3.7.4 Partitiivi- ja elatiiviattribuutti

Tällä sivulla:
Yleistä | Lukusana ja siihen liittyvä substantiivi

Yleistä

Partitiivi- ja elatiiviattribuuttina esiintyy jaollistarkoitteinen* substantiivi (esim. leipää, kankaasta) ja se liittyy sellaiseen pääsanaan, joka ilmaisee osaa, määrää tai mittaa (esim. pala, metri). Tällainen attribuutti on pääsanansa jäljessä. Esim.

Lapselle annettiin pala leipää.
Yksi pala leivästä oli jo huvennut.
Tähän tarvitaan metri kangasta.
Metri kankaasta oli mennyt pilalle.

<Partitiiviattribuutti ilmaisee koostumusta (esim. pala leipää), <elatiiviattribuutti ilmaisee osajoukkomaista määrätarkoitetta (esim. pala leivästä). Pääsana taipuu lauseyhteyden vaatimassa sijassa. Lisäesimerkkejä partitiivi- ja elatiiviattribuuteista:

Otatko lasillisen viiniä?
Lasillisesta viiniä ei tule humalaan.
Kuka teistä teki tämän?
Kenelle teistä voin jättää viestin?

Lukusana ja siihen liittyvä substantiivi

Yksikön nominatiivissa (tai <akkusatiivissa) oleva <perusluku ja siihen liittyvä substantiivi muodostavat rakenteen, jossa lukusana (esim. kolme, kymmenen) on tulkittava pääsanaksi ja partitiivissa oleva substantiivi (esim. poikaa, ihmistä) sen attribuutiksi. Esim.

Pihalla on kolme (pääs.) poikaa (attr.).
Näin siellä kymmenen (pääs.) ihmistä (attr.).

Muissa sijoissa kuin nominatiivissa (tai akkusatiivissa) lukusana käyttäytyy adjektiivin tavoin: se on samassa sijassa ja luvussa kuin substantiivi. Esim.

Hän puhui kolmesta (attr.) pojasta (pääs.).
Sain vastaukset kymmeneltä (attr.) ihmiseltä (pääs.).

Tästä luku- ja sijakongruenssista* johtuu, että tällaisissa tapauksissa lukusana jäsennetään <adjektiiviattribuutiksi ja substantiivi sen pääsanaksi.