1.
infinitiivi: 2.5.2.2.1 Infinitiivit
1. infinitiivin translatiivi: 3.8.9 Muita ei-finiittisiä
rakenteita
1. partisiippi: 2.5.2.2.2 Partisiipit
2. infinitiivi: 2.5.2.2.1 Infinitiivit
2. partisiippi: 2.5.2.2.2 Partisiipit
3. infinitiivi: 2.5.2.2.1 Infinitiivit
3. infinitiivin abessiivi: 3.8.9 Muita ei-finiittisiä
rakenteita
4. infinitiivi: 2.5.2.2.1 Infinitiivit
4. infinitiivi: 3.8.9 Muita ei-finiittisiä rakenteita
5. infinitiivi: 2.5.2.2.1 Infinitiivit
5. infinitiivi: 3.8.9 Muita ei-finiittisiä rakenteita
Abessiivi: 2.5.1.2.3 Muut sijat
Ablatiivi: 2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
Adessiivi: 2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
Adjektiivilausekkeet: 3.6.1 Adverbiaalina esiintyvät
rakenteet
Adjektiivinen predikatiivi: 3.5.2 Predikatiivin
luku
Adjektiivit: 2.3.2 Merkitykseen perustuva sanaluokkajako
Adjektiivit: 2.7.2.2 Nominijohdosten merkitysryhmiä
Adverbilausekkeet: 3.6.1 Adverbiaalina esiintyvät
rakenteet
Adverbit: 2.3.2 Merkitykseen perustuva sanaluokkajako
Agenttipartisiippi: 2.5.2.2.2 Partisiipit
Aikaa ilmaisevat johdokset: 2.7.2.4 Partikkelijohdosten
merkitysryhmiä
Ajan adverbiaalit: 3.6.3 Adverbiaalien merkitysryhmiä
Akkusatiivi: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset sijat
Aktiivin 1. partisiippi: 3.8.9 Muita ei-finiittisiä
rakenteita
Akustinen fonetiikka: 1.1.1 Mitä fonetiikka on?
Alisteiset lauseet: 3.6.1 Adverbiaalina esiintyvät
rakenteet
Alisteiset yhdyssanat: 2.7.1 Yhdistäminen
Allatiivi: 2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
Alveolaarit: 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Appositioadverbiaali: 3.6.4 Predikatiiviadverbiaali
Artikulatorinen fonetiikka: 1.1.1 Mitä fonetiikka
on?
Astevaihtelun poikkeukset: 2.2.3 Klusiilien astevaihtelu
Astevaihteluttomat tapausryhmät: 2.2.3 Klusiilien
astevaihtelu
Auditiivinen fonetiikka: 1.1.1 Mitä fonetiikka
on?
Auditiivinen kvantiteetti: 1.7.1 Kvantiteetti
Avotavut ja umpitavut: 1.8.3 Tavurakenne
Demonstratiivipronominit: 2.5.1.4
Pronominien taivutus
Dentaalit: 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Diftongit: 1.8.1 Vokaalien fonotaksi
Distinktiivinen kvantiteetti: 1.7.1 Kvantiteetti
Ei-finiittiset verbirakenteet: 3.6.1
Adverbiaalina esiintyvät rakenteet
Eksistentiaalilause:
3.2 Peruslausetyypit
Elatiivi: 2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
Elatiivimuotoiset attribuutit: 3.7.5 Paikallissija-attribuutti
e-loppuiset vartalot: 2.2.1 Suffiksin
i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Epämääräiset eli indefiniittiset lukusanat: 2.5.1.5
Numeraalien taivutus
Erisnimen edellä oleva attribuutti: 3.7.3 Appositio-
eli substantiiviattribuutti
Erityiset yhdyssanamuodot: 2.7.1 Yhdistäminen
Eräiden lausetyyppien adverbiaalit: 3.6.2 Adverbiaalin
asema lauseessa
Eräiden rakenteiden akkusatiiviobjekti: 3.4.2.2
Akkusatiiviobjekti
Eräiden rakenteiden predikatiivit: 3.5.1 Predikatiivin
sijat
Essiivi: 2.5.1.2.3 Muut sijat
Finiittimuodot: 3.3.2 Predikaatti
Finiittiset lauseet: 3.8.1 Lausemaisuuden asteista
Foneettinen jakoperuste: 1.3.4 Konsonantti –
vokaali
Foneettinen kirjoitus: 1.1.4 Kirjoitus
Fonemaattinen ortografia: 1.1.4 Kirjoitus
Frekventatiiviset ja kontinuatiiviset johdokset:
2.7.2.3 Verbijohdosten merkitysryhmiä
Frikatiivit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Funktionaalinen jakoperuste: 1.3.4 Konsonantti
– vokaali
Fysikaalinen kvantiteetti: 1.7.1 Kvantiteetti
Geminaatat: 1.8.2 Konsonanttien
fonotaksi
Geneerinen persoona: 2.5.2.1.1 Persoonapäätteet
Geneeriset lauseet: 3.3.4 Subjektittomat lauseet
Genetiivi: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset sijat
Genetiiviattribuutin ja pääsanan suhde: 3.7.2 Genetiiviattribuutti
Genetiiviattribuutti vai genetiivialkuinen yhdyssana?:
3.7.2 Genetiiviattribuutti
Genetiiviattribuutti vai nominatiivialkuinen yhdyssana?:
3.7.2 Genetiiviattribuutti
Genetiivisubjekti: 3.3.1 Subjekti
Glottaalit 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Habitiiviadverbiaalit: 3.6.3 Adverbiaalien
merkitysryhmiä
Heikko aste poikkeuksellisesti avotavun alussa:
2.2.3 Klusiilien astevaihtelu
Hengitys: 1.2
Puheen tuottaminen, ääntöelimet
Hierarkkisuus eli konstituenssi: 3.1.2 Lauseen
rakennesuhteet
Illatiivi: 2.5.1.2.2 Konkreettiset
sijat
i-loppuiset vartalot: 2.2.1 Suffiksin
i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Imperatiivi: 2.5.2.1.4 Modukset
Imperfekti: 2.5.2.1.3 Tempukset
Indefiniittipronominit: 2.5.1.4 Pronominien taivutus
Indikatiivi: 2.5.2.1.4 Modukset
Inessiivi: 2.5.1.2.2 Konkreettiset sijat
Infinitiiviattribuutti: 3.7.6 Infinitiivi- ja sivulauseattribuutti
Infinitiivirakenteet: 3.8.1 Lausemaisuuden asteista
Instruktiivi: 2.5.1.2.3 Muut sijat
Interjektiot: 2.3.2 Merkitykseen perustuva sanaluokkajako
Interrogatiivipronominit: 2.5.1.4 Pronominien taivutus
Intransitiivilause:
3.2 Peruslausetyypit
Johdinten produktiivius: 2.7.2.5
Produktiivius ja leksikaalistuminen
Johdokset: 2.7.2.1 Johtamisen peruskäsitteitä
Johtimet: 2.7.2.1 Johtamisen peruskäsitteitä
Järjestys- eli ordinaaliluvut: 2.5.1.5 Numeraalien
taivutus
Kaksitavuiset a-loppuiset vartalot: 2.2.1
Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Kaksitavuiset ä-loppuiset vartalot: 2.2.1
Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Kaksivartaloiset nominit: 2.1.4 Sanavartalot
Kaksivartaloiset te-nominit: 2.2.4 t
: s -vaihtelu
Kaksivartaloiset verbit: 2.1.4 Sanavartalot
Kaksivartaloiset, infinitiivin tunnus -A:
2.4.2 Verbien taivutustyypit
Kaksivartaloiset, infinitiivin tunnus -tA, -lA,
-nA, -rA: 2.4.2 Verbien taivutustyypit
Kansainvälinen
foneettinen aakkosto IPA: 1.10 Foneettiset kirjoitusjärjestelmät
Kantasanat: 2.7.2.1 Johtamisen peruskäsitteitä
Kausatiiviset ja faktiiviset johdokset: 2.7.2.3
Verbijohdosten merkitysryhmiä
Kielten
konsonanttisysteemit: 1.4 Kielten foneemisysteemeistä
Kielten
vokaalisysteemit: 1.4 Kielten foneemisysteemeistä
Kieltomuodot: 2.5.2.1.5 Kieltotaivutus
Kieltopartisiippi: 2.5.2.2.2 Partisiipit
Kieltosana hallitsevan verbin yhteydessä: 3.8.2.3
Kielto referatiivisessa lauseenvastikkeessa
Kieltoverbi: 2.5.2.1.5 Kieltotaivutus
Kiteytyneet verbiliitot: 3.3.2 Predikaatti
Klusiilit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Kokijalause:
3.2 Peruslausetyypit
Kolmi- ja useampitavuiset A-nominivartalot:
2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Kolmi- ja useampitavuiset A-verbivartalot:
2.2.1 Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Komitatiivi: 2.5.1.2.3 Muut sijat
Kommenttiadverbiaalit: 3.6.2 Adverbiaalin asema
lauseessa
Komparatiivi:
2.6 Komparaatio eli vertailu
Komparatiiviin liittyviä ilmauksia: 3.6.5 Objektinsijaiset
määrän adverbiaalit
Konditionaali: 2.5.2.1.4 Modukset
Kongruenssisuhteet lukusanan edellä: 3.7.1 Adjektiiviattribuutti
Kongruoimattomat rakenteet: 3.7.1 Adjektiiviattribuutti
Konjunktiot: 2.3.2 Merkitykseen perustuva sanaluokkajako
Konnektiivit: 3.6.2 Adverbiaalin asema lauseessa
Konsonanttivartalo: 2.1.4 Sanavartalot
Konsonanttivartaloiden yleisyys: 2.1.4 Sanavartalot
Konsonanttiyhtymät: 1.8.2 Konsonanttien fonotaksi
Kurkunpää: 1.2
Puheen tuottaminen, ääntöelimet
Kvalitatiivinen astevaihtelu: 2.2.3 Klusiilien
astevaihtelu
Kvantitatiivinen astevaihtelu: 2.2.3 Klusiilien
astevaihtelu
Labiaalit: 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Laryngaalinen spirantti h: 1.5.3 Frikatiivit
s, h, (f, š)
Lateraali l: 1.5.4 Likvidat l, r
Lateraalit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Lause: 3.1.1 Kielen yksiköt
Lause ilmaisee sää-, ruumiin- tai tunnetilaa: 3.3.4
Subjektittomat lauseet
Lauseen kielteisyys: 3.4.2.1 Partitiiviobjekti
Lauseenvastike passiivinen tai eksistentiaalinen:
3.8.2.2 Referatiivinen lauseenvastike subjektina
Lauseenvastikkeen objekti: 3.8.2.1 Referatiivinen
lauseenvastike objektina
Lauseenvastikkeen objekti: 3.8.3 Temporaalinen
lauseenvastike
Lauseenvastikkeen objekti: 3.8.8 Permissiivinen
lauseenvastike
Lauseenvastikkeen objekti ja predikatiivi: 3.8.4
Finaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikaatti: 3.8.2.1 Referatiivinen
lauseenvastike objektina
Lauseenvastikkeen predikaatti: 3.8.2.2 Referatiivinen
lauseenvastike subjektina
Lauseenvastikkeen predikaatti: 3.8.3 Temporaalinen
lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikaatti: 3.8.4 Finaalinen
lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikaatti: 3.8.5 Kvantum-lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikaatti: 3.8.6 Modaalinen
lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikaatti: 3.8.7 Status-lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikaatti: 3.8.8 Permissiivinen
lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikatiivi: 3.8.2.1 Referatiivinen
lauseenvastike objektina
Lauseenvastikkeen predikatiivi: 3.8.3 Temporaalinen
lauseenvastike
Lauseenvastikkeen predikatiivi: 3.8.8 Permissiivinen
lauseenvastike
Lauseenvastikkeen subjekti: 3.8.2.1 Referatiivinen
lauseenvastike objektina
Lauseenvastikkeen subjekti: 3.8.2.2 Referatiivinen
lauseenvastike subjektina
Lauseenvastikkeen subjekti: 3.8.3 Temporaalinen
lauseenvastike
Lauseenvastikkeen subjekti: 3.8.4 Finaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen subjekti: 3.8.5 Kvantum-lauseenvastike
Lauseenvastikkeen subjekti: 3.8.6 Modaalinen lauseenvastike
Lauseenvastikkeen subjekti: 3.8.7 Status-lauseenvastike
Lauseenvastikkeen subjekti: 3.8.8 Permissiivinen
lauseenvastike
Lauseessa useita subjekteja: 3.3.3 Subjektin ja
predikaatin kongruenssi
Lauseintonaatio: 1.7.3 Intonaatio
Lauseke: 3.1.1 Kielen yksiköt
Lausepaino: 1.7.2 Paino
Laveat vokaalit i, e, a, ä: 1.6.1 Pyöreät
ja laveat vokaalit
Leksikaalistuminen: 2.7.2.5 Produktiivius ja leksikaalistuminen
Liittoimperfekti: 2.5.2.1.3 Tempukset
Liittopreesens: 2.5.2.1.3 Tempukset
Lokatiiviadverbiaalit: 3.6.3 Adverbiaalien merkitysryhmiä
Loppukahdennuksen historiaa: 1.9.1 Loppukahdennus
Loppukahdennuksen säännöt: 1.9.1 Loppukahdennus
Lukusana ja siihen liittyvä substantiivi: 3.7.4
Partitiivi- ja elatiiviattribuutti
Lukusanojen akkusatiivi: 3.4.2.2 Akkusatiiviobjekti
Lyhempi tunnus -tA : -dA, -lA, -nA, -rA, -A:
2.5.2.1.2 Passiivin tunnukset
Lyhyet ja pitkät tavut: 1.8.3 Tavurakenne
Momentaaniset johdokset: 2.7.2.3
Verbijohdosten merkitysryhmiä
Monikon 1. ja 2. genetiivin vaihtelusta: 2.5.1.2.1
Kieliopilliset sijat
Monikon akkusatiivi: 3.4.2.2 Akkusatiiviobjekti
Monikon genetiivin ja partitiivin päätteiden rinnakkaisuus:
2.5.1.2.1 Kieliopilliset sijat
Monikon genetiivin muodostus: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset
sijat
Monikon i-tunnus: 2.5.1.1 Luku
Monikon j-tunnus: 2.5.1.1 Luku
Monikon t-tunnus: 2.5.1.1 Luku
Morfeemi: 2.1.1 Mitä morfologia on?
Morfeemien järjestys: 2.1.3 Morfotaksi
Morfeemityyppien yleisyys: 2.1.3 Morfotaksi
Morfofonologiset vaihtelut: 2.1.1 Mitä morfologia
on?
Muita fonetiikan tutkimusalueita: 1.1.1 Mitä fonetiikka
on?
Muotoryhmien
välinen monitulkintaisuus: 2.8 Morfologinen monitulkintaisuus
Muotoryhmiä, joihin kuuluu loppukahdennus: 1.9.1
Loppukahdennus
Muotoryhmän
sisäinen monitulkintaisuus: 2.8 Morfologinen monitulkintaisuus
Murtoluvut: 2.5.1.5 Numeraalien taivutus
Määrämuotoon kiteytyneitä ilmauksia: 3.6.5 Objektinsijaiset
määrän adverbiaalit
Määrän ilmaiseminen: 3.4.2.1 Partitiiviobjekti
Määrää ilmaisevat johdokset: 2.7.2.4 Partikkelijohdosten
merkitysryhmiä
Nasaaliassimilaatio: 1.9.2 Assimilaatio
Nasaalit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Nominaalistumat: 3.8.1 Lausemaisuuden asteista
Nominatiivi: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset sijat
Nominatiivin lopussa -e: 2.4.1 Nominien
taivutustyypit
Nominatiivin lopussa -i: 2.4.1 Nominien
taivutustyypit
Nominatiivin lopussa konsonantti: 2.4.1 Nominien
taivutustyypit
Nominatiivin lopussa -O, -U, -A:
2.4.1 Nominien taivutustyypit
Nominatiivipredikatiivi: 3.5.1 Predikatiivin sijat
Nominatiivisubjekti: 3.3.1 Subjekti
Nominilausekkeet: 3.6.1 Adverbiaalina esiintyvät
rakenteet
Nominisubjektin sijat: 3.3.1 Subjekti
Nominit: 2.3.1 Taipumiseen perustuva sanaluokkajako
nte-vartaloiset järjestysluvut ja perusluku
tuhat: 2.2.4 t : s -vaihtelu
Numeraalit – substantiivit: 2.3.3 Sanaluokkien
keskinäisistä suhteista
Numeraalit: 2.3.2 Merkitykseen perustuva sanaluokkajako
Numeraalit: 2.7.2.2 Nominijohdosten merkitysryhmiä
Objektina infinitiivirakenne: 3.4.1
Objektina esiintyvät rakenteet
Objektina nominilauseke: 3.4.1 Objektina esiintyvät
rakenteet
Objektina partisiippirakenne: 3.4.1 Objektina esiintyvät
rakenteet
Objektina sivulause: 3.4.1 Objektina esiintyvät
rakenteet
Obstruentit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Olla-apuverbi liittotempuksissa: 2.5.2.1.3
Tempukset
Omistuslause:
3.2 Peruslausetyypit
Omistusliitteiden esiintyminen: 2.5.1.3 Omistusliitteinen
taivutus
Omistusliitteisen taivutuksen erikoispiirteitä:
2.5.1.3 Omistusliitteinen taivutus
Ortografia eli oikeinkirjoitus: 1.1.4 Kirjoitus
Paikallissija- ja lokaalirakenneattribuutit: 3.7.5
Paikallissija-attribuutti
Paikkaa ja sijaintia ilmaisevat johdokset: 2.7.2.4
Partikkelijohdosten merkitysryhmiä
Palataalit: 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Paradigma: 2.1.1 Mitä morfologia on?
Paradigmansisäinen
monitulkintaisuus: 2.8 Morfologinen monitulkintaisuus
Partikkelit: 2.3.1 Taipumiseen perustuva sanaluokkajako
Partisiippi-ilmaukset: 3.8.1 Lausemaisuuden asteista
Partitiivi: 2.5.1.2.1 Kieliopilliset sijat
Partitiivipredikatiivi: 3.5.1 Predikatiivin sijat
Partitiivisubjekti: 3.3.1 Subjekti
Passiivilauseet: 3.3.4 Subjektittomat lauseet
Passiivin 1. partisiippi: 3.8.9 Muita ei-finiittisiä
rakenteita
Passiivin 2. partisiippi: 3.8.9 Muita ei-finiittisiä
rakenteita
Passiivin persoona: 2.5.2.1.1 Persoonapäätteet
Perfekti: 2.5.2.1.3 Tempukset
Persoonakongruenssi: 2.5.2.1.1 Persoonapäätteet
Persoonapronominien akkusatiivi: 3.4.2.2 Akkusatiiviobjekti
Persoonapronominit – verbien persoonapäätteet:
2.3.3 Sanaluokkien keskinäisistä suhteista
Persoonapronominit: 2.5.1.4 Pronominien taivutus
Persoonapäätteiden esiintyminen: 2.5.2.1.1 Persoonapäätteet
Perus- eli kardinaaliluvut: 2.5.1.5 Numeraalien
taivutus
Perusmuodot: 2.1.1 Mitä morfologia on?
Peräkkäisten adjektiivien järjestys: 3.7.1 Adjektiiviattribuutti
Peräkkäisyys eli lineaarisuus: 3.1.2 Lauseen rakennesuhteet
Pitempi tunnus -ttA : -tA: 2.5.2.1.2
Passiivin tunnukset
Pitkään vokaaliin päättyvät vartalot: 2.2.1 Suffiksin
i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Pluskvamperfekti: 2.5.2.1.3 Tempukset
Post- ja prepositiot: 2.3.2 Merkitykseen perustuva
sanaluokkajako
Potentiaali: 2.5.2.1.4 Modukset
Pre- ja postpositiolausekkeet: 3.6.1 Adverbiaalina
esiintyvät rakenteet
Predikatiiviadverbiaalin luku: 3.6.4 Predikatiiviadverbiaali
Predikatiiviadverbiaalin sijat: 3.6.4 Predikatiiviadverbiaali
Predikatiivilause:
3.2 Peruslausetyypit
Preesens: 2.5.2.1.3 Tempukset
Produktiivius: 2.7.2.6 Johtamisen ja taivutuksen
eroista
Pronominit: 2.3.2 Merkitykseen perustuva sanaluokkajako
Puhekieli: 1.1.3 Yleiskieli ja puhekieli
Puhutun kielen vaihtelu: 1.1.3 Yleiskieli ja puhekieli
Puolisuppeat vokaalit e, ö, o: 1.6.3 Suppeat,
puolisuppeat ja väljät vokaalit
Puolivokaalit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Puolivokaalit: 1.3.4 Konsonantti – vokaali
Pyöreät vokaalit o, ö, u, y: 1.6.1 Pyöreät
ja laveat vokaalit
Päätteellinen akkusatiivi: 3.4.2.2 Akkusatiiviobjekti
Päätteetön akkusatiivi: 3.4.2.2 Akkusatiiviobjekti
Rajoittavat ja selittävät attribuutit: 3.7.1
Adjektiiviattribuutti
Refleksiivipronomini: 2.5.1.4 Pronominien taivutus
Refleksiiviset, passiiviset ja translatiiviset johdokset:
2.7.2.3 Verbijohdosten merkitysryhmiä
Relatiivipronominit: 2.5.1.4 Pronominien taivutus
Resiprookkipronomini: 2.5.1.4 Pronominien taivutus
Resonantit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Riippuvuus eli dependenssi: 3.1.2 Lauseen rakennesuhteet
Rinnasteiset yhdyssanat: 2.7.1 Yhdistäminen
Rinnasteisilla lauseilla yhteinen subjekti: 3.3.4
Subjektittomat lauseet
Sana: 2.1.1 Mitä morfologia on?
Sanaintonaatio eli tooni: 1.7.3 Intonaatio
Sananalkuiset konsonantit: 1.8.2 Konsonanttien
fonotaksi
Sanapaino: 1.7.2 Paino
Semanttiset roolit: 3.1.3 Semanttiset ja syntaktiset
roolit
Sensiiviset johdokset: 2.7.2.3 Verbijohdosten merkitysryhmiä
Sidonnaiset morfeemit: 2.1.2 Morfeemityypit
Sivulauseattribuutti: 3.7.6 Infinitiivi- ja sivulauseattribuutti
Soinnillinen dentaalinasaali n: 1.5.2
Nasaalit m, n, h
Soinnillinen dentilabiaalinen puolivokaali v:
1.5.5 Puolivokaalit v, j
Soinnillinen labiaalinasaali h
: 1.5.2 Nasaalit m, n,
h
Soinnillinen mediaklusiili d: 1.5.1 Klusiilit
p, t, k, d, (b, g)
Soinnillinen palataalinasaali h
:1.5.2
Nasaalit m, n, h
Soinnillinen prepalataalinen puolivokaali j:
1.5.5 Puolivokaalit v, j
Soinnilliset mediaklusiilit b, g: 1.5.1
Klusiilit p, t, k, d, (b, g)
Soinniton alveolaarinen sibilantti s:
1.5.3 Frikatiivit s, h, (f, š)
Soinniton dentilabiaalinen spirantti f:
1.5.3 Frikatiivit s, h, (f, š)
Soinnittomat tenuisklusiilit p, t, k:
1.5.1 Klusiilit p, t, k, d, (b, g)
Sonanttiset konsonantit: 1.3.4 Konsonantti –
vokaali
Subjekti monikossa – predikaatti yksikössä:
3.3.3 Subjektin ja predikaatin kongruenssi
Subjekti yhdistyneenä predikaattiin: 3.3.4 Subjektittomat
lauseet
Subjektina infinitiivirakenne: 3.3.1 Subjekti
Subjektina numeraali: 3.3.3 Subjektin ja predikaatin
kongruenssi
Subjektina partisiippirakenne: 3.3.1 Subjekti
Subjektina sivulause: 3.3.1 Subjekti
Substantiivin jäljessä oleva taipumaton attribuutti:
3.7.3 Appositio- eli substantiiviattribuutti
Substantiivin jäljessä oleva taipuva attribuutti:
3.7.3 Appositio- eli substantiiviattribuutti
Substantiivinen predikatiivi: 3.5.2 Predikatiivin
luku
Substantiivit – adjektiivit: 2.3.3 Sanaluokkien
keskinäisistä suhteista
Substantiivit: 2.3.2 Merkitykseen perustuva sanaluokkajako
Substantiivit: 2.7.2.2 Nominijohdosten merkitysryhmiä
Suomalais-ugrilainen
tarkekirjoitus SUT: 1.10 Foneettiset kirjoitusjärjestelmät
Suomen kuntien nimien paikallissijamuodot: 2.5.1.2.2
Konkreettiset sijat
Suomen ortografia: 1.1.4 Kirjoitus
Suomen tavutuksen säännöt: 1.8.3 Tavurakenne
Superlatiivi:
2.6 Komparaatio eli vertailu
Supistumaverbit: 2.2.4 t : s –vaihtelu
Suppeat vokaalit i, y, u: 1.6.3 Suppeat,
puolisuppeat ja väljät vokaalit
Suurten lukujen taivuttaminen: 2.5.1.5 Numeraalien
taivutus
Švaa-vokaali: 1.8.1 Vokaalien fonotaksi
Syntaktiset roolit: 3.1.3 Semanttiset ja syntaktiset
roolit
Taipumattomat adjektiivit: 3.7.1
Adjektiiviattribuutti
Tapaa ilmaisevat johdokset: 2.7.2.4 Partikkelijohdosten
merkitysryhmiä
Tarkkeet: 1.10
Foneettiset kirjoitusjärjestelmät
tA-vartaloiset verbit, joissa A katoaa
suffiksin i:n edeltä: 2.2.4 t : s
-vaihtelu
Tavutyypit: 1.8.3 Tavurakenne
Tilalause: 3.2
Peruslausetyypit
Toiminnan tuloksellisuus: 3.4.2.1 Partitiiviobjekti
Totaalinen ja partiaalinen assimilaatio: 1.9.2
Assimilaatio
Transitiivilause:
3.2 Peruslausetyypit
Translatiivi: 2.5.1.2.3 Muut sijat
Tremulantit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Tremulantti r: 1.5.4 Likvidat l, r
Tulkintavaihtoehtona
yhdyssana: 2.8 Morfologinen monitulkintaisuus
Tuloslause:
3.2 Peruslausetyypit
Tyypin produktiivisuus: 3.8.6 Modaalinen lauseenvastike
Tyyppi, josta puuttuu predikaatti: 3.8.7 Status-lauseenvastike
Tyyppiä muistuttavia tavan adverbiaaleja: 3.8.6
Modaalinen lauseenvastike
uo, yö, ie -loppuiset vartalot: 2.2.1
Suffiksin i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Useita äänteitä – yksi kirjain: 1.1.4 Kirjoitus
Ute-vartaloiset ominaisuudennimet: 2.2.4
t : s -vaihtelu
Uvulaarit: 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Vahva aste poikkeuksellisesti umpitavun
alussa: 2.2.3 Klusiilien astevaihtelu
Vaihtelu A : e kaksitavuisten adjektiivien
komparatiivissa: 2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu A : e passiivin tunnuksen edellä:
2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu A : i komparatiivivartalossa:
2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu A, e : Ø kaksivartaloisissa sanoissa:
2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu e : i nomineissa: 2.2.2 Muut
vokaalivaihtelut
Vaihtelu e : i toisessa infinitiivissä:
2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu e : i verbivartalossa j:n
edellä: 2.2.2 Muut vokaalivaihtelut
Vaihtelu ht : h: 2.2.5 Tavuasemasta
riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu jäännöslopuke : Ø : t: 2.2.5
Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu ks : s, ps : s: 2.2.5 Tavuasemasta
riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu m : n: 2.2.5 Tavuasemasta riippuvat
konsonanttivaihtelut
Vaihtelu mp (: mm) : n:
2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu n : t: 2.2.5 Tavuasemasta riippuvat
konsonanttivaihtelut
Vaihtelu nt (: nn) : t:
2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu s : Ø, h: 2.2.5 Tavuasemasta
riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu t : Ø : n: 2.2.5 Tavuasemasta
riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaihtelu ts : s, ts : t (: n):
2.2.5 Tavuasemasta riippuvat konsonanttivaihtelut
Vaikutus sanaluokkaan: 2.7.2.6 Johtamisen ja taivutuksen
eroista
Vapaat morfeemit: 2.1.2 Morfeemityypit
Vartalot, joissa vaihtelua ei ole: 2.2.1 Suffiksin
i:stä riippuvat vokaalivaihtelut
Velaarit: 1.3.2 Artikulaatiopaikka
Verbiketjut: 3.3.2 Predikaatti
Verbin valenssiadverbiaalit: 3.6.2 Adverbiaalin
asema lauseessa
Verbit – nominit: 2.3.3 Sanaluokkien keskinäisistä
suhteista
Verbit: 2.3.1 Taipumiseen perustuva sanaluokkajako
Verbit näh+dä, teh+dä: 2.4.2 Verbien taivutustyypit
Virke: 3.1.1 Kielen yksiköt
Vokaalien artikulaatiotapa: 1.3.4 Konsonantti –
vokaali
Vokaaliharmonia: 1.9.2 Assimilaatio
Vokaalisointu: 1.8.1 Vokaalien fonotaksi
Vokaalit: 1.3.3 Artikulaatiotapa
Vokaalivartalo: 2.1.4 Sanavartalot
Vokaaliyhtymät: 1.8.1 Vokaalien fonotaksi
Väljät vokaalit ä, a: 1.6.3 Suppeat, puolisuppeat
ja väljät vokaalit
Yhdyssanojen epäitsenäiset alkuosat:
2.7.1 Yhdistäminen
Yhdysverbit: 2.7.1 Yhdistäminen
Yksi äänne – useita kirjaimia: 1.1.4 Kirjoitus
Yksipersoonaiset verbit: 2.5.2.1.1 Persoonapäätteet
Yksivartaloiset, infinitiivin tunnus -A:
2.4.2 Verbien taivutustyypit
Yksivartaloiset, infinitiivin tunnus -dA:
2.4.2 Verbien taivutustyypit
Yleiskieli: 1.1.3 Yleiskieli ja puhekieli
Äänneympäristön vaikutus äänteeseen
– allofonit: 1.1.2 Mitä fonologia on?
Äänteet merkityksiä erottamassa – foneemit:
1.1.2 Mitä fonologia on?
Äänteiden vapaa vaihtelu: 1.1.2 Mitä fonologia
on?
Ääntöväylät:
1.2 Puheen tuottaminen, ääntöelimet
