Taivutuksella
eli fleksiolla tarkoitetaan sitä, että sanavartaloon
liitetään taivutussuffikseja: tunnuksia ja taivutuspäätteitä. Suomi
on tyypiltään liittävä eli agglutinoiva kieli:
muotoainekset liitetään lähes mekaanisesti vartaloon ja toistensa
perään. Kuitenkaan suomen sanojen taivuttaminen ei ole kovin yksinkertaista
eikä suoraviivaista. Taivutusta mutkistavat melkoisesti monet <äännevaihtelut,
joita tapahtuu sanojen vartaloissa, kun niihin lisätään suffikseja.
Nominien
taivutusta sanotaan myös deklinaatioksi ja verbien
taivutusta konjugaatioksi.
Mene
sivuille:
2.5.1 Nominien taivutus
2.5.2 Verbien taivutus
|