2.1.2 Morfeemityypit
Tällä sivulla:
Yleistä | Vapaat morfeemit | Sidonnaiset morfeemit
Morfeemit ovat
periaatteessa joko vapaita tai sidonnaisia. Vapaa morfeemi voi esiintyä yksinäänkin,
sidonnainen vain toisten morfeemien kanssa.
Suomessa on kuudenlaisia
morfeemeja: >vartaloita, >johtimia,
>tunnuksia, >taivutuspäätteitä
ja kahdenlaisia >liitteitä. Näistä muut paitsi
sanavartalot ovat suffikseja. Suffiksit ovat elementtejä, jotka
liittyvät sanavartalon perään, esim. auto+i+ssa+mme+kin.
Kuva: Morfeemityypit
Suomessa vapaita morfeemeja voivat olla vain sanavartalot, esim. talo,
syö, tule. Kaikki muut suomen kielen morfeemit ovat sidonnaisia.
Vapaat morfeemit jakautuvat sanaluokiksi. Tyypillisiä vapaita morfeemeja
ovat >nominit eli >substantiivit,
>adjektiivit, >pronominit
ja >numeraalit. Niiden vapaa <allomorfi esiintyy yksikön nominatiivissa, esim.
mies,
ainoa, tämä, viisi.
Verbit eivät ole yhtä selvästi vapaita morfeemeja kuin nominit, koska
useimmissa taivutusmuodoissa verbin vartalo vaatii yhteyteensä jonkin sidonnaisen
morfeemin, esim. sano+n, sano+i, sano+isi+t. Verbien ainut vapaa allomorfi on >imperatiivin yksikön 2. persoona sekä vastaava >kieltovartalo, esim.
sano, tule, anna, lue.
Sidonnaiset morfeemit esiintyvät vain muihin morfeemeihin yhdistyneinä,
eivät koskaan yksinään tai itsenäisinä sanoina. Sidonnaiset morfeemit ovat suffikseja
eli ne liittyvät vartaloiden perään, esim.
sano+tta+isi+in+pa.
Sidonnaiset morfeemit jakautuvat seuraaviin ryhmiin:
Johtimet, esim. ist+ahta+a, väitt+ele+n,
helpo+tta+a.
Tunnukset, esim. koulu+i+ssa, luke+ne+e,
sano+tta+isi+in.
Taivutuspäätteet, esim. talo+i+hin,
sano+ne+mme.
Liitteet, esim. kirja+nsa, edessä+mme,
saadakse+nne; on+pa, sait+han, hän+kö.
|