2.1 Morfologian peruskäsitteitä

Muoto-opissa eli morfologiassa tutkitaan kielen morfeemeja eli kieliopillisia yksikköjä, sanojen muotoja, taivutusta sekä sanojen muodostamista. Äänne- ja muoto-opin rajailmiöitä esitellään >morfofonologiassa. Yleensä jos kielessä on laaja morfologia, silloin syntaksi eli lauserakenne on vastaavasti suppea – ja päinvastoin. Suomessa on useita taivutuskategorioita, joiden funktiot ilmenevät esim. ruotsissa ja englannissa yleensä analyyttisten* rakenteiden taikka joskus <prosodian avulla. Näitä kategorioita ovat nominien sija- ja omistusmuodot, verbien modus ja persoona sekä liitepartikkelit*.

Mene sivuille:
2.1.1 Mitä morfologia on?
2.1.2 Morfeemityypit
2.1.3 Morfotaksi
2.1.4 Sanavartalot