|
Etusivu
Hakemisto
1 Äänneoppi eli fonologia
1.1 Fonetiikan
ja fonologian peruskäsitteitä
1.1.1 Mitä fonetiikka on?
1.1.2 Mitä fonologia on?
1.1.3 Yleiskieli ja puhekieli
1.1.4 Kirjoitus
1.2 Puheen tuottaminen,
ääntöelimet
1.3 Äänteiden foneettinen
kuvaus
1.3.1 Soinnilliset ja soinnittomat äänteet
1.3.2 Artikulaatiopaikka
1.3.3 Artikulaatiotapa
1.3.4 Konsonantti – vokaali
1.4 Kielten foneemisysteemeistä
1.5 Suomen konsonanttisysteemi
1.5.1 Klusiilit p, t, k, d, (b,
g)
1.5.2 Nasaalit m, n, h
1.5.3
Frikatiivit s, h, (f, š)
1.5.4 Likvidat l, r
1.5.5
Puolivokaalit v, j
1.6 Suomen vokaalisysteemi
1.6.1 Pyöreät ja laveat vokaalit
1.6.2 Etuvokaalit ja takavokaalit
1.6.3 Suppeat, puolisuppeat ja väljät vokaalit
1.7 Prosodiset piirteet
1.7.1 Kvantiteetti
1.7.2 Paino
1.7.3 Intonaatio
1.8 Fonotaksi
1.8.1 Vokaalien fonotaksi
1.8.2 Konsonanttien fonotaksi
1.8.3 Tavurakenne
1.9 Kirjoituksen ja
ääntämisen väliset erot
1.9.1 Loppukahdennus
1.9.2 Assimilaatio
1.10 Foneettiset
kirjoitusjärjestelmät
1.11 Äänneopin harjoituksia
Äänneopin liitesivut
Hakemisto äänneopin kuvista ja
kaavioista
Suomen
konsonanttisysteemi
Suomen vokaalisysteemi
Äänneopin tehtävien ratkaisuja
2 Muoto-oppi
eli morfologia
2.1 Morfologian
peruskäsitteitä
2.1.1 Mitä morfologia on?
2.1.2 Morfeemityypit
2.1.3 Morfotaksi
2.1.4 Sanavartalot
2.2 Äännevaihtelut
2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
2.2.3 Klusiilien astevaihtelu
2.2.4 t : s -vaihtelu
2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
2.3 Sanaluokat
2.3.1 Taipumiseen perustuva sanaluokkajako
2.3.2 Merkitykseen perustuva sanaluokkajako
2.3.3 Sanaluokkien keskinäisistä suhteista
2.4 Nominien ja verbien
taivutustyypit
2.4.1 Nominien taivutustyypit
2.4.2 Verbien taivutustyypit
2.5 Taivutus
2.5.1 Nominien taivutus
2.5.1.1 Luku
2.5.1.2 Sijat
2.5.1.2.1 Kieliopilliset sijat
2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
2.5.1.2.3 Muut sijat
2.5.1.3 Omistusliitteinen taivutus
2.5.1.4 Pronominien taivutus
2.5.1.5 Numeraalien taivutus
2.5.2 Verbien taivutus
2.5.2.1 Finiittimuodot
2.5.2.1.1 Persoonapäätteet
2.5.2.1.2 Passiivin tunnukset
2.5.2.1.3 Tempukset
2.5.2.1.4 Modukset
2.5.2.1.5 Kieltotaivutus
2.5.2.2 Nominaalimuodot
2.5.2.2.1 Infinitiivit
2.5.2.2.2 Partisiipit
2.6 Komparaatio
eli vertailu
2.7 Sananmuodostus
2.7.1 Yhdistäminen
2.7.2 Johtaminen
2.7.2.1 Johtamisen peruskäsitteitä
2.7.2.2 Nominijohdosten merkitysryhmiä
2.7.2.3 Verbijohdosten merkitysryhmiä
2.7.2.4 Partikkelijohdosten merkitysryhmiä
2.7.2.5 Produktiivius ja leksikaalistuminen
2.7.2.6 Johtamisen ja taivutuksen eroista
2.8 Morfologinen
monitulkintaisuus
2.9 Muoto-opin harjoituksia
Muoto-opin
liitesivut
Hakemisto
muoto-opin kuvista ja kaavioista
Yksikön ja
monikon sijamuodot jalka- ja kirves-sanoista
vetää-verbin finiitti- eli peroonamuodot
vetää-verbin nominaali- eli infiniittimuodot
Muoto-opin tehtävien ratkaisuja
3 Lauseoppi
eli syntaksi
3.1 Syntaksin
peruskäsitteitä
3.1.1 Kielen yksiköt
3.1.2 Lauseen rakennesuhteet
3.1.3 Semanttiset ja syntaktiset roolit
3.2 Peruslausetyypit
3.3 Subjekti ja predikaatti
3.3.1 Subjekti
3.3.2 Predikaatti
3.3.3 Subjektin ja predikaatin kongruenssi
3.3.4 Subjektittomat lauseet
3.4 Objekti
3.4.1 Objektina esiintyvät rakenteet
3.4.2 Objektin sijat
3.4.2.1 Partitiiviobjekti
3.4.2.2 Akkusatiiviobjekti
3.5 Predikatiivi
3.5.1 Predikatiivin sijat
3.5.2 Predikatiivin luku
3.6 Adverbiaali
3.6.1 Adverbiaalina esiintyvät rakenteet
3.6.2 Adverbiaalin asema lauseessa
3.6.3 Adverbiaalien merkitysryhmiä
3.6.4 Predikatiiviadverbiaali
3.6.5 Objektinsijaiset määrän adverbiaalit
3.7 Attribuutti
3.7.1 Adjektiiviattribuutti
3.7.2 Genetiiviattribuutti
3.7.3 Appositio- eli substantiiviattribuutti
3.7.4 Partitiivi- ja elatiiviattribuutti
3.7.5 Paikallissija-attribuutti
3.7.6 Infinitiivi- ja sivulauseattribuutti
3.8 Lauseenvastikkeet
3.8.1 Lausemaisuuden asteista
3.8.2 Referatiivinen lauseenvastike
3.8.2.1 Referatiivinen lauseenvastike objektina
3.8.2.2 Referatiivinen lauseenvastike subjektina
3.8.2.3 Kielto referatiivisessa lauseenvastikkeessa
3.8.3 Temporaalinen lauseenvastike
3.8.4 Finaalinen lauseenvastike
3.8.5 Kvantum-lauseenvastike
3.8.6 Modaalinen lauseenvastike
3.8.7 Status-lauseenvastike
3.8.8 Permissiivinen lauseenvastike
3.8.9 Muita ei-finiittisiä rakenteita
3.9 Lauseopin harjoituksia
Lauseopin
liitesivut
Hakemisto lauseopin kuvista ja
kaavioista
Eräiden rakenteiden lausemaisuus
Lauseenvastikkeita
Lauseopin tehtävien ratkaisuja
Selityksiä
ja lisätietoja
Lähteitä
Harjoituksia
Liite: Kieliopin opetuksesta
|
1
8
1
1
2
2
1
2
2
1
1
2
3
2
2
1
3
2
2
2
2
1
1
1
3
1
2
3
2
1
3
2
2
1
3
2
3
5
1
1
1
4
1
1
3
2
1
3
1
4
2
5
3
3
1
2
4
2
1
5
3
1
1
2
1
4
6
3
2
4
3
1
1
3
1
6
3
2
1
4
3
2
1
4
1
3
5
3
2
1
1
3
11
1
1
2
1
18
1
1
5
3
2
4
1
4
2
2
2
1
2
1
3
3
1
2
2
1
2
2
3
3
2
1
3
2
2
1
2
2
1
2
1
3
2
1
3
2
1
2
2
2
4
15
1
2
1
22
18
3
1
13
|
