Suomen
kielessä on kahdeksan vokaalia a, e, i, o, u, y, ä, ö,
joiden <distinktiivisyys
ilmenee mm. seuraavasta minimiparisarjasta: takin tekin
tikin tokin tukin tykin täkin
tökin. Jokainen on suomen kielen sana: takin, tikin,
tukin, tykin, täkin ovat yksikön >genetiivejä
sanoista takki, tikki, tukki, tykki, täkki; tekin
on monikon toisen persoonan pronomini te, johon on liittynyt
kin-liite; tokin on tokka-sanan monikon >instruktiivi.
Vokaalien
kuvaamisen kannalta ovat kielen ja huulten asennot tärkeimmät. (Ks.
kaaviota*.)
Verkkokieliopin
täydessä versiossa on aiheesta lisäksi seuraavat sivut:
1.6.1
Pyöreät ja laveat vokaalit
1.6.2 Etuvokaalit ja takavokaalit
1.6.3 Suppeat, puolisuppeat ja väljät vokaalit
Harjoitustehtäviä
|