2.7.2.2 Nominijohdosten merkitysryhmiä

Tällä sivulla:
Yleistä | Substantiivit | Adjektiivit | Numeraalit

Yleistä

Suomessa on noin 140 <nominien johdinta. Seuraavassa niistä esitellään 69 eli noin puolet. (Isot kirjaimet ovat arkkifoneemeja*.)   Substantiivien johtimia mainitaan 48; ne jakautuvat 10 merkitysryhmään. Adjektiivien johtimia esitellään 19; ne jakautuvat 8 merkitysryhmään. Numeraalien johtimia on 2, ja ne jakautuvat 2 ryhmään.

(Ks. kirjasuomen kehitystä*.)

Substantiivit

Esiteltävät 48 substantiivinjohdinta jakautuvat 10 merkitysryhmään: 1) paikkaa tarkoittavat sanat, 2) kollektiivisanat, 3) ominaisuudennimet, 4) olentoa tarkoittavat sanat, 5) deminutiiviset sanat, 6) tekijännimet, 7) teonnimet, 8) teon tuloksen tai kohteen nimet,  9) välineennimet, 10) tekopaikannimet.

1) PAIKKAA tarkoittavat sanat (pääosin <denominaalisia)

-lA      ete+lä, hoito+la, myymä+lä, sairaa+la, voima+la
-mA      reuna+ma, seinä+mä, taaja+ma
-nne     jyrkä+nne, selä+nne, ylä+nne
-nkO     ala+nko, tasa+nko, ylä+nkö
-ntO     pime+nto, tyve+ntö
-iO      auk+io, kahv+io, läh+iö, lämp+iö
-(i)kkO  hiet+ikko, matal+ikko, pyhä+kkö
-UstA    al+usta, kesk+usta, sein+usta
-mUs     etu+mus, rinta+mus, selkä+mys

-lA-johtimella on tehty myös paljon sukunimiä. Alun perin nämä johdokset ovat tarkoittaneet taloa, jossa joku on asunut, mutta vähitellen talonnimet ovat siirtyneet henkilöiden sukunimiksi, esim. Mäkelä, Vuorela, Jokela, Marttila.

2) KOLLEKTIIVI- eli ryhmäsanat (osin denominaalisia)

-(i)kkO  aallo+kko, solu+kko, koiv+ikko, sammal+ikko
-(i)stO  kirja+sto, koskettim+isto, käsitte+istö
-Ue      joukk+ue, puol+ue, pes+ue – pes+ye, pöyt+ye

Seuraavat ue-johdokset ovat verbikantaisia: kiert+ue, kulk+ue, lent+ue, saatt+ue.

3) OMINAISUUDENNIMET (denominaalisia)

-Us, -UUs  ahta+us, heikko+us, kaune+us, pappe+us,
           sihteeri+ys, hyv+yys, is+yys, kylm+yys, 
           jumal+uus; avuttom+uus, varovais+uus, 
	   toimittaj+uus, vanhemm+uus, suosituimm+uus, 
           hyväksyttäv+yys, kuolleis+uus

4) OLENTOA tarkoittavat sanat (denominaalisia)

-lAinen  jälke+läinen, eläke+läinen, tampere+lainen
-llinen  palko+llinen, viho+llinen
-(i)mUs  ilk+imys, hurj+imus, laisk+imus
-Us      vanh+us, typer+ys
-iO      ilk+iö, kääp+iö
-tAr     maaherra+tar, onne+tar, pariisi+tar

Kun -lAinen-johdos tehdään suomalaisista paikannimistä, voi johtotapa vaihdella epäsäännöllisesti, esim. Loppi > loppilainen, Rovaniemi > rovaniemeläinen, Ruovesi > ruovesiläinen/ruoveteläinen. Huomaa poikkeukset: Häme > hämäläinen, Ruotsi > ruotsalainen, Suomi > suomalainen, Venäjä > venäläinen. Vertaa merkityseroa: Lappi > lappalainen (= saamelainen) ja Lappi > lappilainen (= Lapin asukas).

-tAr-johtimella tehdään naisennimityksiä. Johdokset ilmaisevat naisen asemaa, jonkin seudun naisasukasta tai jonkin ominaisuuden haltijaa (usein runollisia, mytologisia naishahmoja). Johtimen käyttö on nykyään melko vähäistä, koska varsinkin ammattinimikkeissä ei enää katsota tarpeelliseksi ilmaista, mitä sukupuolta ammatinharjoittaja on (esim. opettaja voi olla mies tai nainen).

5) DEMINUTIIVISET eli vähennys- tai hellittelysanat (denominaalisia)

-(i)nen  poika+nen, lapso+nen, orava+inen
-ke      kiele+ke, nieme+ke, raha+ke
-kkA     peni+kka, nypy+kkä, sopu+kka
-O       em+o, jän+ö, kot+o
-U       kis+u, peukk+u, Rit+u
-(i)kkO  lamm+ikko, suu+kko

-nen-johtimella on saatu paljon myös sukunimiä, esim. Virtanen, Lahtinen, Mäkinen.

6) TEKIJÄNNIMET (<deverbaalisia)

-jA      koki+ja, lasketteli+ja, soitta+ja, vetelehti+jä
-(i)lAs  oppi+las, lähetti+läs, pot+ilas, toip+ilas
-(U)ri   aj+uri, kark+uri, pelk+uri, uima+ri

-jA-johdoksia voidaan tehdä lähes kaikista verbeistä, jotka taipuvat persoonissa. Johdos tarkoittaa yleensä ihmistä tai eläintä (esim. kahlaaja), joka suorittaa toiminnan. Osa johdoksista on ammattinimityksiä.

Sellaiset sanat kuin lukkari, toveri, tuomari ovat loppuaan myöten lainaa.

7) TEONNIMET (deverbaalisia)

-minen      luke+minen, naureskele+minen, soitta+minen
-Us         ajoit+us, viivoit+us; erehd+ys, innost+us
-O; -U      heitt+o, kaat+o, työnt+ö; 
            itk+u, kylp+y, oikais+u 
-ntA; -nti  ammu+nta, etsi+ntä; myy+nti, markkinoi+nti
-uu         hakk+uu, kaip+uu, mak+uu, pal+uu
-mUs        katu+mus, petty+mys, taantu+mus
-nA         humi+na, kohi+na, täri+nä, voihki+na
-mA         elä+mä, kuole+ma, synty+mä
-ex         hohd+e, loist+e, paist+e, sad+e

-minen-johdin on hyvin produktiivinen. Sillä tuotettuja johdoksia kutsutaan usein verbaalisubstantiiveiksi. -nti-johtimella muodostetaan teonnimiä vain yksi- ja kolmitavuisista verbivartaloista.

-uu-johdin liittyy vain supistumaverbeihin*, esim. leikata : leikkaan > leikkuu, taata : takaan > takuu, vastata : vastaan > vastuu.

-nA-johdin liittyy enimmäkseen ääntä merkitseviin verbeihin.

Varsinaisten e-johdosten lisäksi suomen kielessä on runsaasti e-loppuisisa nomineja, jotka eivät ole johdoksia, esim. huone, herne, vene.

8) TEON TULOKSEN tai KOHTEEN nimet (deverbaalisia)

-ex   jät+e, kierr+e, valmist+e
-Os   kaiv+os, löyd+ös, ost+os, ot+os
-mA   hoke+ma, halkea+ma, repeä+mä, sano+ma
-ntO  kuki+nto, poimi+nto, merki+ntö, pyy+ntö

Eräitä -Os-johdoksia käytetään vain monikon sisäpaikallissijoissa, jolloin ne ilmaisevat olotilaa, esim. kadoksissa, upoksissa.

Myös ryhmän 7) teonnimijohtimilla muodostetut johdokset voivat määräyhteyksissä saada teon tuloksen tai kohteen merkityksen, esim. aita+us, jak+o, lask+u, ano+mus. Johdosten varsinainen merkitys on pääteltävissä yleensä tekstiyhteydestä.

9) VÄLINEENNIMET (yleensä deverbaalisia)

-in     (laitteennimiä:) kytk+in, polj+in, sumut+in, sytyt+in
        (aineennimiä:) hapat+in, juoksut+in, liuot+in
-ex     (kappaleen- ja aineennimiä:) erist+e, hapat+e, 
	liuot+e, maust+e, pyyh+e, rokot+e, sumut+e, void+e
-O      joht+o, katt+o, peitt+o
-(U)ri  (laitteennimiä:) nit+uri, piirt+uri, 
	poim+uri, vet+uri

Johdos nauhuri on nominikantainen.

10) TEKOPAIKAN nimet (deverbaalisia)

-(i)mO  kampaa+mo, kuori+mo, purka+mo, veistä+mö;
        ompel+imo, paaht+imo, valkais+imo

Adjektiivit

Esiteltävät 19 adjektiivinjohdinta jakautuvat 8 merkitysryhmään: 1) yleisesti adjektiiviset ja possessiiviset sanat, 2) runsautta ilmaisevat sanat, 3) karitiiviset eli puutetta ilmaisevat sanat, 4) moderatiiviset eli lieventävät sanat, 5) kaltaisuutta osoittavat sanat, 6) ekvatiiviset eli samanmittaisuutta osoittavat sanat, 7) komparatiivit eli ominaisuuden suurempaa määrää ilmaisevat sanat sekä 8) superlatiivit eli ominaisuuden suurinta määrää ilmaisevat sanat.

1) Yleisesti ADJEKTIIVISET ja POSSESSIIVISET sanat (yleensä denominaalisia)

-inen    aurinko+inen, käte+inen, vastakka+inen
-llinen  aattee+llinen, luko+llinen, väri+llinen, yö+llinen
-eA      haik+ea, kip+eä, pyör+eä, valk+ea
-nAinen  halki+nainen, itse+näinen, moni+nainen
-einen   (liittyy verbikantaan:) alist+einen, kielt+einen
         vesijäähdytt+einen

-einen-johtimella on muodostettu erityisesti yhdyssanoihin ja sanaliittoihin perustuvia johdoksia, esim. lujarakenteinen, muovipäällysteinen, tehdasvalmisteinen, yksiselitteinen.

2) RUNSAUTTA ilmaisevat sanat (yleensä denominaalisia)

-isA     kala+isa, rauha+isa, sato+isa, valo+isa
         (verbikantaisia:) anto+isa, karttu+isa, viihty+isä
-inen    kala+inen, kivikko+inen, metsä+inen, vet+inen
-vA      henke+vä, luonte+va, terä+vä, väke+vä
-vAinen  (liittyy verbikantaan:) autta+vainen, säästä+väinen
-kAs     iä+käs, koo+kas, vara+kas, ääne+käs
-iAs     (liittyy verbikantaan:) antel+ias, yrittel+iäs

3) KARITIIVISET eli puutetta ilmaisevat sanat (denominaalisia)

-tOn  kirja+ton, henge+tön, tulli+ton, virhee+tön

4) MODERATIIVISET eli lieventävät sanat (denominaalisia)

-hkO     kapea+hko, matala+hko, pyöreä+hkö, suure+hko
-lainen  kauniin+lainen, suuren+lainen, väkevän+lainen

5) KALTAISUUTTA osoittavat sanat (denominaalisia)

-lAinen  eri+lainen, yhtä+läinen; sel+lainen, saman+lainen
-mAinen  halpa+mainen, nais+mainen, kide+mäinen
         mozartmainen, mariajotunimainen

6) EKVATIIVISET eli samanmittaisuutta osoittavat sanat (denominaalisia)

-Uinen  kork+uinen, lev+yinen, paks+uinen, tilav+uinen

7) KOMPARATIIVIT eli ominaisuuden suurempaa määrää ilmaisevat sanat (denominaalisia)

-mpi  ujo+mpi, hauske+mpi, kaunii+mpi, matala+mpi

8) SUPERLATIIVIT eli ominaisuuden suurinta määrää ilmaisevat sanat (denominaalisia)

-in  nolo+in, halv+in, kaune+in, uskollis+in, ujo+in

<Komparatiivia ja <superlatiivia esitellään toisaalla johtamisen ja taivuttamisen rajailmiönä.

Numeraalit

Numeraalinjohtimia on kaksi. Niitä esitellään lähemmin <järjestyslukujen ja <murtolukujen taivutuksen yhteydessä.

1) ORDINAALIT eli järjestysluvut

-s  viide+s, yhdeksä+s, kahde+s+toista

2) MURTOLUVUT

-nnes  kolma+nnes, neljä+nnes, viide+nnes