2.7.2.2 Nominijohdosten merkitysryhmiä
Tällä sivulla:
Yleistä | Substantiivit |
Adjektiivit | Numeraalit
Yleistä
Suomessa on noin 140 <nominien johdinta.
Seuraavassa niistä esitellään 69 eli noin puolet. (Isot kirjaimet ovat arkkifoneemeja*.) Substantiivien
johtimia mainitaan 48; ne jakautuvat 10 merkitysryhmään. Adjektiivien
johtimia esitellään 19; ne jakautuvat 8 merkitysryhmään. Numeraalien
johtimia on 2, ja ne jakautuvat 2 ryhmään.
(Ks. kirjasuomen kehitystä*.)
Substantiivit
Esiteltävät 48 substantiivinjohdinta jakautuvat 10 merkitysryhmään: 1) paikkaa
tarkoittavat sanat, 2) kollektiivisanat, 3) ominaisuudennimet, 4) olentoa tarkoittavat
sanat, 5) deminutiiviset sanat, 6) tekijännimet, 7) teonnimet, 8) teon tuloksen tai
kohteen nimet, 9) välineennimet, 10) tekopaikannimet.
1) PAIKKAA tarkoittavat sanat (pääosin <denominaalisia)
-lA ete+lä, hoito+la, myymä+lä, sairaa+la, voima+la
-mA reuna+ma, seinä+mä, taaja+ma
-nne jyrkä+nne, selä+nne, ylä+nne
-nkO ala+nko, tasa+nko, ylä+nkö
-ntO pime+nto, tyve+ntö
-iO auk+io, kahv+io, läh+iö, lämp+iö
-(i)kkO hiet+ikko, matal+ikko, pyhä+kkö
-UstA al+usta, kesk+usta, sein+usta
-mUs etu+mus, rinta+mus, selkä+mys
-lA-johtimella on tehty myös paljon sukunimiä. Alun perin nämä johdokset
ovat tarkoittaneet taloa, jossa joku on asunut, mutta vähitellen talonnimet ovat
siirtyneet henkilöiden sukunimiksi, esim. Mäkelä, Vuorela, Jokela, Marttila.
2) KOLLEKTIIVI- eli ryhmäsanat (osin denominaalisia)
-(i)kkO aallo+kko, solu+kko, koiv+ikko, sammal+ikko
-(i)stO kirja+sto, koskettim+isto, käsitte+istö
-Ue joukk+ue, puol+ue, pes+ue pes+ye, pöyt+ye
Seuraavat ue-johdokset ovat verbikantaisia: kiert+ue, kulk+ue, lent+ue,
saatt+ue.
3) OMINAISUUDENNIMET (denominaalisia)
-Us, -UUs ahta+us, heikko+us, kaune+us, pappe+us,
sihteeri+ys, hyv+yys, is+yys, kylm+yys,
jumal+uus; avuttom+uus, varovais+uus,
toimittaj+uus, vanhemm+uus, suosituimm+uus,
hyväksyttäv+yys, kuolleis+uus
4) OLENTOA tarkoittavat sanat (denominaalisia)
-lAinen jälke+läinen, eläke+läinen, tampere+lainen
-llinen palko+llinen, viho+llinen
-(i)mUs ilk+imys, hurj+imus, laisk+imus
-Us vanh+us, typer+ys
-iO ilk+iö, kääp+iö
-tAr maaherra+tar, onne+tar, pariisi+tar
Kun -lAinen-johdos tehdään suomalaisista
paikannimistä, voi johtotapa vaihdella epäsäännöllisesti, esim. Loppi >
loppilainen, Rovaniemi > rovaniemeläinen, Ruovesi > ruovesiläinen/ruoveteläinen.
Huomaa poikkeukset: Häme > hämäläinen, Ruotsi > ruotsalainen, Suomi >
suomalainen, Venäjä > venäläinen. Vertaa merkityseroa: Lappi >
lappalainen (= saamelainen) ja Lappi > lappilainen (= Lapin asukas).
-tAr-johtimella tehdään naisennimityksiä. Johdokset ilmaisevat naisen
asemaa, jonkin seudun naisasukasta tai jonkin ominaisuuden haltijaa (usein runollisia,
mytologisia naishahmoja). Johtimen käyttö on nykyään melko vähäistä, koska
varsinkin ammattinimikkeissä ei enää katsota tarpeelliseksi ilmaista, mitä sukupuolta
ammatinharjoittaja on (esim. opettaja voi olla mies tai nainen).
5) DEMINUTIIVISET eli vähennys- tai hellittelysanat
(denominaalisia)
-(i)nen poika+nen, lapso+nen, orava+inen
-ke kiele+ke, nieme+ke, raha+ke
-kkA peni+kka, nypy+kkä, sopu+kka
-O em+o, jän+ö, kot+o
-U kis+u, peukk+u, Rit+u
-(i)kkO lamm+ikko, suu+kko
-nen-johtimella on saatu paljon myös sukunimiä, esim. Virtanen,
Lahtinen, Mäkinen.
6) TEKIJÄNNIMET (<deverbaalisia)
-jA koki+ja, lasketteli+ja, soitta+ja, vetelehti+jä
-(i)lAs oppi+las, lähetti+läs, pot+ilas, toip+ilas
-(U)ri aj+uri, kark+uri, pelk+uri, uima+ri
-jA-johdoksia voidaan tehdä lähes kaikista verbeistä, jotka taipuvat
persoonissa. Johdos tarkoittaa yleensä ihmistä tai eläintä (esim. kahlaaja),
joka suorittaa toiminnan. Osa johdoksista on ammattinimityksiä.
Sellaiset sanat kuin lukkari, toveri, tuomari ovat loppuaan myöten lainaa.
7) TEONNIMET (deverbaalisia)
-minen luke+minen, naureskele+minen, soitta+minen
-Us ajoit+us, viivoit+us; erehd+ys, innost+us
-O; -U heitt+o, kaat+o, työnt+ö;
itk+u, kylp+y, oikais+u
-ntA; -nti ammu+nta, etsi+ntä; myy+nti, markkinoi+nti
-uu hakk+uu, kaip+uu, mak+uu, pal+uu
-mUs katu+mus, petty+mys, taantu+mus
-nA humi+na, kohi+na, täri+nä, voihki+na
-mA elä+mä, kuole+ma, synty+mä
-ex hohd+e, loist+e, paist+e, sad+e
-minen-johdin on hyvin produktiivinen. Sillä tuotettuja johdoksia kutsutaan
usein verbaalisubstantiiveiksi. -nti-johtimella muodostetaan teonnimiä vain
yksi- ja kolmitavuisista verbivartaloista.
-uu-johdin liittyy vain supistumaverbeihin*, esim. leikata : leikkaan > leikkuu, taata
: takaan > takuu, vastata : vastaan > vastuu.
-nA-johdin liittyy enimmäkseen ääntä merkitseviin verbeihin.
Varsinaisten e-johdosten lisäksi suomen kielessä on runsaasti e-loppuisisa
nomineja, jotka eivät ole johdoksia, esim. huone, herne, vene.
8) TEON TULOKSEN tai KOHTEEN nimet (deverbaalisia)
-ex jät+e, kierr+e, valmist+e
-Os kaiv+os, löyd+ös, ost+os, ot+os
-mA hoke+ma, halkea+ma, repeä+mä, sano+ma
-ntO kuki+nto, poimi+nto, merki+ntö, pyy+ntö
Eräitä -Os-johdoksia käytetään vain monikon sisäpaikallissijoissa,
jolloin ne ilmaisevat olotilaa, esim. kadoksissa, upoksissa.
Myös ryhmän 7) teonnimijohtimilla muodostetut johdokset voivat määräyhteyksissä
saada teon tuloksen tai kohteen merkityksen, esim. aita+us, jak+o, lask+u, ano+mus.
Johdosten varsinainen merkitys on pääteltävissä yleensä tekstiyhteydestä.
9) VÄLINEENNIMET (yleensä deverbaalisia)
-in (laitteennimiä:) kytk+in, polj+in, sumut+in, sytyt+in
(aineennimiä:) hapat+in, juoksut+in, liuot+in
-ex (kappaleen- ja aineennimiä:) erist+e, hapat+e,
liuot+e, maust+e, pyyh+e, rokot+e, sumut+e, void+e
-O joht+o, katt+o, peitt+o
-(U)ri (laitteennimiä:) nit+uri, piirt+uri,
poim+uri, vet+uri
Johdos nauhuri on nominikantainen.
10) TEKOPAIKAN nimet (deverbaalisia)
-(i)mO kampaa+mo, kuori+mo, purka+mo, veistä+mö;
ompel+imo, paaht+imo, valkais+imo
Adjektiivit
Esiteltävät 19 adjektiivinjohdinta jakautuvat 8 merkitysryhmään: 1) yleisesti
adjektiiviset ja possessiiviset sanat, 2) runsautta ilmaisevat sanat, 3) karitiiviset eli
puutetta ilmaisevat sanat, 4) moderatiiviset eli lieventävät sanat, 5) kaltaisuutta
osoittavat sanat, 6) ekvatiiviset eli samanmittaisuutta osoittavat sanat, 7) komparatiivit
eli ominaisuuden suurempaa määrää ilmaisevat sanat sekä 8) superlatiivit eli
ominaisuuden suurinta määrää ilmaisevat sanat.
1) Yleisesti ADJEKTIIVISET ja POSSESSIIVISET sanat (yleensä denominaalisia)
-inen aurinko+inen, käte+inen, vastakka+inen
-llinen aattee+llinen, luko+llinen, väri+llinen, yö+llinen
-eA haik+ea, kip+eä, pyör+eä, valk+ea
-nAinen halki+nainen, itse+näinen, moni+nainen
-einen (liittyy verbikantaan:) alist+einen, kielt+einen
vesijäähdytt+einen
-einen-johtimella on muodostettu erityisesti yhdyssanoihin ja sanaliittoihin
perustuvia johdoksia, esim. lujarakenteinen, muovipäällysteinen, tehdasvalmisteinen,
yksiselitteinen.
2) RUNSAUTTA ilmaisevat sanat (yleensä denominaalisia)
-isA kala+isa, rauha+isa, sato+isa, valo+isa
(verbikantaisia:) anto+isa, karttu+isa, viihty+isä
-inen kala+inen, kivikko+inen, metsä+inen, vet+inen
-vA henke+vä, luonte+va, terä+vä, väke+vä
-vAinen (liittyy verbikantaan:) autta+vainen, säästä+väinen
-kAs iä+käs, koo+kas, vara+kas, ääne+käs
-iAs (liittyy verbikantaan:) antel+ias, yrittel+iäs
3) KARITIIVISET eli puutetta ilmaisevat sanat
(denominaalisia)
-tOn kirja+ton, henge+tön, tulli+ton, virhee+tön
4) MODERATIIVISET eli lieventävät sanat (denominaalisia)
-hkO kapea+hko, matala+hko, pyöreä+hkö, suure+hko
-lainen kauniin+lainen, suuren+lainen, väkevän+lainen
5) KALTAISUUTTA osoittavat sanat (denominaalisia)
-lAinen eri+lainen, yhtä+läinen; sel+lainen, saman+lainen
-mAinen halpa+mainen, nais+mainen, kide+mäinen
mozartmainen, mariajotunimainen
6) EKVATIIVISET eli samanmittaisuutta osoittavat sanat (denominaalisia)
-Uinen kork+uinen, lev+yinen, paks+uinen, tilav+uinen
7) KOMPARATIIVIT eli ominaisuuden suurempaa määrää ilmaisevat sanat (denominaalisia)
-mpi ujo+mpi, hauske+mpi, kaunii+mpi, matala+mpi
8) SUPERLATIIVIT eli ominaisuuden suurinta määrää ilmaisevat sanat (denominaalisia)
-in nolo+in, halv+in, kaune+in, uskollis+in, ujo+in
<Komparatiivia ja <superlatiivia esitellään toisaalla johtamisen ja
taivuttamisen rajailmiönä.
Numeraalit
Numeraalinjohtimia on kaksi. Niitä esitellään lähemmin <järjestyslukujen ja <murtolukujen taivutuksen yhteydessä.
1) ORDINAALIT eli järjestysluvut
-s viide+s, yhdeksä+s, kahde+s+toista
2) MURTOLUVUT
-nnes kolma+nnes, neljä+nnes, viide+nnes
|