2.5.1.5 Numeraalien taivutus

Yleistä

Numeraalit eli lukusanat ilmaisevat täsmällistä määrää tai järjestystä. Määrää ilmaisevat ovat peruslukuja eli kardinaaleja ja järjestystä ilmaisevat järjestyslukuja eli ordinaaleja.

Numeraalit taipuvat kuten muutkin nominit <luvussa ja <sijassa. Järjestysluvut muodostetaan johdinten avulla. (Ks. kirjasuomen kehitystä* ja kielenhuoltoa*.)

Perusluvut ilmaisevat jonkin tietyn luvun ja vastaavat kysymykseen 'kuinka monta'. Luvuista kolme, neljä, seitsemän ja kymmenen käytetään tavallisesti yhdyssanojen alkuosina erityisiä >yhdyssanamuotoja kolmi, neli, seitsen, kymmen – esim. kolmivuotias, neliosainen, seitsenkerroksinen, kymmenpäinen.

Kaaviossa on esimerkkejä peruslukujen 1–10 taivutusmuodoista.

Kuva 1. Peruslukujen 1–10 taipuminen

Luvut 11–19 muodostetaan luvuista yksi–yhdeksän, joihin liittyy taipumaton -toista. Sijapäätteet liitetään aina alkuosaan, esim. kahde+sta+toista, neljä+än+toista, yhdeksä+lle+toista.

Kymmenluvut 20:stä eteenpäin muodostetaan luvuista kaksi–yhdeksän, joihin liittyy -kymmentä. Sijapäätteet liitetään kaikkiin osiin, esim. kolme+sta+kymmene+stä, neljä+ssä+kymmene+ssä+kolme+ssa, kahdeksa+an+kymmene+en+viite+en.

Varsinkin pitkien lukusanojen taivutusta voidaan yksinkertaistaa liittämällä sijapäätteet vain viimeiseen sanaan, esim. satakaksikymmentäkuude+ssa.

Luvun tuhat taivutus on poikkeuksellinen: tuhat : tuhante+na : tuhanne+n : tuhat+ta. Taivutus muistuttaa järjestyslukujen taivutusta, mutta nominatiivi on t-loppuinen, vrt. neljäs : neljänte+nä : neljänne+n : neljät+tä.

Järjestys- eli ordinaaliluvut

Järjestysluvut muodostetaan perusluvuista erityisellä >johtimella. Ordinaalien johdin liittyy perusluvun heikkoon <vokaalivartaloon.

Johtimella on viisi, keskenään täydennysjakaumassa* olevaa varianttia: -s, -t-, -nte-, -nne-, -ns-

Kuva 2. Ordinaalijohtimen variantit järjestysluvuissa

Numeraaleista yksi, kaksi käytetään tavallisesti muodoltaan poikkeuksellisia ordinaaleja ensimmäinen, toinen. Ilmauksia yhdes, kahdes käytetään kuitenkin sellaisissa tapauksissa kuin yhdestoista, kahdestoista sekä kahdeskymmenesyhdes, neljäskymmenekahdes.

Jälkimmäisten rinnalla tapaa myös tyyppiä kahdeskymmenesensimmäinen, kahdeskymmenestoinen.

Ensimmäinen, toinen taipuvat muiden -nen-loppuisten sanojen tapaan. Esim. ensimmäise+en : ensimmäis+tä : ensimmäis+i+llä; toise+sta : tois+ta : tois+i+ssa.

Ensimmäinen on adjektiivin ensi >superlatiivimuoto, johon on liittynyt inen-johdin. Toinen on tuo-pronominin -inen-johdos.

Ordinaali kymmenes taipuu kymmene+t+tä : kymmene+nte+nä : kymmene+nne+n : kymmene+ns+i+ä.

Huomattakoon, että jo perusluvun vokaalivartalo on -ne-loppuinen kymmene, jonka perään ordinaalijohdin liittyy. (Virheellisiä ovat siten esim. *kymmentenä, *kymmensiä.)

Ordinaali sadas taipuu sada+t+ta : sada+nte+na : sada+nne+n : sada+ns+i+a.

Huomattakoon, että sadannes 'sadasosa' ei ole järjestysluku vaan murtoluku ja että järjestysluvun partitiivi on yksikössä sadatta eikä *sadannetta.

Ordinaali tuhannes taipuu tuhanne+t+ta : tuhanne+nte+na : tuhanne+nne+n : tuhanne+ns+i+a. (Jo perusluvun vartalon lopussa on -nne, joten ordinaalijohdin liittyy vasta siihen.)

Suurten lukujen taivuttaminen

Suomen kielen vanhan käytännön mukaan yhdyslukusanan jokainen osa taipuu ja järjestyslukujen jokaisessa osassa on järjestysluvun tunnus. Esim.

3 254:nnellä = kolmannellatuhannennella kahdennella- sadannellaviidennelläkymmenennelläneljännellä

Nykyään on hyväksyttävää ja usein tarkoituksenmukaista noudattaa yksinkertaistettua periaatetta, jonka mukaan pitkistä lukusanoista taivutetaan vain viimeinen osa ja alkuosa pysyy kardinaaliluvun perusmuodossa. Esim. 3 254:nnellä = kolmetuhatta kaksisataaviisikymmentäneljännellä.

Kuitenkin jos luku numeroilla merkittynä päättyy yhteen tai useampaan nollaan, on yksinkertaistetussakin taivutuksessa taivutettava viimeinen nollia edeltävä sana. Esim. 3 250:nnellä = kolmetuhatta kaksisataaviidennelläkymmenennellä.

Murtoluvut

Murtoluvut muodostetaan yhdistämättömistä perusluvuista johtimella, jonka variantit -nnes, -nnekse- ovat täydennysjakaumassa. Johtimen alkuosa -nne- on järjestysluvun johdinta. Esim.

      -nnes    kolma+nnes, neljä+nnes, viide+nnes
      -nnekse  kolma+nnekse+t, neljä+nnekse+stä, viide+nnekse+en
               kolma+nneks+i+lla, neljä+nneks+i+ä, viide+nneks+i+in

Murtolukujen kymmenennes, tuhannennes sijasta käytetään tavallisesti lyhempiä johdoksia kymmenes : kymmeneksen, tuhannes : tuhanneksen. Nämä murtoluvut ovat siten nominatiivissa samannäköiset kuin vastaavat ordinaalit.

Murtoluvut voidaan aina ilmaista myös yhdyssanoilla tai sanaliitoilla, esim. neljäsosa – neljäs osa, kolme neljäsosaa – kolme neljättä osaa.

Epämääräiset eli indefiniittiset lukusanat