3.8.6 Modaalinen
lauseenvastike
Tällä sivulla:
Yleistä | Lauseenvastikkeen
predikaatti | Lauseenvastikkeen subjekti | Tyypin produktiivisuus | Tyyppiä muistuttavia tavan
adverbiaaleja | >Harjoitustehtäviä
(mene sivulle)
Modaalisiksi lauseenvastikkeiksi nimitetään seuraavanlaisia <adverbiaalina toimivia rakenteita, jotka vastaavat tekemisen
tapaa ilmaisevia siten että, niin että -lauseita (Ikola 1974*):
Tyttö nauroi kaikkien nähden.
Vrt. niin että kaikki näkivät.
Poistuin kenenkään huomaamatta.
Vrt. siten että kukaan ei huomannut.
Eräissä yleiskielen harvoissa stereotyyppisissä ilmauksissa tällä
rakenteella on temporaalinen (aikaa ilmaiseva) käyttöyhteys, esim.
Kesän tullen hän virkistyi.
Vrt. Kun kesä tuli, .
Hän pettää meidät heti tilaisuuden tullen.
Vrt. kun tilaisuus tulee.
Seuraavassa merkitys on temporaalinen tai konditionaalinen (ehtoa
ilmaiseva):
Ei kukko käskien laula.
Vrt. kun jos sitä käskee.
Modaalisen lauseenvastikkeen predikaattina on <2. infinitiivin instruktiivi.
Kielteisen alisteisen lauseen predikaattia vastaa <3. infinitiivin abessiivi. Esim.
Minä en puhu enää sinun kuultesi.
Vrt. niin että sinä kuulet.
Sinä olet tietämättäsi auttanut minua.
Vrt. siten että et tiennyt ilman että tiesit.
2. infinitiivin instruktiivilla ja 3. infinitiivin abessiivilla ei ole
passiivia. Siksi samoja aktiivimuotoja (ilman omistusliitettä) käytetään silloinkin,
kun alisteinen lause on passiivinen. Lauseenvastikkeesta ei aina voi päätellä, onko
alisteisen lauseen predikaatti passiivinen vai <geneerinen eli
yleistävästi epämääräispersoonainen. Esim.
Ei uni maaten lopu.
Vrt. siten että maataan makaa.
Asia on selvä sanomattakin.
Vrt. siten että ei sanota ilman että sanotaan.
Modaalisen lauseenvastikkeen erillinen subjekti on <genetiivissä. Persoonapronominin
genetiivin jälkeen lauseenvastikkeen predikaatti on <omistusliitteinen.
Jos lauseenvastikkeessa on sama subjektipersoona kuin hallitsevassa* lauseessa,
tekijä ilmaistaan lauseenvastikkeessa pelkällä omistusliitteellä. Esim.
Uskallan sanoa sen kaikkien kuullen.
Se tapahtui minun tietämättä+ni.
Tein sen tiete+ni enkä sattumalta. Vrt. niin että tiesin.
Sellainen modaalisen lauseenvastikkeen tyyppi, jossa on erillinen
genetiivimuotoinen subjekti (esim. kaikkien nähden, kenenkään
kuulematta), ei ole nykykielessä täysin produktiivinen. Useimmiten käytetään vain
esimerkkien kaltaisia vakiintuneita, stereotyyppisiä ilmauksia. Epäproduktiivisuuden
merkki on sekin, että ilmaustyypissä käytetään tietää-verbistä <konsonanttivartaloista muotoa tieten,
jolla muulloin on vanhahtava leima (esim. Minä tein sen tieteni; Hän
teki sen vaimonsa tieten). (Ks. kirjasuomen kehitystä*.)
Seuraavalla tavalla käytetyt 2. infinitiivin instruktiivit ja 3.
infinitiivin abessiivit jäävät varsinaisten lauseenvastikkeiden ulkopuolelle, koska
alisteisella lauseella ja hallitsevalla lauseella on yhteinen subjekti (mies, tyttö,
lapsi, sinä) eikä infinitiivissä ole omistusliitettä:
Mies kulki horjuen.
Tyttö astui ujostellen sisään.
Lapsi tuli itkien kotiin.
Sinä läksit lupaa kysymättä.
Infinitiivi on käsitettävä pelkästään hallitsevan lauseen
predikaattia määrittäväksi tavan adverbiaaliksi (kulki siten, että horjui; astui
niin, että ujosteli). (Ks. 2. infinitiivin instruktiivin käyttöä kielenhuollon* kannalta.)
Sen sijaan varsinaisissa modaalisissa lauseenvastikkeissa hallitsevan
lauseen sisältö (esim. Tyttö nauroi) on yleensä ajateltavissa alisteisen
lauseen (niin että kaikki näkivät) tekemisen kohteeksi:
Tyttö nauroi kaikkien nähden.
= Tyttö nauroi niin, että kaikki näkivät kun tyttö nauroi.
|