?

Tehtävä 46. Milloin referatiivinen lauseenvastike on <objektina?

Tehtävä 47. Milloin referatiivinen lauseenvastike on <subjektina?

Tehtävä 48. Muunna että-lauseet referatiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Missä muodossa lauseenvastikkeen <predikaatti on? (Ratkaisut*.)

a) Ilmoitin, että tulen tiistaina.
b) Luulin, että sinä olit lähtenyt eilen.
c) Päättelin, että huoneessa riideltiin.
d) Tiesin,
että Virossa on puhuttu ruotsia.

Tehtävä 49. Missä muodossa objektina olevan referatiivisen lauseenvastikkeen <subjekti tavallisesti on?

Tehtävä 50. Miten vastaavan <eksistentiaalisen lauseenvastikkeen subjektin muoto määräytyy?

Tehtävä 51. Miten <subjektina olevan referatiivisen lauseenvastikkeen subjekti useimmiten vaikuttaa hallitsevan lauseen predikaattiin?

Tehtävä 52. Muunna objektina olevat että-lauseet referatiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Selitä subjektin muodonvaihtelu. (Ratkaisut*.)

a) Muistin, että lompakko jäi pöydälle.
b) Muistin, että pöydälle jäi lompakko.
c) Tiedettiin, että pöydälle jäi lompakko.
d) Kerroin, että pöydälle jäi rahaa.
e) Arvelin, että siitä oli kysymys.
f) Olettaisin,
että niin on ollut laita.

Tehtävä 53. Muunna subjektina olevat että-lauseet referatiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Kirjoita yhdysrakenteet kokonaan uudelleen. (Ratkaisut*.)

a) Tuntuu, että sinä olet viisastunut.
b) Näyttää, että he häviävät ottelun.
c) Näytti, että työtä tehtiin ahkerasti.
d) Näkyy, että täällä on siivottu.
e) Kuuluu, että naapurissa on juhlat.
f) Näkyy,
että sinne menee vieraita.

Tehtävä 54. Muunna että-lauseet referatiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Selitä lauseenvastikkeiden <objektin muodonvaihtelu. (Ratkaisut*.)

a) Kuulin, että hän oli löytänyt lompakon.
b) Toivotaan, että joku löytää lompakon.
c) Tiedän, että lompakko on jo löydetty.
d) Väitetään,
että sieltä on löydetty lompakko.

Tehtävä 55. Muunna että-lauseet referatiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Missä muodossa lauseenvastikkeiden <predikatiivi on? (Ratkaisut*.)

a) Huomasin, että olin rahaton.
b) Tiesitkö, että mies oli ulkomaalainen?
c) Todettiin, että lapsi on terve.
d) Luulen,
että nämä housut ovat sopivat.

Tehtävä 56. Kirjoita yhdysrakenteet uudestaan muuntaen että-lauseet referatiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Miten <kielto voidaan ilmaista? (Ratkaisut*.)

a) Kuulin, että paketti ei tullut.
b) Mies sanoi, että hän ei ymmärrä.
c) Luulen, että en ole nähnyt häntä.
d) Näkyy,
että saalista ei nouse.


Temporaalinen lauseenvastike

Tehtävä 57. Millaisia lauseita <temporaaliset lauseenvastikkeet vastaavat? Millä perusteella temporaaliset lauseenvastikkeet jakautuvat kahteen tyyppiin? Mikä periaate yleiskielessä koskee temporaalisten lauseenvastikkeiden käyttöä?

Tehtävä 58. Muunna kun-lauseet temporaalisiksi lauseenvastikkeiksi. Missä muodossa lauseenvastikkeen <predikaatti on? (Ratkaisut*.)

a) Hän satutti kätensä, kun hän kaatui.
b) Kun kuormaa nostettiin, vaijeri katkesi.
c) Lapsi rauhoittui, kun oli juonut maidon.
d) Kun oli saunottu, mentiin uimaan.

Tehtävä 59. Missä muodossa temporaalisen lauseenvastikkeen <subjekti yleensä on? Milloin lauseenvastikkeessa on pelkkä predikaattiin liittyvä omistusliite osoittamassa tekijää? Millaisiin ajatussubjekteihin tekijää ilmaiseva omistusliite voi viitata?

Tehtävä 60. Muunna kun-lauseet temporaalisiksi lauseenvastikkeiksi. Kiinnitä huomiota erityisesti lauseenvastikkeiden subjektiin. (Ratkaisut*.)

a) Kun ukko tarinoi, hänen silmänsä loistivat.
b) Hänen päänsä sekosi, kun hän harhaili yksin.
c) Kun vanhus oli kaatunut, vanhus ei noussut.
d) Kun hän samoilee Lapissa, hänellä on kartta.
e) Pekan täytyy valehdella, kun hän väittää niin.
f) Kun vieras saapui Suomeen, vieras kukitettiin.

Tehtävä 61. Muunna kun-lauseet temporaalisiksi lauseenvastikkeiksi. Kiinnitä huomiota erityisesti <objektiin ja <predikatiiviin. (Ratkaisut*.)

a) Perkasin kalan heti, kun olin saanut sen.
b) Perkaa kala heti, kun olet saanut sen.
c) Kala perattiin heti, kun hän oli saanut sen.
d) Kun ilma on kaunis, menemme rantaan.


Finaalinen lauseenvastike

Tehtävä 62. Millaisia lauseita <finaaliset lauseenvastikkeet vastaavat? Millaisia rajoituksia passiivi asettaa tälle lauseenvastikkeelle?

Tehtävä 63. Missä muodossa finaalisen lauseenvastikkeen <predikaatti on?

Tehtävä 64. Miten <subjekti ilmaistaan finaalisessa lauseenvastikkeessa?

Tehtävä 65. Muunna jotta-lauseet finaalisiksi lauseenvastikkeiksi. (Ratkaisut*.)

a) Ihminen syö, jotta eläisi.
b) Käännyin, jotta palaisin takaisin.
c) Hän on kyllin terve, jotta lähtisi mukaan.
d) Mies meni pankkiin, jotta pyytäisi lainaa.
e) Käytä vahaa, jotta saat auton puhtaaksi.
f) Jotta olisi pätevä, paperi tarvitsee leiman.
g) Jotta olisi hyvää, mehun on jäähdyttävä.

Tehtävä 66. Miksi seuraavat finaaliset lauseenvastikkeet ovat epäkieliopillisia? Korjaa ilmauksia. (Ratkaisut*.)

a) "Työtä tehtiin vain ruokaa saadakseen."
b) "Estääkseen vankeja pakenemasta heitä vartioidaan tarkasti."
c)
"Vahvistaakseen markan arvoa Suomen Pankissa harkittiin koron nostoa."


Kvantum-lauseenvastike

Tehtävä 67. Millaisia lauseita <kvantum-lauseenvastikkeet vastaavat?

Tehtävä 68. Missä muodossa kvantum-lauseenvastikkeen <predikaatti on?

Tehtävä 69. Miten <subjekti ilmaistaan kvantum-lauseenvastikkeessa?

Tehtävä 70. Muunna alisteiset lauseet kvantum-lauseenvastikkeiksi. (Ratkaisut*.)

a) Mikäli näen, tässä on tapahtunut virhe.
b) Saimme, jos niin sanon, viimeisen voitelun.
c) Sikäli kuin ymmärrämme, asia on jo ratkaistu.
d) Mikäli he muistavat, se tapahtui viime vuonna.
e) Tilanne on, jos kuvaan sen lyhyesti, tällainen.
f) Jos menen asiaan, kerron ensin hyvät uutiset.
g) Jos totta puhun, en ole kuullut asiasta mitään.


Modaalinen lauseenvastike

Tehtävä 71. Millaisia lauseita <modaaliset lauseenvastikkeet vastaavat?

Tehtävä 72. Missä muodossa lauseenvastikkeen <predikaatti on?

Tehtävä 73. Miten <subjekti ilmaistaan modaalisessa lauseenvastikkeessa?

Tehtävä 74. Miten <produktiivinen modaalinen lauseenvastike on?

Tehtävä 75. Muunna alisteiset lauseet modaalisiksi lauseenvastikkeiksi. (Ratkaisut*.)

a) Huomautus esitettiin niin, että kaikki kuulivat.
b) Tyttö nauroi niin, että pojat näkivät.
c) Pujahdin ovelle siten, että kukaan ei nähnyt.
d) Isä lähti niin, että lapsi ei huomannut mitään.
e) Uskallan sanoa sen niin, että sinä kuulet.
f) Mies otti rahat niin, että hänen vaimonsa tiesi.
g) Teitkö sen
niin, ettet huomannut?

Tehtävä 76. Mitä <merkityksiä modaalisilla lauseenvastikkeilla on seuraavissa tapauksissa? (Ratkaisut*.)

a) Kaikesta päättäen hän on puhunut totta.
b) Näin ollen emme voi asialle mitään.
c) Suoraan sanoen minä en tiedä asiasta mitään.
d)
Ei korppi pesten valkene.


Status-lauseenvastike

Tehtävä 77. Millaisia lauseita <status-lauseenvastikkeet vastaavat?

Tehtävä 78. Missä muodossa status-lauseenvastikkeen <predikaatti on?

Tehtävä 79. Missä muodoissa status-lauseenvastikkeen <subjekti on? Millainen merkityssuhde on hallitsevan lauseen ja alisteisen lauseen subjektin tarkoitteen välillä?

Tehtävä 80. Muunna alisteiset lauseet status-lauseenvastikkeiksi. (Ratkaisut*.)

a) Tyttö tanssi niin, että hiukset hulmusivat.
b) Poika katseli tyttöä siten, että sydän läpätti.
c) Vene lipui laituriin niin, että purje lepatti.
d) Mies kulki siten, että salkku heilui kädessä.
e) Hän katsoi minua niin, että silmät olivat pyöreinä.
f) Lapsi juoksi siten, että sakset olivat kädessä.
g) Lähdin
niin, että mielessäni oli epävarmuutta.

Tehtävä 81. Kumpi rinnakkaisista rakenteista edustaa status-lauseenvastiketta? (Ratkaisut*.)

a) Vene lipui laituriin köydet tuulessa vinkuen – tuulessa keinuen.
b) Kone lensi mastoa hipoen – siipi mastoa hipoen.
c) Tyttö käveli kättään heilutellen – letit heiluen.
d)
Kettu pakeni kanalasta höyheniä suupielessä – höyheniä syljeskellen.


Permissiivinen lauseenvastike

Tehtävä 82. Millaisia rakenteita nimitetään <permissiivisiksi lauseenvastikkeiksi? Mihin nimitys "permissiivinen" viittaa?

Tehtävä 83. Millaisia alisteisia lauseita seuraavanlaiset <subjektittomat rakenteet vastaavat? (Ratkaisut*.)

a) Opettaja salli käyttää sanakirjaa.
b) Tilaisuuteen käskettiin
tulla ajoissa.

Tehtävä 84. Missä muodossa permissiivisen lauseenvastikkeen <subjekti normaalisti on? Miten vastaavan eksistentiaalisen lauseenvastikkeen subjektin muoto määräytyy?

Tehtävä 85. Muunna alisteiset lauseet permissiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Selitä subjektin muodonvaihtelu. (Ratkaisut*.)

a) Sallin, että avain jäi pöydälle.
b) Sallittiinko, että avain jäi pöydälle?
c) Sallin, että pöydälle jäi avain.
d) Sallittiinko, että pöydälle jäi avain?
e) Hän salli, että avaimet jäivät pöydälle.
f) Hän salli, että pöydälle jäi avaimet.
g) Sallittiinko,
että pöydälle jäi avaimet?

Tehtävä 86. Muunna alisteiset lauseet permissiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Selitä lauseenvastikkeiden <objektin muodonvaihtelu. (Ratkaisut*.)

a) Äiti salli, että tyttö osti kaulakorun.
b) Sallittiin, että tyttö osti kaulakorun.
c) Sallikaa, että tyttö ostaa kaulakorun.
d) Äidin pitäisi sallia,
että tyttö ostaa kaulakorun.

Tehtävä 87. Muunna alisteiset lauseet permissiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Missä muodossa lauseenvastikkeiden <predikatiivi on? (Ratkaisut*.)

a) Äiti ei sallinut, että lapsi oli tottelematon.
b) Annoin, (että) saappaat olivat kuraiset.
c) Käskekää, että lapset ovat ahkeria.
d) Suokoon Luoja,
että te olette onnellisia.


Muita ei-finiittisiä rakenteita

1. infinitiivin translatiivi

Tehtävä 88. Muunna kursivoidut kohdat ns. <intensiteettirakenteiksi. (Ratkaisut*.)

a) Nauroin niin, että (melkein) halkesin.
b) Pojan sydän sykki niin, että (melkein) pakahtui.
c) Pelkäsimme niin, että (melkein)
kuolimme.

Tehtävä 89. Muunna kursivoidut kohdat ns. <fatum-rakenteiksi. (Ratkaisut*.)

a) Tauti puhkeaa, jos on niin, että puhkeaa.
b) Suutu pois vain, jos olet niin, että suutut.
c) Ei naurua mikään pidätä, kun on niin, että se tulee.
d) Kaloja tulee, jos on niin, että tulee.
e) Minä olin, niin kuin en tietäisi asiasta.


4. infinitiivi

Tehtävä 90. Muunna kursivoidut kohdat <nesessiivisiksi lauseenvastikkeiksi. (Ratkaisut*.)

a) Oli (välttämätöntä), että verkkoja tuon tuostakin kuivattiin.
b) Ei ole (soveliasta tms.), että koiraa katsotaan karvoihin.
c) Ei ole (mahdollista tms.), että häneen luotetaan.
d) Ei käy, että totuus kielletään.
e) Ei käy, että siihen pannaan kuumaa vettä.
f) Ei mitenkään käy, että minä lähden.


Ns. 5. infinitiivi

Tehtävä 91. Muunna kursivoidut kohdat <5. infinitiiviksi. (Ratkaisut*.)

a) Olin niin, että (melkein) kuolin janoon.
b) Vatanen oli niin, että (melkein) saavutti Kankkusen.
c) Hän oli niin, että (melkein) sai hauen, mutta siima katkesi.
d) Oli niin, että verisuoneen (melkein)
muodostui tulppa.


Aktiivin 1. partisiippi

Tehtävä 92. Muunna kursivoidut kohdat ns. <kvasirakenteeksi. (Ratkaisut*.)

a) He olivat ikään kuin olisivat tehneet työtä.
b) Olin minä ikään kuin olisin tarkkaan hakenut, mutta en vain löytänyt käsineitä.
c) Faarao oli unessa ikään kuin olisi seisonut Niilin rannalla.
d) Hän oli ikään kuin olisi muistanut, että tapaus sattui tiistaina.
e) Poika oli ikään kuin ei olisi kuullut huomautusta.
f) Ole ikään kuin et tietäisi koko jutusta.


Passiivin 1. partisiippi

Tehtävä 93. Muunna kursivoidut kohdat <nesessiivisiksi lauseenvastikkeiksi. (Ratkaisut*.)

a) Onko (välttämätöntä), että sinä lähdet jo?
b) Oli (välttämätöntä), että he matkustivat Helsinkiin.
c) On (välttämätöntä), että johtajalla on kosketus joukkoihin.
d) On (välttämätöntä), että talouspolitiikassa tapahtuu muutos.
e) On (välttämätöntä), että kannussa on kuumaa teetä, kun he tulevat.


Passiivin 2. partisiippi

Tehtävä 94. Muunna kursivoidut kohdat ns. <fortuitiivisiksi lauseenvastikkeiksi. (Ratkaisut*.)

a) Tuli, että minä siinä kiireessä selitin asian huonosti.
b) Ei ole tullut, että me olisimme menneet sinne.
c) Tulipa, että tehtiin hukkareissu.


Lauseenjäsennystä

Tehtävä 95. Mikä on <perinteisen lauseenjäsennyksen periaate? Mitkä ovat perinteisen syntaktisen analyysin <peruskäsitteitä?

Tehtävä 96. Miten lauseenjäsennys käsitetään <uudemmissa kielioppimalleissa.

Tehtävä 97. Miten ns. <syntaktiset roolit määritellään?

Tehtävä 98. Jäsennä seuraavat lauseet perinteisen lauseenjäsennyksen tapaan. (Ratkaisut*.)

  SANALUOKKA TAIVUTUSMUOTO LAUSEENJÄSEN
Eräänä pronomini yks. essiivi adj.attribuutti
aamuna      
köyhä      
kalastaja      
meni      
katsomaan      
pyydyksiään      
ja      
sai      
merkillisen      
kalan,      
jonka      
suomukset      
olivat      
puhdasta      
kultaa.      

 

Tehtävä 99. Jäsennä seuraavat virkkeet <hierarkkisesti. Merkitse alisteiset lauseet ja lauseenvastikkeet ensin hallitsevan lauseen jäseniksi ja erittele sitten niiden oma rakenne. Jäsennä myös lausekkeiden sisäinen rakenne hierarkkisesti. (Ratkaisut*.)

a) Ratkaisu*

Ministeri      
suunnitteli      
muutoksia      
lakiin      
helpottaakseen      
asian    
käsittelyä.  
Muutosten      
toteuduttua    
uskottiin      
kiistojen      
ratkeavan    
nopeasti.    


b) Ratkaisu*

Suostuessaan        
kuuden      
eri  
puolueen  
ehdokkaaksi    
presidentti        
Kekkonen      
edellytti,        
että        
vaali      
tapahtuu      
normaalissa      
järjestyksessä.    


c) Ratkaisu*

Iloinen        
Irlannin    
tasavallan  
pääkaupunki    
Dublin      
vastaanotti        
Suomen        
joukkueen      
myönteisesti.        
Poikamme        
olivat        
pelikentän        
kummajaisia.      


d) Ratkaisu*

Kouluvirasto          
on lähtenyt          
uusiin          
ponnistuksiin        
saadakseen          
syksyllä        
kolmannen    
luokan  
aloittavat    
oppilaat      
lukemaan        
harvinaisempia        
kieliä.      


e) Ratkaisu*

Ei ole      
helppoa      
saada      
vanhempia    
yhteistyöhön    
kieliohjelmia      
tehtäessä,    
jos      
oppilaat    
joutuvat    
siirtymään  
toiseen    
kouluun.  
3.8 Lauseenvastikkeet <Edellinen 3.9 Lauseopin harjoituksia Selityksiä ja lisätietoja

Verkkokielioppi: © Finn Lectura / Erkki Savolainen 2001