3.6.2 Adverbiaalin asema lauseessa

Yleistä

Adverbiaalien enemmistö on sidoksissa lauserakenteeseen. Lauseen kokonaisrakenteen kannalta irtonaisia osia ovat vain kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit. Sidonnaiset adverbiaalit jaetaan adverbiaalin ja verbin keskinäisen kiinteyden perusteella pakollisiin adverbiaaleihin (eli <argumentteihin) ja vapaisiin adverbiaaleihin (eli adjunkteihin). Kiinteysasteen lisäksi voidaan tarkastella, liittyykö adverbiaali verbiin vai koko lauseeseen. (Hakulinen – Karlsson 1979*.)

Kuva: Adverbiaalin asema lauseessa

Verbin valenssiadverbiaalit

Kaikkein kiintein on suhde verbin ja sen rektio-* eli valenssiadverbiaalin* välillä. Valenssiadverbiaalin sijamuoto on voinut menettää varsinaisen merkityksensä, esim. kyllästyä johonkin, näyttää joltakin, pitää jostakin. Toisaalta sijamuodolla voi olla jäljellä paikan tai suunnan merkitys mm. eräiden oloverbien sekä liike- ja muutosverbien yhteydessä, esim. asua jossakin, mennä johonkin, muuttua joksikin, palata jostakin t. johonkin. Tällaisia lauseenjäseniä on nimitetty uusimmassa kirjallisuudessa myös <obliikvitäydennyksiksi (Vilkuna 1996*).

Pakollisten valenssiadverbiaalien lisäksi verbillä voi olla vapaitakin adverbiaaleja. Tyypillisiä vapaita määritteitä ovat tavan ja välineen adverbiaalit, esim.

Tyttö soitti pianoa kauniisti.
Matkustamme Helsinkiin junalla.

Ero verbin pakollisiin adverbiaaleihin ei ole jyrkkä, mutta useimmiten se on kuitenkin selvä.

Eräiden lausetyyppien adverbiaalit

Eräiden <peruslausetyyppien rakenteeseen kuuluu oleellisena osana adverbiaali:

Puistossa leikkii lapsia.  (<eksistentiaalilause)
Minulla ei nyt ole rahaa.  (<omistuslause)
Pojasta tulee mies.        (<tuloslause)
Tytölle kävi hyvin.        (<kokijalause)

Lauseen vapaita määritteitä ovat sellaiset adverbiaalit, jotka ilmaisevat lauseen ajallisen ja paikallisen kiinnekohdan, esim.

Meillä juodaan nykyään teetä.
Ohitustiellä tapahtui aamulla paha kolari.

Lauseen vapaita määritteitä ovat myös >OSMAt (esim. viikon verran, koko illan, pitkän matkaa, kolme kilometriä, vuoden ajan) sekä irrallinen nominatiivi ja partitiivi (eli >status-lauseenvastike, esim. kädet sidottuina, lakki silmillä, ruokaa suussa, kiviä kengässä).

Kommenttiadverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ovat lauserakenteen kannalta irtonaisia osia. Ne ilmaisevat puhujan käsityksen lauseen sisällön (proposition*) varmuusasteesta, todenperäisyydestä taikka alkuperästä, esim. ehdottomasti, ehkä, ilmeisesti, mahdollisesti, varmaankin.

Esitystapaan liittyviä kommentteja ovat esim. lyhyesti, suoraan sanoen, yleisesti ottaen. Kommenttiadverbiaalit voivat ilmaista myös puhujan emotiivista eli tunnesuhtautumista, esim. kumma kyllä, onneksi, valitettavasti. (Ks. tekstin vuorovaikutteisuudesta*.)

Konnektiivit

Myös konnektiivit ovat irtonaisia adverbiaaleja. Konnektiivit ovat lähellä <konjunktioita. Erona on se, että konjunktiot jäävät ulkopuolelle lausetta jäsennettäessä, mutta konnektiivit ovat lauseen adverbiaaleja. Konnektiivien luokka on periaatteessa avoin*. Konnektiiveja ovat mm. sen takia, näin ollen, siitä syystä, nimittäin, toisaalta – toisaalta, samoin, taas, myös, kuitenkin, lisäksi, vastaavasti, sen sijaan.

Rakenteeltaan konnektiivit ovat yleensä <adverbeja ja <postpositiolausekkeita.