2.8 Morfologinen monitulkintaisuus

Tällä sivulla:
Yleistä | Paradigmansisäinen monitulkintaisuus | Muotoryhmän sisäinen monitulkintaisuus | Muotoryhmien välinen monitulkintaisuus | Tulkintavaihtoehtona yhdyssana

Yleistä

Morfologinen monitulkintaisuus tarkoittaa sananmuotojen välistä homonymiaa*, jota syntyy siten, että erilaisista morfologisista aineksista koostuvat sananmuodot ovat keskenään samanlaisia konkreettiselta ääntämis- ja kirjoitusasultaan eli lankeavat toistensa kanssa yhteen (Laalo 1990*).

Eräät suomen morfologian piirteet edistävät monitulkintaisten sananmuotojen syntymistä. Suomessa on paljon erilaisia <taivutustyyppejä ja niissä useita vartalovariantteja. Lisäksi monilla <suffikseilla on useita <allomorfeja. Myös <morfofonologiset vaihtelut, varsinkin <astevaihtelu ja monikon i:stä riippuvat <vokaalivaihtelut, aiheuttavat monitulkintaisuutta.

Tämä sivu kuuluu Verkkokieliopin esittelyversioon. Osa linkeistä toimii vain täydessä versiossa.


Paradigmansisäinen monitulkintaisuus

Paradigmansisäisessä monitulkintaisuudessa saman <lekseemin eri muodot lankeavat yhteen (Laalo 1990*). Esim. sananmuoto opimme voi olla oppia-verbin preesens tai imperfekti. Lisäesimerkkejä:

takki : takki+ni (yks. nominatiivi + yks. 1. pers. om.liite)
takki : takki+ni (yks. genetiivi + yks. 1. pers. om.liite)
takki : takki+ni (mon. nominatiivi + yks. 1. pers. om.liite)
   
kirja : kirja+a+si (yks. partitiivi + yks. 2. pers. om.liite)
kirja : kirja+a+si (yks. illatiivi + yks. 2. pers. om.liite)
   
paljas : palja+in (superlat. yks. nominatiivi)
paljas : palja+i+n (posit. mon. instruktiivi)
   
oppia : opi+mme (akt. ind. prees. mon. 1. pers.)
oppia : op+i+mme (akt. ind. imperf. mon. 1. pers.)
   
auttaa : autta+a (1. infinit. perusmuoto)
auttaa : autta+a (akt. ind. prees. yks. 3. pers.)
   
hypätä : hyppää (akt. indikat. prees. yks. 3. pers.)
hypätä : hyppää (akt. imperat. prees. yks. 2. pers.)
   
kritisoida : kritisoi (akt. ind. prees. yks. 3. pers.)
kritisoida : kritiso+i (akt. ind. imperf. yks. 3. pers.)
kritisoida : kritisoi (akt. imperat. prees. yks. 2. pers.)


Muotoryhmän sisäinen monitulkintaisuus

Muotoryhmän sisäisessä monitulkintaisuudessa eri lekseemien keskenään samat muodot lankeavat yhteen (Laalo 1990*). Esim. sananmuoto turvassa voi olla joko turpa- tai turva-sanan inessiivi. Lisäesimerkkejä:

ampua, ammua : ammu+tte (akt. ind. prees. mon. 2. pers.)
haku, hauki : hau+i+sta (mon. elatiivi)
Myös: hauis : hauis+ta (yks. partitiivi)
häkä, häät : hä+i+ssä (mon. inessiivi)
säe, säkki : säke+i+stä (mon. elatiivi)
viili, viileä : viile+i+nä (mon. essiivi)
kuve, kuppi, kupee : kupe+i+ssa (mon. inessiivi)
joki, joka : jo+i+sta (mon. elatiivi)
korva, korpi : korv+i+ssa (mon. inessiivi)


Muotoryhmien välinen monitulkintaisuus

Eri muotoryhmien välistä monitulkintaisuutta edustaa esim. lainasi-sananmuoto, joka voi olla joko laina-substantiivin omistusliitteinen muoto tai lainata-verbin imperfekti. Lisäesimerkkejä:

vajaa (yks. nominatiivi)
vaja : vaja+a (yks. partitiivi)
   
taimen (yks. nominatiivi)
taimi : taime+n (yks. genetiivi)
   
sinä (yks. nominatiivi)
se : si+nä (yks. essiivi)
   
sivusta (yks. nominatiivi)
sivu : sivu+sta (yks. elatiivi)
   
jolla (yks. nominatiivi)
joka : jo+lla (yks. adessiivi)
   
evä : evä+stä (yks. elatiivi)
eväs : eväs+tä (yks. partitiivi)
evästää : evästä (akt. imperat. prees. yks. 2. pers.)
   
tähde : tähtee+n (yks. genetiivi)
tähti : tähte+en (yks. illatiivi)
   
kanne : kannet+ta (yks. partitiivi)
kansi : kanne+tta (yks. abessiivi)
   
hirveä : hirveä+än (yks. illatiivi)
hirvi : hirve+ä+än (yks. partitiivi + 3. pers. om.liite)
   
juhla : juhl+ine+mme (komitatiivi + mon. 1. pers. om.l.)
juhlia : juhli+ne+mme (akt. pot. prees. mon. 1. pers.)


Tulkintavaihtoehtona yhdyssana

Seuraavissa monitulkintaisissa tapauksissa yhtenä vaihtoehtona on <yhdyssana. Yhdyssanan perusmuoto lankeaa yhteen toisen sanan taivutusmuodon kanssa tai tietty yhdyssanan taivutusmuoto lankeaa yhteen toisen lekseemin tietyn muodon kanssa.

metalli+amme (yks. nominatiivi)
metalli : metalli+a+mme (yks. partit. + mon. 1. pers. om.l.)
   
ilon+amme (yks. nominatiivi)
ilo : ilo+na+mme (yks. essiivi + mon. 1. pers. om.liite)
   
kerho+ilta (yks. nominatiivi)
kerho : kerho+i+lta (mon. ablatiivi)
   
jalka+napa (yks. nominatiivi)
jalka : jalka+na+pa (yks. essiivi + liitepart. -pa)
   
tarttumis+tapa (yks. nominatiivi)
tarttuminen : tarttumis+ta+pa (yks. partit. + liitep. -pa)
tarttuma : tarttum+i+sta+pa (mon. elat. + liitep. -pa)
   
rinta+lasta (yks. nominatiivi)
rintalapsi : rintalas+ta (yks. partitiivi)
rintala : rintala+sta (yks. elatiivi)
   
kiiltonahka : kiiltonaha+n (yks. genetiivi)
kiilto : kiilto+na+han (yks. essiivi + liitepart. -han)
   
pääsyy : pääsyy+n (yks. genetiivi)
pääsy : pääsy+yn (yks. illatiivi)
   
syyssää : syyssää+n (yks. genetiivi)
syy : syy+ssä+än (yks. inessiivi + 3. pers. om.liite)
   
rantalaki : rantalai+sta (yks. elatiivi)
rantalainen : rantalais+ta (yks. partitiivi)

2.7 Sananmuodostus

2.8 Morfologinen monitulkintaisuus

3 Lauseoppi eli syntaksi

© Finn Lectura / Erkki Savolainen 2001 / Ulkoasu Mediaboost