1.11 Äänneopin harjoituksia

Ohjeita

"Mikä"-tyyppisistä kertaustehtävistä on linkkejä Verkkokieliopin sivuille niihin kohtiin, joista vastaukset löytyvät. Tällaisten linkkien merkkinä on kulma (<). Ratkaisutehtävien vastaukset saadaan näkyviin erilliseen ikkunaan. Tällaisten linkkien merkkinä on tähti (*). Sivulla on 41 numeroitua tehtävää, joista ratkaisutehtäviä on 7.

Fonetiikan ja fonologian peruskäsitteitä

Tehtävä 1. Mikä on <kirjain ja mikä on <äänne?

Tehtävä 2. Mitä tarkoittavat termit <minimipari, <komplementaarinen distribuutio, <vapaa vaihtelu?

Tehtävä 3. Selvitä seuraavien termien merkitysero: <puhe – kieli, <foneemi – fooni – allofoni, <oikeinkirjoitus – <foneettinen kirjoitus.

Tehtävä 4. Keksi minimipareja, jotka osoittavat, että seuraavat äänteet ovat suomessa foneemeja:

<t – d
<l – r
<i – j
<e – ä

Puheen tuottaminen, ääntöelimet

Tehtävä 5. Biologiselta kannalta tarkasteltuna ihmisen puhe-elimistöllä on muita, primaarimpia tehtäviä kuin puheen tuottaminen. Mitä nämä puheentuottamismekanismin <primaaritehtävät ovat?

Tehtävä 6. Mitä ovat <lepohengitys ja <ääntöhengitys? Miten ne eroavat toisistaan?

Tehtävä 7. Mikä on <kurkunpää? Mikä on sen tehtävä puheen tuottamisessa?

Tehtävä 8. Mikä on <velum? Mikä on sen tehtävä puheen tuottamisessa?

Äänteiden foneettinen kuvaus

Tehtävä 9. Äänteet ovat joko <soinnillisia tai soinnittomia. Mihin tämä jako perustuu?

Tehtävä 10. Ota selville omaa artikulaatiotasi seuraamalla tai tunnustelemalla sormilla kaulalta (eli palpaation avulla), mitkä seuraavista äänteistä ovat soinnillisia, mitkä soinnittomia:

a, <m, <s, i, <f, <p, <n, <r, <k, <h, u

Tehtävä 11. Mitä ovat <apertuura, striktuura ja klausuura äänteiden artikulatorisessa kuvauksessa?

Tehtävä 12. Selvitä, mitä tarkoittavat <artikulaatiopaikka ja <artikulaatiotapa. Miten eroavat toisistaan

<bilabiaali ja dentilabiaali
<klusiili ja <nasaali
klusiili ja <frikatiivi
<sibilantti ja spirantti
<alveolaarinen ja uvulaarinen r

Tehtävä 13. Mitkä ovat seuraavien konsonanttien nimet luokitettuna <artikulaatiopaikan mukaan?

<p, m, v, f; <t, d, l, n; <j, k; <h

Tehtävä 14. Mitkä ovat seuraavien konsonanttien nimet luokitettuna <artikulaatiotavan mukaan?

<p, t, k; <s, f, h; <m, n, h; <l; <r; <j, v

Tehtävä 15. Nimeä seuraavat konsonantit a) <soinnillisuuden sekä b) <artikulaatiopaikan ja c) <artikulaatiotavan mukaan.

<s, <j, <v, <k, <l, <f, <r, <p, <m, <h, <d, <h

Tehtävä 16. Mitä yhteistä on seuraavilla äänteillä? Mikä piirre tai mitkä piirteet tekevät ne erilaisiksi? (Ratkaisut*.)

p, m
t, d
f, s
a, i

Suomen konsonanttisysteemi

Tehtävä 17. Mitkä ovat suomen kielen <palataalit? Miten äänneympäristö vaikuttaa niiden <k:n ääntymiseen?

Tehtävä 18. Millaisia äänteitä ovat <klusiilit? Mitkä ovat <suomen kielen klusiilit? Mitkä ovat niiden <artikulaatiopaikat?

Tehtävä 19. Millaisia äänteitä ovat <nasaalit? Selvitä mahdollisimman tarkasti, millä tavalla ne ääntyvät. Mitkä ovat <suomen kielen nasaalit?

Tehtävä 20. Suomen kielen r on soinnillinen medioalveolaarinen <tremulantti. Vain s:n jälkeen r on erilainen. Miten r:n ääntämys <poikkeaa seuraavissa ympäristöissä:

raita, kurssi, parta, sammalranta, varas, varras – Israel, yleisradio, täysremontti, valasranta

Suomen vokaalisysteemi

Tehtävä 21. Miten <etuvokaalit eroavat takavokaaleista? Mitkä ovat suomen kielen etuvokaalit?

Tehtävä 22. Mitä ovat <labiaali- ja <illabiaalivokaalit? Mitkä ovat suomen kielen labiaalivokaalit?

Tehtävä 23. Mitä vokaaleja tarkoitetaan seuraavilla?

<illabiaalinen väljä takavokaali
<labiaalinen puolisuppea etuvokaali
<illabiaalinen puolisuppea etuvokaali
<labiaalinen suppea etuvokaali

Tehtävä 24. Nimeä vokaalit ilmoittamalla a) huulten asennon, b) suusolan väljyyden ja c) suusolan paikan mukainen nimi:

<ä, a; <i, y, u; <e, ö, o

Tehtävä 25. Suomen kielen puhujat käyttävät puheessaan samantapaisia <nasaalistuneita vokaaleja kuin ranskalaisetkin, esim.

suomi:         	ranska:
monta [mõnta]  	mont  [mõ:]
maan  [mããn]   	blanc [blã:]

Mistä johtuu, että suomalaisten on kuitenkin paljon vaikeampi oppia kuulemaan ja ääntämään ranskan kielen nasaalivokaaleja kuin ranskalaisten on oppia suomen kielen nasaalistuneita vokaaleja?

Prosodiset piirteet

Tehtävä 26. Mitkä kaikki suomen kielen sanat voi muodostaa seuraavista foneemijonoista pelkästään konsonattien ja/tai vokaalien <kvantiteettia vaihtelemalla? (Ratkaisut*.)

tule, kato, sata, muta, vara, kasa, taka

Tehtävä 27. Selvitä, voivatko kaikki suomen <konsonantit ja <vokaalit esiintyä paitsi lyhyinä, myös pitkinä?

Tehtävä 28. Erota seuraavista sanoista <lyhyet ja pitkät tavut. (Ratkaisut*.)

onnettomuus, onnettomuudesta, sydämellinen, ahven,
kirjekuori, suunnistaja, suunnitella, suunnitelmallisuus,
koskettimisto, ajantasaistaa, tupakoida, tupakoimattomalla

Tehtävä 29. Merkitse sanoihin <painotus. (Ratkaisut*.)

onnettomuus, onnettomuudesta, sydämellinen, ahven,
kirjekuori, suunnistaja, suunnitella, suunnitelmallisuus,
koskettimisto, ajantasaistaa, tupakoida, tupakoimattomalla

Tehtävä 30. Selvitä, mitä tarkoitetaan termeillä <sanapaino, <toonikieli, <distinktiivinen kvantiteetti.

Tehtävä 31. Mihin tarkoituksiin <lausepainoa käytetään suomen kielessä?

Tehtävä 32. Millaisia tehtäviä <lauseintonaatiolla on puheessa?

Fonotaksi

Tehtävä 33. Mikä on <tavu? <Minkätyyppisiä tavuja suomessa on?

Tehtävä 34. Jaa seuraavien ilmausten sanat tavuihin. Mitä tavutyyppejä ne edustavat? (Ratkaisut*.)

apua, kauas pois, vaiennut viulu, menen tänään kirjastoon,
ota tämä lahja, unohtamaisillaan, lähdetäänkö elokuviin,
saamme kaurapuuroa aamiaiseksi

Tehtävä 35. Selvitä, mitä tarkoittavat termit <fonotaksi, <vokaaliyhtymä, <vokaaliharmonia, <sonantti, <avotavu.

Tehtävä 36. Mikä on <geminaatta? Luettele suomen kielen geminaatat ja mainitse kustakin sanaesimerkki.

Tehtävä 37. Suomalaisten puheesta tapaa seuraavanlaista virheellistä ääntämystä. Mistä tällainen <ääntäminen johtuu?

[olumppialaiset], [poluuppi], [pölyesteri]

Kirjoituksen ja ääntämisen väliset erot

Tehtävä 38. Mikä on <loppukahdennus? Mistä se <johtuu?

Tehtävä 39. Mikä on <glottaaliklusiili (eli laryngaaliklusiili)? Miten se ilmenee ääntämyksessä?

Tehtävä 40. Selvitä seuraavista lauseista kohdat, joissa tapahtuu loppukahdennus. Mikä <muotoryhmä on kyseessä? (Ratkaisut*.)

a) Ota lisää hernekeittoa ja täytekakkua, maista myös vähän suklaata.
b) Hän ottaa itse lisää. Haluatko sinäkin ottaa lisää?
c) Älä mene vielä. Huone ei ole vapaa.
d) Anna lapsen leikkiä omia leikkejänsä rauhassa.
e) Joskus saattaa paistaa aurinko, mutta tavallisesti sataa.
f) Tämän hyväksyminen on monelle suomalaiselle vaikeaa.

Tehtävä 41. Selvitä seuraavasta tekstistä kohdat, joissa kirjoitus ja ääntämys eivät vastaa toisiaan. Huomaa erityisesti <loppukahdennus ja <assimilaatio. (Ratkaisut*.)

Kaikenlaiseen kirjoittamiseen voi valmistautua kuuntelemalla erilaisten ihmisten puhetta ja harrastamalla monipuolisesti kirjallisuutta. Sanavarastoaan voi kartuttaa painamalla varta vasten mieleensä sanoja ja ilmauksia, joita ei muista ennen käyttäneensä. Kirjoitustehtävää varten on hyvä tehdä muistiinpanoja. Useimmat kirjoittajat tarvitsevat tekstinsä selkärangaksi myös ennakkojäsentelyn.