Etusivu Sisällys Hakemisto

Äänneoppi

Muoto-oppi Lauseoppi <Edellinen Seuraava>

2.1.3 Morfotaksi

Tällä sivulla:
Yleistä | Morfeemien järjestys | Morfeemityyppien yleisyys

 

Yleistä

Termillä morfotaksi tarkoitetaan <morfeemien järjestystä sanassa. Kannanjälkeiset <sidonnaiset morfeemit jakautuvat neljään morfotaktiseen perusluokkaan. Esim.

 

KANTA JOHTIMET TUNNUKSET PÄÄTTEET LIITTEET
kirja sto i ssa mme
nuk ahde ta an ko

 

Tunnuksia ovat nomineilla >luku, finiittisillä verbinmuodoilla >passiivi, >tempus ja >modus sekä ei-finiittisillä verbinmuodoilla passiivi ynnä >infinitiivien ja >partisiippien tunnukset.

Taivutuspäätteitä ovat nominien >sijapäätteet ja finiittiverbien >persoonapäätteet.

Liitteitä ovat omistusliitteet eli >possessiivisuffiksit sekä liitepartikkelit* (joista tavallisimpia ovat -kin, -kAAn, -kO, -hAn, -pA ja -s).


Morfeemien järjestys

Kanta on se sanan osa, joka jää jäljelle, kun liitteet, päätteet, tunnukset ja johtimet on erotettu. Lähimmäs kantaa sijoittuvat >johtimet, joiden avulla muodostetaan uusia sanavartaloita. Johtimia ja tunnuksia voi olla useitakin peräkkäin, samoin liitteitä.


Morfeemityyppien yleisyys

Kantavartaloita on periaatteessa rajaton määrä; ne muodostavat siten avoimen luokan. Johtimia on vain murto-osa vartaloiden lukumäärästä, enintään noin 200. Tunnuksia on paljon vähemmän, noin 20. Taivutuspäätteitä on suurin piirtein saman verran ja liitteitä kymmenkunta.

Mitä enemmän oikealle morfotaktisessa kaaviossa tullaan, sitä vähäjäsenisempiä morfeemiluokat ovat.
 

2.1 Morfologian perus... <Edellinen 2.1.3 Morfotaksi Seuraava> 2.2 Äännevaihtelut

Verkkokielioppi: © Finn Lectura / Erkki Savolainen 2001