LECCIÓN UNO
¡Hola,buenos dias!
Tervehtiminen, esittäytyminen, hyvästely
KIELIOPPI: Tervehdysfraaseja; ei varsinaista kielioppiasiaa.

Tässä kappaleessa harjoitellaan tervehtimistä ja esittäytymistä. Tapakulttuuriin liittyvistä seikoista (tervehdysfraaseista ja puhuttelusanoista) puhutaan runsaasti kappaleen yhteydessä. Kuitenkin voisi vielä korostaa moniin tervehtimistilanteisiin liittyvää seikkaa eli teitittelyä. Vaikka sinuttelu Espanjassakin on viime vuosina tullut monissa tilanteissa teitittelyn tilalle, on kohtelias teitittely (¿Cómo está usted?) Espanjassa kuitenkin huomattavasti yleisempää kuin Suomessa; vieraita ihmisiä on yksinkertaisesti tapana teititellä - nuoret ihmiset keskenään puhuessaan tekevät tietysti poikkeuksen.

Usted (Te) -pronominin käyttö kannattaa siis opetella heti alusta alkaen – usted on sitä paitsi monissa espanjankielisen Amerikan maissa käytössä englannin you-muodon tavoin eli sopii niin sinutteluun kuin teitittelyynkin. Onkin hyödyllistä painaa ensimmäisenä mieleensä kohteliaita usted-muodossa olevia tervehdyksiä. Kiinnitä huomiota myös siihen, että verbimuoto usted-ustedes -pronominien yhteydessä on 3. persoona, vaikka merkitys onkin Te.

Ensimmäisen kappaleen fraaseista kannattaa muutenkin valita itselleen käyttökelpoisimmat ja harjoitella niitä "kuivaharjoitteluna" ennen tositilannetta. Harjoittele myös puhuttelusanojen (etunimi, señor, señora) käyttöä. Espanjalaiset ottavat mielellään puhekumppaniinsa tällä tavoin läheisemmän henkilökohtaisen kontaktin. Kaiken kaikkiaan ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyy ehkä enemmän muodollista verbaalista kohteliaisuutta (perdón anteeksi, por favor olkaa/ole hyvä, oiga kuulkaahan jne.) kuin meillä Suomessa.

Tuttavien kesken (nainen-nainen; nainen-mies) tervehdittäessä on tapana halata ja vaihtaa poskisuudelmia (beso, m.) Ja naiset keskenään saattavat halata (abrazarse; abrazo, m.) toisiaan kepeästi vaikka eivät olisikaan kovin hyviä tuttavia. Miesten kesken halaaminen on harvinaisempaa.

Sukunimen muodostuminen
Sivulla 15 olevaa esitystä tutkimalla voi päätellä minkälainen sukunimikäytäntö Espanjassa on. Kaikilla ihmisillä on virallisesti kaksi sukunimeä. Arkielämän tilanteissa käytäntö on vaihteleva; käytetään vain ensimmäistä tai molempia sukunimiä. Ensimmäinen sukunimistä on isältä ja toinen äidiltä peritty. Molemmilta periytyy ensimmäinen eli isänpuoleinen sukunimi. Nimet ovat perätysten yleensä ilman välielementtejä. Nainen ei avioituessaan muuta nimeään, mutta erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa miehen sukunimeä saatetaan käyttää. Kirjan esimerkin rouva Concepción Pérez Alonso voi olla myös señora de López. Avioparista yhteisesti puhuttaessa on tapana käyttää miehen sukunimeä, esim.: los señores López (herrasväki/herra ja rouva López).

Yleisiä sukunimiä – apellidos – ovat mm.
Alonso, Álvarez, Duarte, Fernández, García, Gómez, Guerra, Gutiérrez, Hernández, Iglesias, López, Martínez, Pérez, Ramírez, Rodríguez, Romero, Rueda, Sánchez, Seco, Solchaga, Valverde, Villanueva

Etunimet
Etunimien antamisessa espanjalaiset ovat varsin konservatiivisia. On hyvin tavallista, että perheen esikoiselle sukupolvesta toiseen annetaan isän tai äidin nimi.

Yleisiä etunimiä – nombres de pila

Nimipäivä: onomástica, f.; santo, m.