3.8.3 Temporaalinen
lauseenvastike
Tällä sivulla:
Yleistä | Lauseenvastikkeen
predikaatti | Lauseenvastikkeen subjekti | Lauseenvastikkeen objekti | Lauseenvastikkeen predikatiivi | >Harjoitustehtäviä
(mene sivulle)
Temporaaliset lauseenvastikkeet (temporaalirakenteet) ovat ajan <adverbiaaleja: ne vastaavat aikaa ilmaisevia kun-lauseita.
Niitä on kahta tyyppiä sen mukaan, onko lauseenvastikkeen tapahtuma-aika sama vai
varhempi kuin hallitsevan*
lauseen tapahtuma-aika:
Se tapahtui hänen tullessaan kotiin.
Vrt. — — kun hän tuli kotiin.
Tein sen hänen tultuaan kotiin.
Vrt. — — kun hän oli tullut kotiin.
On joitakin kiteymiä, joissa temporaalinen lauseenvastike vastaa
konditionaalista eli ehtoa ilmaisevaa jos-lausetta. Esim.
Tarpeen vaatiessa ('jos tarve vaatii')
ohjeesta poiketaan.
Sateen sattuessa ('jos sattuu sade')
tilaisuus peruutetaan.
Esimiehen estyessä ('jos esimies estyy')
puhetta johtaa varaesimies.
Tällaisia kiteymiä lukuunottamatta yleiskielessä on periaatteena, että
temporaalisia lauseenvastikkeita käytetään vain silloin, kun ne ovat muunnettavissa
temporaalisiksi kun-lauseiksi. (Itkonen 1982*; ks. kielenhuollon* periaatteita.)
Kun temporaalisen lauseenvastikkeen tapahtuma-aika on sama kuin
hallitsevan lauseen, lauseenvastikkeen predikaattina on <2. infinitiivin inessiivi (ns.
ensimmäinen temporaalirakenne). Kun lauseenvastikkeen tapahtuma-aika on varhempi kuin
hallitsevan lauseen, rakenteen predikaattina on <passiivin 2. partisiipin
partitiivi (ns. toinen temporaalirakenne). Esim.
Hän satutti kaatuessaan kätensä. (samanaikainen)
Kaaduttuaan hän ei enää päässyt jaloilleen. (varhempi)
Kumpikin tyyppi voi vastata myös passiivista kun-lausetta.
Temporaalirakenteen ensimmäisessä tyypissä predikaattina on tällöin passiivin 2.
infinitiivin inessiivi; rakenteen toisessa tyypissä predikaattina on aina passiivin 2.
partisiipin partitiivi. Esim.
Kuormaa nostettaessa vaijeri katkesi.
Vrt. Kun kuormaa nostettiin — —.
Syötyä lähdettiin kävelylle.
Vrt. Kun oli syöty — —.
Temporaalisen lauseenvastikkeen subjekti on yleensä <genetiivissä, esim.
Anun lähtiessä — lähdettyä minulle tuli ikävä.
Persoonapronominin genetiivin jälkeen lauseenvastikkeen predikaatti on <omistusliitteinen, esim.
Meidän tullessa+mme — tultua+mme alkoi sataa.
Jos lauseenvastikkeen subjektilla on sama tarkoite kuin hallitsevan
lauseen subjektilla, lauseenvastikkeessa on pelkästään predikaattiin liittyvä
omistusliite osoittamassa tekijää, esim.
Lapsi riemastui saadessa+an — saatua+an lahjan.
Jos lauseenvastikkeen subjektina on 1. tai 2. persoona, riittää pelkkä
omistusliite usein silloinkin, kun hallitsevalla lauseella on eri subjekti, esim.
Heti tultua+si töistä rupeamme siivoamaan.
Tekijää ilmaiseva omistusliite viittaa yleisten omistusliitesääntöjen
mukaisesti paitsi hallitsevan lauseen kieliopilliseen subjektiin myös sen
ajatussubjektiin. Esim.
(Omistajan adessiivi:)
Tietoja kerätessä+än toimittajalla oli nauhuri.
(Yksipersoonaisen verbin tekijä:)
Hänen täytyy aina syödä lukiessa+an.
(Passiivin objekti:)
Suomeen saapuessa+an vieras otettiin juhlavasti vastaan.
Kielenhuollossa on kiinnitetty huomiota siihen yleiseen virhetyyppiin,
jossa samatarkoitteinen genetiivisubjekti sijoitetaan temporaaliseen lauseenvastikkeeseen
ja hallitsevassa lauseessa on vastaava pronomini. Esim.
"Veneen kaatuessa se särkyi pahoin."
Paremmin: Kaatuessa+an vene särkyi pahoin.
Vrt. Kun vene kaatui, se särkyi pahoin.
Tässä kielitaju pyrkii norminvastaisesti yhdenmukaistamaan kun-lauseen
ja lauseenvastikkeen sanajärjestyksen. (Lause Veneen kaatuessa se särkyi pahoin
on tietenkin korrekti, jos se tarkoittaa jotakin muuta kuin venettä.)
Temporaalinen lauseenvastike on hyvin itsenäinen hallitsevaan lauseeseen
nähden. Siksi sen objektin sija määräytyy hallitsevan verbin muodosta riippumatta, eli
objekti on samassa muodossa kuin vastaavassa kun-lauseessa (vaikka hallitseva verbi
olisi imperatiivin 2. persoonassa kuten lue tai passiivissa kuten luettiin):
Luin kirjeen heti saatuani sen.
Lue kirje heti saatuasi sen.
Kirje luettiin heti lähetin tuotua sen.
Passiivista kun-lausetta vastaavaan temporaaliseen
lauseenvastikkeeseen sopii luontevasti vain <partitiiviobjekti.
Esim.
Laitetta (obj.) käytettäessä on varottava ylikuormitusta.
Uutta viiniä (obj.) maisteltua tutustuttiin taloon.
Rakennetyyppi "Illallisen syötyä mentiin
maata" perustuu itämurteisiin, mutta se ei kuulu normaaliin yleiskieleen (Itkonen 1982*).
Samoin kuin objekti, myös temporaalisen lauseenvastikkeen predikatiivi
(esim. liian kylmää, kaunis) on aina samassa muodossa kuin vastaavassa kun-lauseessa:
Veden ollessa liian kylmää ei pidä mennä uimaan.
Ilman oltua pitkään kaunis tulivat sateet.
|