2.4.2 Verbien
taivutustyypit
Tällä sivulla:
Yleistä | Yksivartaloiset,
infinitiivin tunnus -A | Kaksivartaloiset,
infinitiivin tunnus -A | Yksivartaloiset,
infinitiivin tunnus -dA | Verbit näh+dä,
teh+dä | Kaksivartaloiset,
infinitiivin tunnus -tA, -lA, -nA, -rA
Verbien jaottelun lähtökohtana on tässä >1. infinitiivin lyhyempi muoto, jota
käytetään sanakirjoissa hakumuotona. Tämä muoto poikkeaa nominien hakumuodosta
(yksikön nominatiivista) sikäli, että 1. infinitiivi on <suffiksillinen,
esim. osta+a, vastat+a, juoda.
Ensimmäisen infinitiivin tunnus (A on arkkifoneemi*) liittyy <konsonanttivartaloon tai (vahvaan) <vokaalivartaloon.
Näillä verbeillä on vain yksi vartalo, vokaalivartalo, joka voi olla
vahva tai heikko, jos sanassa on <astevaihtelua.
Esimerkkejä:
anta+a : anna+n : anta+vat : anne+ttu
kysy+ä : kysy+n : kysy+vät : kysy+köön
Näitä verbejä on Nykysuomen sanakirjassa n. 9 000, esim. sano+a,
etsi+ä, saapu+a, kirjoitta+a, säikähtä+ä jne.
Nämä verbit voidaan jakaa kolmeen alaryhmään: 1) huomat+a (huomaa+n
: huomas+in : huoman+nut) -verbit, 2) tarvit+a (tarvitse+n : tarvin+nut)
-verbit ja 3) lämmet+ä (lämpene+e : lämmen+nyt) -verbit.
Verbit ovat kaksivartaloisia; konsonanttivartalo loppuu -t:hen,
joka aktiivin >2. partisiipissa assimiloituu
n:ksi (esim. huoman+nut).
huomat+a-verbit
Nämä ovat ns. <supistumaverbejä.
Puhekielessä vokaalivartalossa voi olla mikä tahansa pitkä vokaali, esim. katkee,
meluu+tte, pölyy, hikoo+n. Imperfektin i:n edellä vartalossa on -s.
Tyyppi on hyvin produktiivinen (näitä on Nykysuomen sanakirjassa n. 1 700).
Esimerkkejä:
huomat+a : huomaa+n : huomas+in : huoman+nut
katket+a : katkea+a : katkes+i : katken+nut
hävit+ä : häviä+ä : hävis+i : hävin+nyt
tarvit+a-verbit
Vokaalivartalon lopussa on -itse. Tyyppi on epäproduktiivinen
(Nykysuomen sanakirjassa on 88 verbiä). Esimerkkejä:
tarvit+a : tarvitse+n : tarvin+nut
merkit+ä : merkitse+e : merkin+nyt
tuomit+a : tuomitse+e : tuomin+nut
häirit+ä : häiritse+t : häirin+nyt
lämmet+ä-verbit
Vokaalivartalon lopussa on -ne. Tyyppi on epäproduktiivinen
(Nykysuomen sanakirjassa on 204 verbiä). Esimerkkejä:
lämmet+ä : lämpene+e : lämmen+nyt
laajet+a : laajene+e : laajen+nut
vaiet+a : vaikene+n : vaien+nut
Näiden verbien vartalot ovat joko yksitavuisia, kuten saa+da : saa+n :
saa+nut, tai kolmi- ja useampitavuisia, kuten tupakoi+da : tupakoi+n : tupakoi+nut.
Vartalo päättyy pitkään vokaaliin tai <diftongiin.
saa+da-verbit
Vartalo on yksitavuinen ja päättyy pitkään vokaaliin tai diftongiin.
Nykysuomen sanakirjassa on 17 tällaista verbiä. Esimerkkejä:
saa+da : saa+n : saa+nut
voi+da : voi+t : voi+nut
juo+da : juo+n : juo+nut
myy+dä : myy+mme : myy+nyt
tupakoi+da-verbit
Vartalo on kolmi- tai useampitavuinen ja päättyy diftongiin. Esim.
tupakoi+da : tupakoi+t : tupakoi+nut
luennoi+da : luennoi+n : luennoi+nut
Tyyppi on produktiivinen; kieleen tulee jatkuvasti lisää tämän tyypin
verbejä, esim. budjetoida, estimoida, kritisoida, politikoida, navigoida.
(Nykysuomen sanakirjassa tyypin verbejä on 961.)
Tavalliset verbit näh+dä ja teh+dä ovat erikoisia, koska
niissä on -ke-loppuinen vokaalivartalo, jonka k:n tilalla on
konsonanttivartalossa -h:
näh+dä : näe+n : näke+vät : näh+nyt
teh+dä : tee+n : teke+vät : teh+nyt
Vokaalivartalon lopussa on -e, konsonanttivartalosta se puuttuu:
nous+ta : nouse+n : nous+sut
tul+la : tule+t : tul+lut
askarrel+la : askartele+n : askarrel+lut
men+nä : mene+e : men+nyt
pur+ra : pure+n : pur+rut
Nykysuomen sanakirjassa tällaisia verbejä on n. 3 700.
|