Lähteitä

Verkkokieliopin sivusto pohjautuu Finn Lecturan* 1997 cd-romina julkaisemaan Hyperkielioppiin*. Sen fonologian, morfologian ja syntaksin osioiden lähteinä on käytetty pääasiassa seuraavia teoksia.

Äänneoppi eli fonologia

Päälähde:

Lieko, A. 1992: Suomen kielen fonetiikkaa ja fonologiaa ulkomaalaisille*. Oy Finn Lectura Ab, Helsinki.

Muita lähteitä:

Hakulinen, A. – Ojanen, J. 1976: Kielitieteen ja fonetiikan termistöä. SKS, Helsinki.

Karlsson, F. 1983: Suomen kielen äänne- ja muotorakenne. WSOY, Helsinki.

Karlsson, F. – Koskenniemi, K. – Kukkonen, P. 1992: Kielitieteellisen analyysin harjoituksia. Yliopistopaino, Helsinki.

Sovijärvi, A. 1963: Suomen kielen äännekuvasto. Gummerus, Jyväskylä.

Wiik, K. 1981: Fonetiikan perusteet. WSOY, Porvoo.

Wiik, K. 1989: Taksonomista fonologiaa. Turun yliopisto, fonetiikka.

Ääniesimerkit (Hyperkielioppi 1997):

Suomi: Anneli Brown (ent. Lieko, Helsinki); ruotsi: Martin Ringmar (Uppsala); englanti: Andrew Radford (Bath); saksa: Martina Natunen (o.s. Knieb, Bochum); ranska: Tony Bulcaen (Dottignies, Belgia); italia: Micaela Lagno (Genova); kreikka: Afedia Zioura (Pireus); tšekki: Lenka Fárová (Praha); japani: Eri Isuchitana (Komoro).

Muoto-oppi eli morfologia

Päälähde:

Laaksonen, K. – Lieko, A. 1988: Suomen kielen äänne- ja muoto-oppi*. Oy Finn Lectura Ab, Helsinki.

Muita lähteitä:

Hakulinen, A. – Karlsson, F. 1979: Nykysuomen lauseoppia. SKS, Helsinki.

Karlsson, F. 1982: Suomen kielen äänne- ja muotorakenne. WSOY, Helsinki.

Karlsson, F. 1982: Suomen peruskielioppi. SKS, Helsinki.

Karlsson, F. 1985 (toim.): Computational Morphosyntax. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen julk. nro 13.

Koskenniemi, K. 1985a: An Application of the Two-level Model to Finnish. – Karlsson 1985 (toim.), s. 19–41.

Koskenniemi, K. 1985b: A System for Generating Finnish Inflected Word-Forms. – Karlsson 1985 (toim.), s. 63–79.

Laalo, K. 1990: Säkeistä patoihin. Suomen kielen monitulkintaiset sananmuodot. SKS, Helsinki.

Lepäsmaa, A.-L. – Lieko, A. – Silfverberg, L. 1996: Miten sanoja johdetaan. Suomen kielen johto-oppia*. Oy Finn Lectura Ab, Helsinki.

Nykysuomen sanakirja 1–6. 1951–1961. WSOY, Porvoo.

Pääkkönen, I. 1975: Äänne- ja muoto-opin harjoituksia. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitos, Oulu.

Remes, H. 1985: Suomen kielen fonologian ja taivutusmorfologian perusteet. Joensuun yliopisto.

Tuomi, T. (koost.) 1972: Suomen kielen käänteissanakirja. SKST 274. Hämeenlinna.

Lauseoppi eli syntaksi

Hakulinen, A. – Karlsson, F. 1979: Nykysuomen lauseoppia. SKS, Helsinki.

Ikola, O. 1974: Lauseenvastikeoppia. SKS, Helsinki.

Ikola, O. 1992: Nykysuomen käsikirja. Kolmas uudistettu laitos. Weilin+Göös, Jyväskylä.

Itkonen, T. 1982: Kieliopas. Kirjayhtymä, Helsinki.

Karlsson, F. 1976: Johdatusta yleiseen kielitieteeseen. Oy Gaudeamus Ab, Helsinki.

Karlsson, F. 1994: Yleinen kielitiede. Yliopistopaino, Helsinki.

Kieli ja sen kieliopit 1994: Kieli ja sen kieliopit. Opetuksen suuntaviivoja. Opetusministeriö, Painatuskeskus, Helsinki.

Penttilä, A. 1963: Suomen kielioppi. Toinen, tarkistettu painos. WSOY, Porvoo.

Siro, P. 1964: Suomen kielen lauseoppi. Tietosanakirja Oy, Helsinki.

Sola, S. – Lehikoinen, L. 1975: Lauseopin esimerkkejä. Toinen, korjattu painos. Helsinki.

Tarvainen, K. 1977: Dependenssikielioppi. Oy Gaudeamus Ab, Helsinki.

White, L. 1993: Suomen kielioppia ulkomaalaisille*. Oy Finn Lectura Ab. Helsinki.

Wiik, K. 1983: Mikä lauseenvastike on? Teoksessa: A. Hakulinen – P. Leino (toim.) 1 Nykysuomen rakenne ja kehitys. Näkökulmia kielen rakenteisiin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Pieksämäki.

Vilkuna, M. 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.