| 
3.6.4 PredikatiiviadverbiaaliTällä sivulla:Yleistä | 
Predikatiiviadverbiaalin sijat | 
Predikatiiviadverbiaalin luku | Ns. appositioadverbiaali | >Harjoitustehtäviä (mene sivulle)
  Predikatiiviadverbiaali on 
adverbiaalien rajatapauksia, joka on merkitykseltään lähellä 
<predikatiivia mutta muodoltaan adverbiaalin kaltainen. 
Predikatiiviadverbiaalin normaalit sijat ovat essiivi ja translatiivi; 
predikatiivin sijoina tulevat kyseeseen vain <kieliopilliset sijat. (Hakulinen 
– Karlsson 1979*.) Esim. 
  Anu on lääkärinä – valmistui lääkäriksi Kuopiossa.
Vrt. Heimo on insinööri (predikatiivi). Predikatiivi esiintyy vain olla 
(ja harvoin tulla) -verbin yhteydessä, kun taas predikatiiviadverbiaali 
on mahdollinen kaikkien verbien kanssa. Predikatiiviadverbiaali kuvaa subjektin 
tai objektin tarkoitteen (todellista tai ajateltua) tilaa tai olomuotoa. 
Toisinaan on melko yhdentekevää, käytetäänkö predikatiivia vai 
predikatiiviadverbiaalia. Ero on siinä, että predikatiiviadverbiaali viittaa 
usein tilapäiseen ominaisuuteen tai muutokseen. Esim. 
  Timo on ala-asteen rehtori — rehtorina.
Pekka on sairas — sairaana.
Puuro tuli mustaa — mustaksi. Uusimmassa kielioppikirjallisuudessa 
(Vilkuna 1996*) 
predikatiiviadverbiaalista on käytetty myös nimitystä predikatiivinen <obliikvi. Predikatiiviadverbiaali on 
<essiivissä, kun se liittyy oloverbeihin. Tällöin se viittaa lauseen 
subjektiin. Esim. 
  Ruoka (subj.) säilyy kylmänä jääkaapissa.
Ilma (subj.) pysyi kauniina koko päivän.
He (subj.) istuivat väsyneinä penkillä.
Pekka (subj.) toimii – viihtyy – pysyy valmentajana. Essiivi voi viitata myös lauseen 
objektiin, esim. 
  Käytimme kukkaruukkua (obj.) tuhkakuppina. Rakenne pitää jotakuta 
(partitiiviobjekti) jonakin (essiivi) ilmaisee puhujan mielipidettä. 
Esim. 
  Pidän Pekkaa sopivana tehtävään.
Pidätkö häntä hyvänä näyttelijänä?
Häntä pidetään rehellisenä miehenä. Predikatiiviadverbiaali on <translatiivissa, kun on 
kyse muutoksesta. Liittyessään 
<intransitiivisiin muutosverbeihin predikatiiviadverbiaali viittaa lauseen 
subjektiin. Esim. 
  Sää (subj.) muuttui kirkkaaksi.
Hän (subj.) tuli tiedosta hyvin iloiseksi.
Monet (subj.) joutuvat työttömiksi vasten tahtoaan. 
<Transitiiviverbien yhteydessä translatiivi viittaa lauseen objektiin, esim. 
  Maalasimme talon (obj.) keltaiseksi.
Tieto teki hänet (obj.) onnelliseksi.
Jalka (obj.) hierottiin terveeksi.
Luulin häntä (obj.) ulkomaalaiseksi.
He ehdottavat Pekkaa (obj.) puheenjohtajaksi. Predikatiiviadverbiaaleiksi 
katsotaan myös <ablatiivi ja <allatiivi, kun ne esiintyvät 
aistihavaintoverbien yhteydessä. Sijat ovat verbien rektion* mukaisia. Esim. 
  Talo näyttää tyhjältä.
Ilma tuntuu kylmältä.
Soitto kuulosti kamalalta.
Ehdotus vaikutti hyvältä.
Ruoka tuoksui hyvältä – hyvälle. Predikatiiviadverbiaali noudattaa 
useimmiten sen substantiivin lukua, johon se viittaa (vrt. 
<predikatiivin lukua). Esim. 
  Lapsi palasi iloisena — Lapset palasivat iloisina kotiin.
Hän tuli surulliseksi — He tulivat surullisiksi tiedosta. 
Kongruenssista* on poikkeuksiakin, esim. 
  Olen ollut täällä teidän vaivoinanne.
Vanhat säännöt otettiin esikuvaksi. Eräissä lauseopeissa on erotettu 
omaksi kategoriakseen ns. appositioadverbiaali (Ikola 
1992*). Merkitykseen perustuvan määritelmän mukaan appositioadverbiaali 
ilmaisee olosuhteita tekemisen tapahtuessa tai tekemisen syytä tai ehtoa. 
Appositioadverbiaali on usein korvattavissa predikatiivisella sivulauseella, ja 
siksi sitä on nimitetty myös predikatiiviseksi lauseenvastikkeeksi. 
Appositioadverbiaalin sija on useimmiten essiivi. Esimerkkejä: Aika, olosuhteet: 
  Nuorempana harrastin urheilua.
= Kun olin nuorempi, harrastin urheilua. Syy: 
  Lakimiehenä hän ymmärtää asian.
= Koska on lakimies, hän ymmärtää asian. Ehto: 
  Sinuna en tekisi noin.
= Jos olisin sinä, en tekisi noin. |