Hakemisto
Tällä sivulla:
Asiahakemisto | Kuvat, kaaviot
ja animaatiot |
Hakemistoon on aakkostettu kaikki Verkkokieliopin sivujen väliotsikot. Samalla
rivillä väliotsikon perässä on kyseisen sivun numero ja pääotsikko. Hakemistossa on
383 kohtaa. Väliotsikot toimivat linkkeinä kyseisille sivuille.
1 | 2 | 3 | 4
| 5 | a | d | e | f | g | h | i | j | k | l | m | n | o | p | r | s | t | u | v | y | ä
1. infinitiivi: 2.5.2.2.1 Infinitiivit
1. infinitiivin translatiivi:
3.8.9 Muita ei-finiittisiä rakenteita
1. partisiippi: 2.5.2.2.2
Partisiipit
2. infinitiivi: 2.5.2.2.1
Infinitiivit
2. partisiippi: 2.5.2.2.2
Partisiipit
3. infinitiivi: 2.5.2.2.1
Infinitiivit
3. infinitiivin abessiivi:
3.8.9 Muita ei-finiittisiä rakenteita
4. infinitiivi: 2.5.2.2.1
Infinitiivit
4. infinitiivi: 3.8.9 Muita
ei-finiittisiä rakenteita
5. infinitiivi: 2.5.2.2.1
Infinitiivit
5. infinitiivi: 3.8.9 Muita
ei-finiittisiä rakenteita
Abessiivi: 2.5.1.2.3 Muut
sijat
Ablatiivi: 2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
Adessiivi: 2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
Adjektiivilausekkeet:
3.6.1 Adverbiaalina esiintyvät rakenteet
Adjektiivinen predikatiivi:
3.5.2 Predikatiivin luku
Adjektiivit: 2.3.2 Merkitykseen perustuva
sanaluokkajako
Adjektiivit: 2.7.2.2 Nominijohdosten
merkitysryhmiä
Adverbilausekkeet: 3.6.1
Adverbiaalina esiintyvät rakenteet
Adverbit: 2.3.2 Merkitykseen perustuva
sanaluokkajako
Agenttipartisiippi: 2.5.2.2.2
Partisiipit
Aikaa ilmaisevat johdokset:
2.7.2.4 Partikkelijohdosten merkitysryhmiä
Ajan adverbiaalit: 3.6.3
Adverbiaalien merkitysryhmiä
Akkusatiivi: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset
sijat
Aktiivin 1. partisiippi: 3.8.9
Muita ei-finiittisiä rakenteita
Akustinen fonetiikka: 1.1.1 Mitä
fonetiikka on?
Alisteiset lauseet: 3.6.1
Adverbiaalina esiintyvät rakenteet
Alisteiset yhdyssanat: 2.7.1
Yhdistäminen
Allatiivi: 2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
Alveolaarit: 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Appositioadverbiaali: 3.6.4
Predikatiiviadverbiaali
Artikulatorinen fonetiikka:
1.1.1 Mitä fonetiikka on?
Astevaihtelun poikkeukset:
2.2.3 Klusiilien astevaihtelu
Astevaihteluttomat
tapausryhmät: 2.2.3 Klusiilien astevaihtelu
Auditiivinen fonetiikka: 1.1.1
Mitä fonetiikka on?
Auditiivinen kvantiteetti:
1.7.1 Kvantiteetti
Avotavut ja umpitavut: 1.8.3
Tavurakenne
Demonstratiivipronominit: 2.5.1.4 Pronominien taivutus
Dentaalit: 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Diftongit: 1.8.1 Vokaalien fonotaksi
Distinktiivinen kvantiteetti:
1.7.1 Kvantiteetti
Ei-finiittiset verbirakenteet:
3.6.1 Adverbiaalina esiintyvät rakenteet
Eksistentiaalilause: 3.2
Peruslausetyypit
Elatiivi: 2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
Elatiivimuotoiset attribuutit:
3.7.5 Paikallissija-attribuutti
e-loppuiset vartalot:
2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Epämääräiset
eli indefiniittiset lukusanat: 2.5.1.5 Numeraalien taivutus
Erisnimen edellä oleva
attribuutti: 3.7.3 Appositio- eli substantiiviattribuutti
Erityiset yhdyssanamuodot:
2.7.1 Yhdistäminen
Eräiden lausetyyppien
adverbiaalit: 3.6.2 Adverbiaalin asema lauseessa
Eräiden
rakenteiden akkusatiiviobjekti: 3.4.2.2 Akkusatiiviobjekti
Eräiden rakenteiden
predikatiivit: 3.5.1 Predikatiivin sijat
Essiivi: 2.5.1.2.3 Muut sijat
Finiittimuodot: 3.3.2
Predikaatti
Finiittiset lauseet: 3.8.1
Lausemaisuuden asteista
Foneettinen jakoperuste: 1.3.4
Konsonantti – vokaali
Foneettinen kirjoitus: 1.1.4
Kirjoitus
Fonemaattinen ortografia:
1.1.4 Kirjoitus
Frekventatiiviset
ja kontinuatiiviset johdokset: 2.7.2.3 Verbijohdosten merkitysryhmiä
Frikatiivit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Funktionaalinen jakoperuste:
1.3.4 Konsonantti – vokaali
Fysikaalinen kvantiteetti:
1.7.1 Kvantiteetti
Geminaatat: 1.8.2
Konsonanttien fonotaksi
Geneerinen persoona: 2.5.2.1.1
Persoonapäätteet
Geneeriset lauseet: 3.3.4
Subjektittomat lauseet
Genetiivi: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset sijat
Genetiiviattribuutin
ja pääsanan suhde: 3.7.2 Genetiiviattribuutti
Genetiiviattribuutti
vai genetiivialkuinen yhdyssana?: 3.7.2 Genetiiviattribuutti
Genetiiviattribuutti
vai nominatiivialkuinen yhdyssana?: 3.7.2 Genetiiviattribuutti
Genetiivisubjekti: 3.3.1 Subjekti
Glottaalit 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Habitiiviadverbiaalit: 3.6.3 Adverbiaalien merkitysryhmiä
Heikko aste
poikkeuksellisesti avotavun alussa: 2.2.3 Klusiilien astevaihtelu
Hengitys: 1.2 Puheen tuottaminen,
ääntöelimet
Hierarkkisuus eli
konstituenssi: 3.1.2 Lauseen rakennesuhteet
Illatiivi: 2.5.1.2.2
Konkreettiset sijat
i-loppuiset vartalot:
2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Imperatiivi: 2.5.2.1.4 Modukset
Imperfekti: 2.5.2.1.3 Tempukset
Indefiniittipronominit:
2.5.1.4 Pronominien taivutus
Indikatiivi: 2.5.2.1.4 Modukset
Inessiivi: 2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
Infinitiiviattribuutti: 3.7.6
Infinitiivi- ja sivulauseattribuutti
Infinitiivirakenteet: 3.8.1
Lausemaisuuden asteista
Instruktiivi: 2.5.1.2.3 Muut sijat
Interjektiot: 2.3.2 Merkitykseen
perustuva sanaluokkajako
Interrogatiivipronominit:
2.5.1.4 Pronominien taivutus
Intransitiivilause: 3.2
Peruslausetyypit
Johdinten produktiivius: 2.7.2.5 Produktiivius ja leksikaalistuminen
Johdokset: 2.7.2.1 Johtamisen
peruskäsitteitä
Johtimet: 2.7.2.1 Johtamisen
peruskäsitteitä
Järjestys- eli
ordinaaliluvut: 2.5.1.5 Numeraalien taivutus
Kaksitavuiset a-loppuiset
vartalot: 2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Kaksitavuiset ä-loppuiset
vartalot: 2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Kaksivartaloiset nominit:
2.1.4 Sanavartalot
Kaksivartaloiset te-nominit:
2.2.4 t : s -vaihtelu
Kaksivartaloiset verbit:
2.1.4 Sanavartalot
Kaksivartaloiset,
infinitiivin tunnus -A: 2.4.2 Verbien taivutustyypit
Kaksivartaloiset,
infinitiivin tunnus -tA, -lA, -nA, -rA: 2.4.2 Verbien taivutustyypit
Kansainvälinen
foneettinen aakkosto IPA: 1.10 Foneettiset kirjoitusjärjestelmät
Kantasanat: 2.7.2.1 Johtamisen
peruskäsitteitä
Kausatiiviset ja
faktiiviset johdokset: 2.7.2.3 Verbijohdosten merkitysryhmiä
Kielten konsonanttisysteemit:
1.4 Kielten foneemisysteemeistä
Kielten vokaalisysteemit: 1.4
Kielten foneemisysteemeistä
Kieltomuodot: 2.5.2.1.5 Kieltotaivutus
Kieltopartisiippi: 2.5.2.2.2
Partisiipit
Kieltosana
hallitsevan verbin yhteydessä: 3.8.2.3 Kielto referatiivisessa lauseenvastikkeessa
Kieltoverbi: 2.5.2.1.5 Kieltotaivutus
Kiteytyneet verbiliitot: 3.3.2
Predikaatti
Klusiilit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Kokijalause: 3.2 Peruslausetyypit
Kolmi- ja
useampitavuiset A-nominivartalot: 2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat
vokaalivaihtelut
Kolmi- ja
useampitavuiset A-verbivartalot: 2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat
vokaalivaihtelut
Komitatiivi: 2.5.1.2.3 Muut sijat
Kommenttiadverbiaalit: 3.6.2
Adverbiaalin asema lauseessa
Komparatiivi: 2.6 Komparaatio eli
vertailu
Komparatiiviin
liittyviä ilmauksia: 3.6.5 Objektinsijaiset määrän adverbiaalit
Konditionaali: 2.5.2.1.4 Modukset
Kongruenssisuhteet
lukusanan edellä: 3.7.1 Adjektiiviattribuutti
Kongruoimattomat rakenteet:
3.7.1 Adjektiiviattribuutti
Konjunktiot: 2.3.2 Merkitykseen perustuva
sanaluokkajako
Konnektiivit: 3.6.2 Adverbiaalin asema
lauseessa
Konsonanttivartalo: 2.1.4
Sanavartalot
Konsonanttivartaloiden
yleisyys: 2.1.4 Sanavartalot
Konsonanttiyhtymät: 1.8.2
Konsonanttien fonotaksi
Kurkunpää: 1.2 Puheen tuottaminen,
ääntöelimet
Kvalitatiivinen astevaihtelu:
2.2.3 Klusiilien astevaihtelu
Kvantitatiivinen
astevaihtelu: 2.2.3 Klusiilien astevaihtelu
Labiaalit: 1.3.2
Artikulaatiopaikka
Laryngaalinen spirantti h:
1.5.3 Frikatiivit s, h, (f, š)
Lateraali l: 1.5.4 Likvidat l,
r
Lateraalit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Lause: 3.1.1 Kielen yksiköt
Lause
ilmaisee sää-, ruumiin- tai tunnetilaa: 3.3.4 Subjektittomat lauseet
Lauseen kielteisyys: 3.4.2.1
Partitiiviobjekti
Lauseenvastike
passiivinen tai eksistentiaalinen: 3.8.2.2 Referatiivinen lauseenvastike subjektina
Lauseenvastikkeen objekti:
3.8.2.1 Referatiivinen lauseenvastike objektina
Lauseenvastikkeen objekti:
3.8.3 Temporaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen objekti:
3.8.8 Permissiivinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen
objekti ja predikatiivi: 3.8.4 Finaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen
predikaatti: 3.8.2.1 Referatiivinen lauseenvastike objektina
Lauseenvastikkeen
predikaatti: 3.8.2.2 Referatiivinen lauseenvastike subjektina
Lauseenvastikkeen predikaatti:
3.8.3 Temporaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikaatti:
3.8.4 Finaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikaatti:
3.8.5 Kvantum-lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikaatti:
3.8.6 Modaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikaatti:
3.8.7 Status-lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikaatti:
3.8.8 Permissiivinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen
predikatiivi: 3.8.2.1 Referatiivinen lauseenvastike objektina
Lauseenvastikkeen
predikatiivi: 3.8.3 Temporaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen
predikatiivi: 3.8.8 Permissiivinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen subjekti:
3.8.2.1 Referatiivinen lauseenvastike objektina
Lauseenvastikkeen subjekti:
3.8.2.2 Referatiivinen lauseenvastike subjektina
Lauseenvastikkeen subjekti:
3.8.3 Temporaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen subjekti:
3.8.4 Finaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen subjekti:
3.8.5 Kvantum-lauseenvastike
Lauseenvastikkeen subjekti:
3.8.6 Modaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen subjekti:
3.8.7 Status-lauseenvastike
Lauseenvastikkeen subjekti:
3.8.8 Permissiivinen lauseenvastike
Lauseessa useita subjekteja:
3.3.3 Subjektin ja predikaatin kongruenssi
Lauseintonaatio: 1.7.3 Intonaatio
Lauseke: 3.1.1 Kielen yksiköt
Lausepaino: 1.7.2 Paino
Laveat vokaalit i, e, a,
ä: 1.6.1 Pyöreät ja laveat vokaalit
Leksikaalistuminen: 2.7.2.5
Produktiivius ja leksikaalistuminen
Liittoimperfekti: 2.5.2.1.3
Tempukset
Liittopreesens: 2.5.2.1.3 Tempukset
Lokatiiviadverbiaalit: 3.6.3
Adverbiaalien merkitysryhmiä
Loppukahdennuksen historiaa:
1.9.1 Loppukahdennus
Loppukahdennuksen säännöt:
1.9.1 Loppukahdennus
Lukusana ja
siihen liittyvä substantiivi: 3.7.4 Partitiivi- ja elatiiviattribuutti
Lukusanojen akkusatiivi:
3.4.2.2 Akkusatiiviobjekti
Lyhempi
tunnus -tA : -dA, -lA, -nA, -rA, -A: 2.5.2.1.2 Passiivin tunnukset
Lyhyet ja pitkät tavut: 1.8.3
Tavurakenne
Momentaaniset johdokset: 2.7.2.3 Verbijohdosten merkitysryhmiä
Monikon 1. ja
2. genetiivin vaihtelusta: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset sijat
Monikon akkusatiivi: 3.4.2.2
Akkusatiiviobjekti
Monikon
genetiivin ja partitiivin päätteiden rinnakkaisuus: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset sijat
Monikon genetiivin
muodostus: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset sijat
Monikon i-tunnus: 2.5.1.1
Luku
Monikon j-tunnus: 2.5.1.1
Luku
Monikon t-tunnus: 2.5.1.1
Luku
Morfeemi: 2.1.1 Mitä morfologia on?
Morfeemien järjestys: 2.1.3
Morfotaksi
Morfeemityyppien yleisyys:
2.1.3 Morfotaksi
Morfofonologiset vaihtelut:
2.1.1 Mitä morfologia on?
Muita fonetiikan
tutkimusalueita: 1.1.1 Mitä fonetiikka on?
Muotoryhmien
välinen monitulkintaisuus: 2.8 Morfologinen monitulkintaisuus
Muotoryhmiä,
joihin kuuluu loppukahdennus: 1.9.1 Loppukahdennus
Muotoryhmän
sisäinen monitulkintaisuus: 2.8 Morfologinen monitulkintaisuus
Murtoluvut: 2.5.1.5 Numeraalien taivutus
Määrämuotoon
kiteytyneitä ilmauksia: 3.6.5 Objektinsijaiset määrän adverbiaalit
Määrän ilmaiseminen: 3.4.2.1
Partitiiviobjekti
Määrää ilmaisevat
johdokset: 2.7.2.4 Partikkelijohdosten merkitysryhmiä
Nasaaliassimilaatio: 1.9.2
Assimilaatio
Nasaalit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Nominaalistumat: 3.8.1 Lausemaisuuden
asteista
Nominatiivi: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset
sijat
Nominatiivin lopussa -e:
2.4.1 Nominien taivutustyypit
Nominatiivin lopussa -i:
2.4.1 Nominien taivutustyypit
Nominatiivin lopussa
konsonantti: 2.4.1 Nominien taivutustyypit
Nominatiivin lopussa -O,
-U, -A: 2.4.1 Nominien taivutustyypit
Nominatiivipredikatiivi: 3.5.1
Predikatiivin sijat
Nominatiivisubjekti: 3.3.1 Subjekti
Nominilausekkeet: 3.6.1 Adverbiaalina
esiintyvät rakenteet
Nominisubjektin sijat: 3.3.1
Subjekti
Nominit: 2.3.1 Taipumiseen perustuva
sanaluokkajako
nte-vartaloiset
järjestysluvut ja perusluku tuhat: 2.2.4 t : s -vaihtelu
Numeraalit –
substantiivit: 2.3.3 Sanaluokkien keskinäisistä suhteista
Numeraalit: 2.3.2 Merkitykseen perustuva
sanaluokkajako
Numeraalit: 2.7.2.2 Nominijohdosten
merkitysryhmiä
Objektina infinitiivirakenne:
3.4.1 Objektina esiintyvät rakenteet
Objektina nominilauseke: 3.4.1
Objektina esiintyvät rakenteet
Objektina partisiippirakenne:
3.4.1 Objektina esiintyvät rakenteet
Objektina sivulause: 3.4.1
Objektina esiintyvät rakenteet
Obstruentit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Olla-apuverbi
liittotempuksissa: 2.5.2.1.3 Tempukset
Omistuslause: 3.2 Peruslausetyypit
Omistusliitteiden
esiintyminen: 2.5.1.3 Omistusliitteinen taivutus
Omistusliitteisen
taivutuksen erikoispiirteitä: 2.5.1.3 Omistusliitteinen taivutus
Ortografia eli
oikeinkirjoitus: 1.1.4 Kirjoitus
Paikallissija-
ja lokaalirakenneattribuutit: 3.7.5 Paikallissija-attribuutti
Paikkaa ja
sijaintia ilmaisevat johdokset: 2.7.2.4 Partikkelijohdosten merkitysryhmiä
Palataalit: 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Paradigma: 2.1.1 Mitä morfologia on?
Paradigmansisäinen
monitulkintaisuus: 2.8 Morfologinen monitulkintaisuus
Partikkelit: 2.3.1 Taipumiseen perustuva
sanaluokkajako
Partisiippi-ilmaukset: 3.8.1
Lausemaisuuden asteista
Partitiivi: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset
sijat
Partitiivipredikatiivi: 3.5.1
Predikatiivin sijat
Partitiivisubjekti: 3.3.1 Subjekti
Passiivilauseet: 3.3.4 Subjektittomat
lauseet
Passiivin 1. partisiippi:
3.8.9 Muita ei-finiittisiä rakenteita
Passiivin 2. partisiippi:
3.8.9 Muita ei-finiittisiä rakenteita
Passiivin persoona: 2.5.2.1.1
Persoonapäätteet
Perfekti: 2.5.2.1.3 Tempukset
Persoonakongruenssi: 2.5.2.1.1
Persoonapäätteet
Persoonapronominien
akkusatiivi: 3.4.2.2 Akkusatiiviobjekti
Persoonapronominit
– verbien persoonapäätteet: 2.3.3 Sanaluokkien keskinäisistä suhteista
Persoonapronominit: 2.5.1.4
Pronominien taivutus
Persoonapäätteiden
esiintyminen: 2.5.2.1.1 Persoonapäätteet
Perus- eli kardinaaliluvut:
2.5.1.5 Numeraalien taivutus
Perusmuodot: 2.1.1 Mitä morfologia on?
Peräkkäisten
adjektiivien järjestys: 3.7.1 Adjektiiviattribuutti
Peräkkäisyys eli
lineaarisuus: 3.1.2 Lauseen rakennesuhteet
Pitempi tunnus -ttA
: -tA: 2.5.2.1.2 Passiivin tunnukset
Pitkään
vokaaliin päättyvät vartalot: 2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Pluskvamperfekti: 2.5.2.1.3
Tempukset
Post- ja prepositiot: 2.3.2
Merkitykseen perustuva sanaluokkajako
Potentiaali: 2.5.2.1.4 Modukset
Pre- ja postpositiolausekkeet:
3.6.1 Adverbiaalina esiintyvät rakenteet
Predikatiiviadverbiaalin luku:
3.6.4 Predikatiiviadverbiaali
Predikatiiviadverbiaalin
sijat: 3.6.4 Predikatiiviadverbiaali
Predikatiivilause: 3.2
Peruslausetyypit
Preesens: 2.5.2.1.3 Tempukset
Produktiivius: 2.7.2.6 Johtamisen ja
taivutuksen eroista
Pronominit: 2.3.2 Merkitykseen perustuva
sanaluokkajako
Puhekieli: 1.1.3 Yleiskieli ja puhekieli
Puhutun kielen vaihtelu: 1.1.3
Yleiskieli ja puhekieli
Puolisuppeat vokaalit e,
ö, o: 1.6.3 Suppeat, puolisuppeat ja väljät vokaalit
Puolivokaalit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Puolivokaalit: 1.3.4 Konsonantti –
vokaali
Pyöreät vokaalit o,
ö, u, y: 1.6.1 Pyöreät ja laveat vokaalit
Päätteellinen akkusatiivi:
3.4.2.2 Akkusatiiviobjekti
Päätteetön akkusatiivi:
3.4.2.2 Akkusatiiviobjekti
Rajoittavat ja
selittävät attribuutit: 3.7.1 Adjektiiviattribuutti
Refleksiivipronomini: 2.5.1.4
Pronominien taivutus
Refleksiiviset,
passiiviset ja translatiiviset johdokset: 2.7.2.3 Verbijohdosten merkitysryhmiä
Relatiivipronominit: 2.5.1.4
Pronominien taivutus
Resiprookkipronomini: 2.5.1.4
Pronominien taivutus
Resonantit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Riippuvuus eli dependenssi:
3.1.2 Lauseen rakennesuhteet
Rinnasteiset yhdyssanat:
2.7.1 Yhdistäminen
Rinnasteisilla
lauseilla yhteinen subjekti: 3.3.4 Subjektittomat lauseet
Sana: 2.1.1 Mitä morfologia on?
Sanaintonaatio eli tooni:
1.7.3 Intonaatio
Sananalkuiset konsonantit:
1.8.2 Konsonanttien fonotaksi
Sanapaino: 1.7.2 Paino
Semanttiset roolit: 3.1.3
Semanttiset ja syntaktiset roolit
Sensiiviset johdokset: 2.7.2.3
Verbijohdosten merkitysryhmiä
Sidonnaiset morfeemit: 2.1.2
Morfeemityypit
Sivulauseattribuutti: 3.7.6
Infinitiivi- ja sivulauseattribuutti
Soinnillinen
dentaalinasaali n: 1.5.2 Nasaalit
m, n,
h
Soinnillinen
dentilabiaalinen puolivokaali v: 1.5.5 Puolivokaalit v, j
Soinnillinen
labiaalinasaali m: 1.5.2 Nasaalit
m, n,
h
Soinnillinen mediaklusiili d:
1.5.1 Klusiilit p, t, k, d, (b, g)
Soinnillinen
palataalinasaali
h:1.5.2 Nasaalit
m, n,
h
Soinnillinen
prepalataalinen puolivokaali j: 1.5.5 Puolivokaalit v, j
Soinnilliset
mediaklusiilit b, g: 1.5.1 Klusiilit p, t, k, d, (b, g)
Soinniton
alveolaarinen sibilantti s: 1.5.3 Frikatiivit s, h, (f, š)
Soinniton
dentilabiaalinen spirantti f: 1.5.3 Frikatiivit s, h, (f,
š)
Soinnittomat
tenuisklusiilit p, t, k: 1.5.1 Klusiilit p, t, k, d, (b, g)
Sonanttiset konsonantit: 1.3.4
Konsonantti – vokaali
Subjekti
monikossa – predikaatti yksikössä: 3.3.3 Subjektin ja predikaatin kongruenssi
Subjekti yhdistyneenä
predikaattiin: 3.3.4 Subjektittomat lauseet
Subjektina infinitiivirakenne:
3.3.1 Subjekti
Subjektina numeraali: 3.3.3
Subjektin ja predikaatin kongruenssi
Subjektina partisiippirakenne:
3.3.1 Subjekti
Subjektina sivulause: 3.3.1
Subjekti
Substantiivin
jäljessä oleva taipumaton attribuutti: 3.7.3 Appositio- eli substantiiviattribuutti
Substantiivin
jäljessä oleva taipuva attribuutti: 3.7.3 Appositio- eli substantiiviattribuutti
Substantiivinen predikatiivi:
3.5.2 Predikatiivin luku
Substantiivit –
adjektiivit: 2.3.3 Sanaluokkien keskinäisistä suhteista
Substantiivit: 2.3.2 Merkitykseen
perustuva sanaluokkajako
Substantiivit: 2.7.2.2 Nominijohdosten
merkitysryhmiä
Suomalais-ugrilainen
tarkekirjoitus SUT: 1.10 Foneettiset kirjoitusjärjestelmät
Suomen
kuntien nimien paikallissijamuodot: 2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
Suomen ortografia: 1.1.4 Kirjoitus
Suomen tavutuksen säännöt:
1.8.3 Tavurakenne
Superlatiivi: 2.6 Komparaatio eli
vertailu
Supistumaverbit: 2.2.4 t : s
–vaihtelu
Suppeat vokaalit i, y, u:
1.6.3 Suppeat, puolisuppeat ja väljät vokaalit
Suurten lukujen
taivuttaminen: 2.5.1.5 Numeraalien taivutus
Švaa-vokaali: 1.8.1 Vokaalien
fonotaksi
Syntaktiset roolit: 3.1.3
Semanttiset ja syntaktiset roolit
Taipumattomat adjektiivit: 3.7.1 Adjektiiviattribuutti
Tapaa ilmaisevat johdokset:
2.7.2.4 Partikkelijohdosten merkitysryhmiä
Tarkkeet: 1.10 Foneettiset
kirjoitusjärjestelmät
tA-vartaloiset
verbit, joissa A katoaa suffiksin i:n edeltä: 2.2.4 t : s
-vaihtelu
Tavutyypit: 1.8.3 Tavurakenne
Tilalause: 3.2 Peruslausetyypit
Toiminnan tuloksellisuus:
3.4.2.1 Partitiiviobjekti
Totaalinen ja
partiaalinen assimilaatio: 1.9.2 Assimilaatio
Transitiivilause: 3.2 Peruslausetyypit
Translatiivi: 2.5.1.2.3 Muut sijat
Tremulantit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Tremulantti r: 1.5.4 Likvidat l,
r
Tulkintavaihtoehtona
yhdyssana: 2.8 Morfologinen monitulkintaisuus
Tuloslause: 3.2 Peruslausetyypit
Tyypin produktiivisuus: 3.8.6
Modaalinen lauseenvastike
Tyyppi, josta puuttuu
predikaatti: 3.8.7 Status-lauseenvastike
Tyyppiä
muistuttavia tavan adverbiaaleja: 3.8.6 Modaalinen lauseenvastike
uo, yö, ie -loppuiset
vartalot: 2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Useita äänteitä
– yksi kirjain: 1.1.4 Kirjoitus
Ute-vartaloiset
ominaisuudennimet: 2.2.4 t : s -vaihtelu
Uvulaarit: 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Vahva aste poikkeuksellisesti
umpitavun alussa: 2.2.3 Klusiilien astevaihtelu
Vaihtelu
A : e kaksitavuisten adjektiivien komparatiivissa: 2.2.2 Muut
vokaalivaihtelut
Vaihtelu A
: e passiivin tunnuksen edellä: 2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu A : i
komparatiivivartalossa: 2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu A,
e : Ø kaksivartaloisissa sanoissa: 2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu e : i
nomineissa: 2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu e :
i toisessa infinitiivissä: 2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu e
: i verbivartalossa j:n edellä: 2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu ht : h: 2.2.5
Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu
jäännöslopuke : Ø : t: 2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu ks : s, ps : s:
2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu m : n: 2.2.5
Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu mp (: mm)
: n: 2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu n : t: 2.2.5
Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu nt (: nn)
: t: 2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu s : Ø, h: 2.2.5
Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu t : Ø : n:
2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu ts : s, ts : t
(: n): 2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaikutus sanaluokkaan: 2.7.2.6
Johtamisen ja taivutuksen eroista
Vapaat morfeemit: 2.1.2
Morfeemityypit
Vartalot, joissa
vaihtelua ei ole: 2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Velaarit: 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Verbiketjut: 3.3.2 Predikaatti
Verbin valenssiadverbiaalit:
3.6.2 Adverbiaalin asema lauseessa
Verbit – nominit: 2.3.3
Sanaluokkien keskinäisistä suhteista
Verbit: 2.3.1 Taipumiseen perustuva
sanaluokkajako
Verbit näh+dä, teh+dä:
2.4.2 Verbien taivutustyypit
Virke: 3.1.1 Kielen yksiköt
Vokaalien artikulaatiotapa:
1.3.4 Konsonantti – vokaali
Vokaaliharmonia: 1.9.2 Assimilaatio
Vokaalisointu: 1.8.1 Vokaalien fonotaksi
Vokaalit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Vokaalivartalo: 2.1.4 Sanavartalot
Vokaaliyhtymät: 1.8.1 Vokaalien
fonotaksi
Väljät vokaalit ä, a:
1.6.3 Suppeat, puolisuppeat ja väljät vokaalit
Yhdyssanojen
epäitsenäiset alkuosat: 2.7.1 Yhdistäminen
Yhdysverbit: 2.7.1 Yhdistäminen
Yksi äänne –
useita kirjaimia: 1.1.4 Kirjoitus
Yksipersoonaiset verbit:
2.5.2.1.1 Persoonapäätteet
Yksivartaloiset,
infinitiivin tunnus -A: 2.4.2 Verbien taivutustyypit
Yksivartaloiset,
infinitiivin tunnus -dA: 2.4.2 Verbien taivutustyypit
Yleiskieli: 1.1.3 Yleiskieli ja puhekieli
Äänneympäristön
vaikutus äänteeseen – allofonit: 1.1.2 Mitä fonologia on?
Äänteet
merkityksiä erottamassa – foneemit: 1.1.2 Mitä fonologia on?
Äänteiden vapaa vaihtelu:
1.1.2 Mitä fonologia on?
Ääntöväylät: 1.2 Puheen
tuottaminen, ääntöelimet
Mene sivuille:
Äänneopin kuvat, kaaviot ja animaatiot
Muoto-opin kuvat ja kaaviot
Lauseopin kuvat ja kaaviot
|