|
|
UNIDAD UNO
UNIDAD UNOssa käsitellään Espanjan nykypäivää ja viimevuosina tapahtuneita yhteiskunnallisia, etenkin naisen asemaa ja nuorten elämää koskevia muutoksia. Olemme valinneet tämän aihepiirin siksi, että se mielestämme on yhteiskunnallisesti merkittävä ja yleensä herättää keskustelua missä tahansa maassa ja samalla meillä on tilaisuus kertoa tämän päivän Espanjan tavoista ja traditioista, mutta myös muuttuvista olosuhteista. Kaikilla on omakohtaisisa mielipiteitä ja sanottavaa asiasta. Tekstit voivat toimia pohjana erilaisille vertaileville keskusteluille tai kirjoitelmille. UNIDADin lopussa olevat tietoruudut antavat poliittista perussanastoa Espanjan valtiosta (s. 39) ja Euroopan unionista (s. 40).
Näillä sivuilla on lisää asiaan liittyvää tekstimateriaalia.
Aiheen kannalta tärkeitä käsitteitä: jefe/ cabeza de familia, amiguismo, enchufe, siesta, salir, paseo, tertulia, joiden merkitystä ja sisältöä opettajat voivat valaista omilla kertomuksillaan ja kokemuksillaan. Myöhemmin, kun asiaan on jo perehdytty, opiskelijat voivat omin sanoin selittää käsitteiden sisällön.
UNIDAD UNOssa olemme halunneet tuoda esiin kertauksenomaisesti ja korostaa preesensin, perfektin ja gerundin käyttöä, jotka kaikki ovat tarpeellisia puhuttaessa muuttuneista ja vallitsevista olosuhteista. Teksit toimivat mainittujen aikamuotojen kertauksena niille oppilaille, joiden edellinen opiskeluvaihe on pitemmän ajan takana. Jos Español Uno on vielä hyvin tuoreessa muistissa, voi tämän UNIDADin käsitellä hieman myöhemminkin. Gerundin käytöstä tulee tosin paljon uutta asiaa.
UNIDAD UNO sopii myös hyvin persoonapronominien käytön kertaukseksi ja esim. 4. EXTRA -tekstin yhteydessä voi puhua myös aikamuodoista. Etenkin toinen ja kolmas tarina ovat erinomaisia menneen aikamuodon käytön mieleen palauttamisessa. Persoonapronominien eri muotoja harjoitellaan varsinaisesti UNIDAD CINCOssa, mutta jo tässä ensimmäisessä olisi hyödyllistä tuoda esiin se-pronominin erilaiset tehtävät ja merkitykset
(ks. alla Lisätehtäviä / III. kielioppitehtävät / 1.) Lähes kaikki käytöt ovat tulleet esille jo alkeiskirjassa ja ovat siis jonkin verran tuttuja (Ks. Español Unon kappaleet 11, 15, 16). Etenkin persoonattomia rakenteita kannattaisi jo tässä yhteydessä ottaa hieman perusteellisemmin.
Tekstin 5. Los jóvenes harjoitus 6 (s. 27) sopii hyvin vertailumuotojen kertaukseksi. Harjoitukset 7-11 liittyvät kaikki samaan pukeutumista ja värejä käsittelevään teemaan.
UNIDAD TRESissä, sivulla 85 opiskellaan Euroopan unioniin kuuluvien maiden ja niiden pääkaupunkien nimiä, mutta Espanjan naapurimaat (países vecinos) pääkaupunkeineen (capitales) voisi kerrata jo tässä.
Ks. näiden nettisivujen Clave - tehtävien ratkaisut.
Lisätehtäviä
I. kirjan kuuntelutehtävät
1. s. 31 Kuuntelu 11. a) Kuuntelua helpottavia lisäkysymyksiä.
Kuuntele kuinka puhujat sanovat
1. ryppyisessä villapaidassa tai ryppyisissä housuissa
2. Minä en nyt sentään (silitä) alusvaatteita.
3. jopa farkut silitetään
4. Meitä on kuusi perheessä.
5. En halua mennä sänkyyn, jossa on ryppyiset lakanat.
6. Pyyhkeitä en silitä.
11. c)
1. suhteessa muihin maihin
2. sitä vastoin toisissa maissa
3. päällysvaatteita käytetään hyvin vähän
4. ehkä vaaleita värejä käytetään torjumaan aurinkoa (kuumuutta)
5. jota en ikinä pannut päälleni
II. sanastotehtävät
1. Ilmaise espanjaksi.
1. vaaleansiniset farkut
2. tummanvihreät hameet
3. tupakanväriset kengät
4. violetit ja oranssit sukat
5. punavalkoruutuinen paita (a cuadros)
6. ruskeat sandaalit
7. turkoosi kesämekko
8. vaaleanpunaiset huivit
9. savunharmaa puku
10. hiekanvärinen poplari
2. Llevar-verbin käytön kertaukseksi.
1. Vietkö minut kotiin autollasi?
2. Carmenilla on yllään hame ja villapusero.
3. Käytätkö laseja?
4. Totta kai minulla on passi mukana.
5. Olemme opiskelleet kolme viikkoa yhdessä.
6. Miten tulet toimeen uuden naapurisi kanssa?
7. Hän on kolme vuotta minua vanhempi.
8. Tuon sinulle ne asiakirjat (documento, m.) aivan heti.
3. Palauta mieleesi Espanjan naapurimaat ja pääkaupungit.
4. Aihepiiriä sivuava lisäteksti luettavaksi. Tee artikkelista lyhyt tiivistelmä suomeksi julkaistavaksi esim. jonkin suomalaisen sanomalehden Ulkomailta-palstalla.
EL PAIS, domingo 4 d e abril de 1999 (Joaquina Prades)
Las abuelas han resultado vitales para el trabajo laboral de la mujer
Toda su vida han sido amas de casa al servicio de los demás. Han educado a sus hijas para desenvolverse en el mercado laboral, pero ellas continúan en la retaguardia. Las abuelas españolas ciudan de sus nietos con la misma dedicación que han prestado a su pareja, a los hijos y, ya de mayores, algunas también a los padres.
De esta forma han originado un cambio sociológico sin precedente en la Unión Europea: las trabajadoras españolas menores de 40 años han accedido en masa al mundo del trabajo en tiempo récord, valoran más que las europeas su profesión - a la que sitúan por encima de la vida familiar - y armonizan mejor el trabajo a tiempo completo con la crianza de los niños. ¿Dónde está el truco?, se han preguntado los sociólogos europeos.
La respuesta acaba de ser desvelada en una encuesta que la Universidad Carlos III de Madrid ha elaborado para el Instituto de la Mujer. ¿Qué estrategias siguen las españolas para conciliar vida profesional con familiar? Ésta es la incógnita que trata de resolver el estudio encargado por la directora del Instituto de la Mujer, Concepción Dancausa.
El papel insustituible de la abuela materna en el cuidado de los nietos ha sido la respuesta del 90 % de las mujeres de familias monoparentales y del 60 % de las restantes. Estas abuelas, según la encuesta, recogen a los niños en el colegio y cuidan de ellos hasta que los padres vuelven a casa.
Síndrome del nido vacío
Las abuelas no viven esta función como una carga. Por el contrario, han aumentado sus expectativas de vida y alejado de sus vidas el fantasma de la depresión del síndrome del nido vacío. ”Mi hija es enfermera y ha estado trabajando sin parar desde que era jovencita, gracias a que he criado a mis tres nietos”, dice Ana Lozano, presidenta de la Unión
Democrática de Pensionistas (UDP) de Cádiz. Esta septuagenaria ha atendido a sus nietos durante 10 años y se siente orgullosa: ”He disfrutado y he sido útil a mi hija.” Es un sentimiento que comparte la presidenta de la UDP en Galicia, María Luisa Ansorena, quien cuidó a los hijos de sus hijos durante 20 años. Primero, como ama de casa - ”llegué a reunir tres cunas en casa”, dice- después, ya viuda, como empleada de una empresa de productos cárnicos. ”Era un trabajo muy duro”, recuerda, ”pero yo nunca falté a casa de mis hijas y mis nueras”. Ni Lozano ni Ansorena creen remotamente que su trabajo como canguros de la segunda generación familiar sea algo digno de atención. ”Es lo natural”, dicen. Es lo que ambas han visto entre las afiliadas a la UDP, medio millar en Cádiz, 7.000 en Galicia.
”Son las mujeres puente que sostienen tres generaciones: hijos e hijas, nietos y nietas y padres y madres. Y todos esperan de ellas funciones nutrientes activas”, señala el informe. Muy útiles, pero también excepcionales. Los sociólogos están convencidos de que el papel de perfecta casada, perfecta madre y abuela, y no menos perfecta hija hacia sus padres ya mayores, se extinguirá con ellas.
5. Tema de debate: En Finlandia, ¿”sirven” para algo los amigos?
III. Kielioppitehtävät
1. Etsi teksteissä 2, 5, 7 ja 8 esiintyvät se-pronominit. Pohdi tämän pronominin roolia kussakin tapauksessa. Voit tehdä itsellesi vihkoon valmiin jaottelun eri tehtävistä (alla olevan esityksen tavoin) ja sijoittaa löytämäsi esimerkit eri käyttöryhmiin. Mihin ryhmään luulet löytyvän eniten esimerkkejä? Tehtävän voi tehdä myös pienryhmissä oppitunnilla.
Se-pronominin tehtävät
I. complemento indirecto - epäsuora eli datiiviobjekti = hänelle, heille, Teille, itselleen
Se lo mandamos. - Lähetämme sen hänelle (heille/Teille).
Cuando me enfado se lo digo. Kun suutun, sanon sen hänelle
Se compraron un chalé a las afueras de Madrid. He ostivat itselleen talon Madridin ulkopuolelta.
No se compra la ropa. Se la compra su madre. Hän ei osta itselleen vaatteita. Ne ostaa hänelle hänen äitinsä.
II. refleksiiviverbit (verbin tekeminen kohdistuu suorasti tai epäsuorasti subjektiin; itsensä, itseään, itselleen)
Se despierta temprano. Hän herää aikaisin.
Se estresan demasiado. He stressaantuvat liikaa.
III. se-pronomini muuttaa tai vahvistaa verbin merkitystä
Se creen que somos tontos. He luulevat että olemme hölmöjä.
Se toma un té. Hän juo kupin teetä.
IV. resiprookkinen, vastavuoroinen merkitys
Se conocen desde hace muchos años. He ovat tunteneet toisensa vuosien ajan.
V. persoonattomat ilmaukset
En verano se necesita la siesta. Kesällä tarvitaan päiväunia.
Las cosas se hacen en unas condiciones de igualdad. Asiat tehdään tasa-arvoisesti.
2. Kertausta espanjan preesensin ja perfektin käytöstä.
1. Olen käynyt Pariisissa kolme kertaa.
2. Olen asunut Pariisissa jo kolme vuotta.
3. Pedro on opiskellut kemiaa (química, f.) kaksi ja puoli vuotta.
4. Hän on ollut täällä pari tuntua.
5. Olemme odottaneet heitä melkein puoli tuntia.
6. Olen tuntenut hänet monta vuotta.
7. Viime päivinä hän on ollut hyvin väsynyt.
8. Hän on aina ollut hyvin ystävällinen kaikille
9. Nykyisessä työssäni olen tutustunut moniin mielenkiintoisiin ihmisiin.
10. Tähän mennessä (hasta ahora) olemme nähneet jo aika paljon.
11. En ole vielä löytänyt hänelle sopivaa lahjaa.
12. Oletko koskaan nähnyt huonompaa elokuvaa?
3. Preesensin, gerundin ja perfektin kertausta.
1. Päivät ovat alkaneet kylmetä (enfriarse).
2. Vieläkö sataa?
3. Oletko joskus (alguna vez) käynyt Marokossa (Marruecos)?
4. Olen työskennellyt projektin (proyecto, m.) parissa jo melkein kolme kuukautta.
5. Pojat ovat harrastaneet judoa (practicar el judo) pari vuotta.
6. Hän viimeistelee (ultimar) vielä graduaan (tesis, f. de licenciatura).
7. Tähän mennessä työ on sujunut (ir) erittäin hyvin.
8. Luisko? Hän on juuri lounaalla.
9. He rakentavat edelleen sitä saunaa; he ovat rakentaneet sitä jo viitenä kesänä.
10. Meillä on vieläkin vaikeuksia (dificultad, f.) naapurien (vecino, -a) kanssa.
11. Oletko koskaan (alguna vez) kuullut tylsempää esitelmää (conferencia, f.)?
12. Hän toipuu (recuperarse) pikkuhiljaa.
13. Jalkapallo ei ole ikinä kiinnostanut meitä.
14. Mitä? Pelaatteko te vielä näin myöhään?
15. Jos myymme auton, voimme ostaa isomman veneen (barco, m.).
|
|