3.8.3 Temporaalinen lauseenvastike

Yleistä

Temporaaliset lauseenvastikkeet (temporaalirakenteet) ovat ajan <adverbiaaleja: ne vastaavat aikaa ilmaisevia kun-lauseita. Niitä on kahta tyyppiä sen mukaan, onko lauseenvastikkeen tapahtuma-aika sama vai varhempi kuin hallitsevan* lauseen tapahtuma-aika:

Se tapahtui hänen tullessaan kotiin.
Vrt. — — kun hän tuli kotiin.
Tein sen hänen tultuaan kotiin.
Vrt. — — kun hän oli tullut kotiin.

On joitakin kiteymiä, joissa temporaalinen lauseenvastike vastaa konditionaalista eli ehtoa ilmaisevaa jos-lausetta. Esim.

Tarpeen vaatiessa ('jos tarve vaatii') 
ohjeesta poiketaan.
Sateen sattuessa ('jos sattuu sade') 
tilaisuus peruutetaan.
Esimiehen estyessä ('jos esimies estyy') 
puhetta johtaa varaesimies.

Tällaisia kiteymiä lukuunottamatta yleiskielessä on periaatteena, että temporaalisia lauseenvastikkeita käytetään vain silloin, kun ne ovat muunnettavissa temporaalisiksi kun-lauseiksi. (Itkonen 1982*; ks. kielenhuollon* periaatteita.)

Lauseenvastikkeen predikaatti

Kun temporaalisen lauseenvastikkeen tapahtuma-aika on sama kuin hallitsevan lauseen, lauseenvastikkeen predikaattina on <2. infinitiivin inessiivi (ns. ensimmäinen temporaalirakenne). Kun lauseenvastikkeen tapahtuma-aika on varhempi kuin hallitsevan lauseen, rakenteen predikaattina on <passiivin 2. partisiipin partitiivi (ns. toinen temporaalirakenne). Esim.

Hän satutti kaatuessaan kätensä. (samanaikainen)
Kaaduttuaan hän ei enää päässyt jaloilleen. (varhempi)

Kumpikin tyyppi voi vastata myös passiivista kun-lausetta. Temporaalirakenteen ensimmäisessä tyypissä predikaattina on tällöin passiivin 2. infinitiivin inessiivi; rakenteen toisessa tyypissä predikaattina on aina passiivin 2. partisiipin partitiivi. Esim.

Kuormaa nostettaessa vaijeri katkesi.
Vrt. Kun kuormaa nostettiin — —.
Syötyä lähdettiin kävelylle.
Vrt. Kun oli syöty — —.

Lauseenvastikkeen subjekti

Temporaalisen lauseenvastikkeen subjekti on yleensä <genetiivissä, esim.

Anun lähtiessä — lähdettyä minulle tuli ikävä.

Persoonapronominin genetiivin jälkeen lauseenvastikkeen predikaatti on <omistusliitteinen, esim.

Meidän tullessa+mme — tultua+mme alkoi sataa.

Jos lauseenvastikkeen subjektilla on sama tarkoite kuin hallitsevan lauseen subjektilla, lauseenvastikkeessa on pelkästään predikaattiin liittyvä omistusliite osoittamassa tekijää, esim.

Lapsi riemastui saadessa+an — saatua+an lahjan.

Jos lauseenvastikkeen subjektina on 1. tai 2. persoona, riittää pelkkä omistusliite usein silloinkin, kun hallitsevalla lauseella on eri subjekti, esim.

Heti tultua+si töistä rupeamme siivoamaan.

Tekijää ilmaiseva omistusliite viittaa yleisten omistusliitesääntöjen mukaisesti paitsi hallitsevan lauseen kieliopilliseen subjektiin myös sen ajatussubjektiin. Esim.

(Omistajan adessiivi:)
Tietoja kerätessä+än toimittajalla oli nauhuri.

(Yksipersoonaisen verbin tekijä:)
Hänen täytyy aina syödä lukiessa+an.

(Passiivin objekti:)
Suomeen saapuessa+an vieras otettiin juhlavasti vastaan.

Kielenhuollossa on kiinnitetty huomiota siihen yleiseen virhetyyppiin, jossa samatarkoitteinen genetiivisubjekti sijoitetaan temporaaliseen lauseenvastikkeeseen ja hallitsevassa lauseessa on vastaava pronomini. Esim.

"Veneen kaatuessa se särkyi pahoin."
Paremmin: Kaatuessa+an vene särkyi pahoin.
Vrt. Kun vene kaatui, se särkyi pahoin.

Tässä kielitaju pyrkii norminvastaisesti yhdenmukaistamaan kun-lauseen ja lauseenvastikkeen sanajärjestyksen. (Lause Veneen kaatuessa se särkyi pahoin on tietenkin korrekti, jos se tarkoittaa jotakin muuta kuin venettä.)

Lauseenvastikkeen objekti

Temporaalinen lauseenvastike on hyvin itsenäinen hallitsevaan lauseeseen nähden. Siksi sen objektin sija määräytyy hallitsevan verbin muodosta riippumatta, eli objekti on samassa muodossa kuin vastaavassa kun-lauseessa (vaikka hallitseva verbi olisi imperatiivin 2. persoonassa kuten lue tai passiivissa kuten luettiin):

Luin kirjeen heti saatuani sen.
Lue kirje heti saatuasi sen.
Kirje luettiin heti lähetin tuotua sen.

Passiivista kun-lausetta vastaavaan temporaaliseen lauseenvastikkeeseen sopii luontevasti vain <partitiiviobjekti. Esim.

Laitetta (obj.) käytettäessä on varottava ylikuormitusta.
Uutta viiniä (obj.) maisteltua tutustuttiin taloon.

Rakennetyyppi "Illallisen syötyä mentiin maata" perustuu itämurteisiin, mutta se ei kuulu normaaliin yleiskieleen (Itkonen 1982*).

Lauseenvastikkeen predikatiivi

Samoin kuin objekti, myös temporaalisen lauseenvastikkeen predikatiivi (esim. liian kylmää, kaunis) on aina samassa muodossa kuin vastaavassa kun-lauseessa:

Veden ollessa liian kylmää ei pidä mennä uimaan.
Ilman oltua pitkään kaunis tulivat sateet.