3.9 Lauseopin harjoituksia
Tällä sivulla:
Kielen yksiköt | Lauseen
rakennesuhteet | Semanttiset ja
syntaktiset roolit | Peruslausetyypit | Nominisubjektin sijat | Subjektin ja predikaatin kongruenssi | Partitiivi- ja akkusatiiviobjekti |
Predikatiivi | Adverbiaali | Attribuutti | Lauseenvastikkeet |
Lauseenjäsennystä | Ratkaisuja*
"Mikä"-tyyppisistä kertaustehtävistä on linkkejä
Verkkokieliopin sivuille niihin kohtiin, joista vastaukset löytyvät. Tällaisten
linkkien merkkinä on kulma (<). Ratkaisutehtävien vastaukset saadaan näkyviin
erilliseen ikkunaan. Tällaisten linkkien merkkinä on tähti (*). Sivulla on 99
numeroitua tehtävää, joista ratkaisutehtäviä on 50. Tehtävistä kertyy A4-tulosteita
n. 15 sivua.
Tehtävä 1. Millainen kielen yksikkö on <lauseke?
Tehtävä 2. Selvitä käsitteet <yksinkertainen
lause ja yhdyslause.
Tehtävä 3. Mitä ovat <päälauseet ja mitä
sivulauseet?
Tehtävä 4. Mihin ryhmiin <sivulauseet jaetaan?
Mikä on <virke?
Tehtävä 5. Tutki seuraavien lauseiden rakenteellista hierarkiaa eli <konstituenssia. Mitkä rakenneosat vastaavat toisiaan? (Ratkaisut*.)
Kaikki viisi miestä olivat saaneet
laatia pitkän muistion tästä asiasta.
Kaikki miehet saivat laatia muistion asiasta.
Miehet laativat muistion siitä.
He laativat sen.
He onnistuivat.
Tehtävä 6. Esitä seuraavan lauseen konstituenttirakenne <puupiirroksella.
Merkitse solmukohtiin kategoriasymbolit. (Ratkaisut*.)
Lehti julkaisee rehtorin puheen huomisessa numerossaan.
Tehtävä 7. Mitä tarkoitetaan lauseenjäsenten <semanttisilla rooleilla? Mitä
tavallisia rooleja lauseenjäsenillä on?
Tehtävä 8. Mitä tarkoitetaan lauseenjäsenten <syntaktisilla rooleilla? Miten
prototyyppisen suomen kielen lauseen subjekti ja objekti määritellään merkityksen,
muodon ja sanajärjestyksen perusteella?
Tehtävä 9. Mitä pakollisia lauseenjäseniä kuuluu perustapauksessa <intransitiivilauseeseen ja mitä <transitiivilauseeseen?
Tehtävä 10. Mitä nimitystä käytetään <predikatiivilauseen verbistä?
Tehtävä 11. Mitkä ovat <eksistentiaalilauseen ja mitkä <omistuslauseen tunnusomaiset piirteet?
Tehtävä 12. Mitä peruslausetyyppejä seuraavan tekstin lauseet
edustavat? (Ratkaisut*.)
a) Elelipä ennen vanhaan täällä Suomenniemellä talonisäntä, jolla oli
kolme poikaa.
b) Vanhin ja keskimmäinen poika olivat vilkkaita ja toimeliaita, mutta nuorin veljeksistä päivät pitkät ja yöt ympäri uunin pankolla maata venytteli.
c) Ei hän silmiään pessyt eikä edes paitaansa viitsinyt vaihtaa.
d) Samaa likaista hurstipaitaa hän piti niin kauan, että se riekaleiksi hajosi ja
pois päältä putosi.
e) Tämän pojan nimi oli Tuhkimo.
Tehtävä 13. Mitkä ovat <nominisubjektin sijat?
Tehtävä 14. Milloin <partitiivisubjekti
on normaalisti mahdollinen?
Tehtävä 15. Millaisten rakenteiden yhteydessä <genetiivisubjekti on tavallinen?
Tehtävä 16. Tutki partitiivisubjektin sopivuutta seuraavissa
yhteyksissä. (Ratkaisut*.)
a) Monta rakennusta vaurioitui ilmahyökkäyksessä.
b) Konkurssia oli edeltänyt useita tappiollisia vuosia.
c) Useita siviilihenkilöitä sai surmansa.
d) Ehdokasta tukee monia talouselämän vaikuttajia.
Tehtävä 17. Selitä seuraavien lauseiden subjektin muodonvaihtelu. (Ratkaisut*.)
a) Onko tässä kaupungissa iltalukio iltalukiota?
b) Kirkko kirkkoa ei näy tänne.
Tehtävä 18. Valitse subjektin sijaksi nominatiivi, partitiivi tai
genetiivi. (Ratkaisut*.)
a) Suojatie suojatietä suojatien ei pitäisi olla
tässä.
b) Tässä ei pitäisi olla suojatie suojatietä suojatien.
c) Kaikille on riitettävä tehtävät tehtäviä tehtävien.
d) Tehtävät tehtäviä tehtävien on riitettävä kaikille.
e) Tähän pitäisi valmistua rivitalo rivitaloa rivitalon.
f) Rivitalo rivitaloa rivitalon pitäisi olla valmiina keväällä.
Tehtävä 19. Mitä subjektin ja predikaatin <kongruenssi tarkoittaa?
Tehtävä 20. Missä muodossa predikaatti on <partitiivi- ja genetiivisubjektin
yhteydessä?
Tehtävä 21. Miten liittotempusten partisiippi käyttäytyy <teitittelyssä?
Tehtävä 22. Valitse sopiva predikaatin muoto. (Ratkaisut*.)
a) Todistajina oli____ Pekka, Liisa ja minä.
b) Useimmat meistä halua____ oppia jotain uutta.
c) Valokopio tai jäljennös riittä____ todisteeksi.
d) Viisi joukkueen jäsentä kilpaile____ huomenna.
e) Joukkueen viisi jäsentä kilpaile____ huomenna.
f) Koneeseen liitty___ huolto-ohjeet.
g) Yhdysvallat osallistu____ sittenkin kokoukseen.
h) Valtiopäivät kokoontu____ jälleen.
Tehtävä 23. Missä tapauksissa objekti on <partitiivissa?
Tehtävä 24. Mitä tarkoittaa <irresultatiivinen ja
resultatiivinen aspekti?
Tehtävä 25. Mitkä ovat <akkusatiivin
ilmiasut yksikössä ja monikossa?
Tehtävä 26. Milloin objekti on <päätteettömässä
akkusatiivissa?
Tehtävä 27. Selitä akkusatiivi- ja partitiiviobjektin
vaihtelu. (Ratkaisut*.)
a) Mies osti auton ei ostanut autoa.
b) Löysitkö käsineesi käsineitäsi?
c) Hänelle on helppo keksiä lahja vaikea keksiä lahjaa.
d) Olen tutkinut tämän asian tätä asiaa.
e) Hän siirsi auton pois autoa vähän.
f) Metsästäjä ampui lehmän lehmää.
g) Säästin juuston juustoa.
h) Naapuri myi metsänsä metsäänsä.
Tehtävä 28. Selitä päätteellisen ja
päätteettömän akkusatiivin vaihtelu. (Ratkaisut*.)
a) (Me) kerromme sen hänelle. Kerrotaan se hänelle.
b) Kertokoon Pekka sen hänelle.
Kerro kertokaamme kertokaa se hänelle.
c) Pekka kertoo sen hänelle. Pekan täytyy kertoa se hänelle.
d) Ehdotus osoittaa halua ratkaista ongelma.
Hän tunsi halua paiskata oven kiinni.
Tehtävä 29. Missä sijoissa <predikatiivi
esiintyy?
Tehtävä 30. Selitä <nominatiivin ja <partitiivin vaihtelu
predikatiiveissa. (Ratkaisut*.)
a) Riekkinen on aivotutkija aivotutkijoita.
b) Onko tämä puu tammi tammea?
c) Nämä kengät ovat kalliit kalliita.
d) Harjoitus on vaikea vaikeaa.
Tehtävä 31. Jäsennä lauseet. Miksi predikatiivi on partitiivissa? (Ratkaisut*.)
a) On hyödytöntä murehtia menneitä.
b) On valitettavaa, että näin kävi.
c) Täällä on hauskaa.
Tehtävä 32. Selitä predikatiivin <luku seuraavissa tapauksissa. (Ratkaisut*.)
a) Olette kovin ystävällinen.
b) Matkalla oltiin hyvin iloisia.
c) Mitkä kylät ovat vanhaa Sääminkiä?
d) Riekkinen on aivotutkijoita.
Tehtävä 33. Luokita seuraavien lauseiden adverbiaalit <pakollisiin ja vapaisiin
sekä <irtonaisiin
adverbiaaleihin. (Ratkaisut*.)
a) Vaikeudet johtuvat asian luonteesta.
b) Kerro jotain matkastasi.
c) Yleisö itki ihastuksesta esityksen jälkeen.
d) Minulla on eräs ehdotus.
e) Itämerellä tapahtui syyskuussa järkyttävä katastrofi.
f) Näyttely avataan luultavasti huomenna.
Tehtävä 34. Selitä <olosijojen ja muutossijojen
merkityserot seuraavissa lokatiiviadverbiaaleissa. (Ratkaisut*.)
a) Juna pysähtyi asemalla asemalle.
b) Mies huusi pihalla pihalta.
c) Kadonnutta etsittiin metsässä metsästä.
Tehtävä 35. Selitä <sisä ja ulkopaikallissijojen
merkityserot seuraavasta. (Ratkaisut*.)
a) Sika möyri pellossa kulki pellolla.
b) Ilmoitus kiinnitettiin oveen ovelle.
c) Miehellä oli naisen kuva käsivarressa nainen käsivarsilla.
Tehtävä 36. Selitä <predikatiivin
ja <predikatiiviadverbiaalin merkitysero
seuraavissa rinnakkaisilmauksissa. (Ratkaisut*.)
a) Hän oli ammatiltaan opettaja. Hän toimi täällä
opettajana.
b) Jälki tuli liian epätasaista liian epätasaiseksi.
Tehtävä 37. Kumpi rinnakkaismuodoista on ns. <appositioadverbiaali? (Ratkaisut*.)
a) Lääkärinä hän tuntee tapauksen. Hän on lääkärinä
Kuopiossa.
b) Miksi esiinnyt asiantuntijana? Asiantuntijana et olisi tuota mieltä?
Tehtävä 38. Selitä seuraavien <objektinsijaisten määrän adverbiaalien
muodonvaihtelu. (Ratkaisut*.)
a) Odotan vielä hetkisen. Odota vielä hetkinen. En
odota enää hetkeäkään.
b) He kävelivät kilometrin. Heidän piti kävellä kilometri.
c) Tämä painaa kilon. Tuskin se painaa kiloakaan.
Tehtävä 39. Mitkä attribuutit ovat <etu-
ja mitkä jälkiattribuutteja?
Tehtävä 40. Missä <järjestyksessä
peräkkäiset adjektiiviattribuutit yleensä ovat?
Tehtävä 41. Mitä ovat <rajoittavat ja
selittävät attribuutit?
Tehtävä 42. Muunna relatiivilauseet 1) lukusanan
edellä, 2) lukusanan jäljessä sijaitseviksi partisiippiattribuuteiksi. Huom. <kongruenssi. (Ratkaisut*.)
a) kuudessa ottelussa, jotka pelataan
b) neljästä naisesta, jotka olivat autossa
c) kolmessa kokeessa, jotka järjestettiin
Tehtävä 43. Muunna relatiivilauseet pääsanaan
edeltäviksi <appositioattribuuteiksi. Selitä
muodonvaihtelu. (Ratkaisut*.)
a) Jussi Juoniolle, joka on rehtori
b) Jussi Juoniolle, joka on rehtorimme
c) Jussi Juoniolle, joka on lukion rehtori
d) Virtaselle, joka on oikeustieteen tohtori
e) Pekka Tarkalle, joka on kirjoittaja
f) Alli Lahtiselle, joka on eläkeläinen
Tehtävä 44. Tutki <paikallissija-attribuuttien
hyväksyttävyyttä seuraavasta. (Ratkaisut*.)
a) Mies tuomittiin sakkoihin avunannosta rikokseen.
b) Paavo viittasi kokemuksiinsa tunturivaelluksella Lapissa.
c) Halusin päästä eroon juolavehnästä puutarhassani.
d) Kamppailu hallinnonuudistuksesta kesti vuosia.
e) Otimme yhteyden Suomen suurlähettilääseen Budapestissä.
f) Neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa ovat olleet sitkeitä.
g) Laitos antaa melko synkän ennusteen talouden kehityksestä.
h) aluspaita pitkillä hihoilla, viritin-vahvistin mikrofoniliitännällä,
kohdevalaisin kiskokiinnityksellä, vihko 7 mm:n ruuduilla
Referatiivinen
lauseenvastike
Tehtävä 45. Mihin nimitys <referatiivinen
lauseenvastike viittaa? Millaisia lauseita kyseinen rakenne vastaa?
Tehtävä 46. Milloin referatiivinen lauseenvastike on <objektina?
Tehtävä 47. Milloin referatiivinen lauseenvastike on <subjektina?
Tehtävä 48. Muunna että-lauseet referatiivisiksi
lauseenvastikkeiksi. Missä muodossa lauseenvastikkeen <predikaatti on? (Ratkaisut*.)
a) Ilmoitin, että tulen tiistaina.
b) Luulin, että sinä olit lähtenyt eilen.
c) Päättelin, että huoneessa riideltiin.
d) Tiesin, että Virossa on puhuttu ruotsia.
Tehtävä 49. Missä muodossa objektina olevan referatiivisen
lauseenvastikkeen <subjekti
tavallisesti on?
Tehtävä 50. Miten vastaavan <eksistentiaalisen
lauseenvastikkeen subjektin muoto määräytyy?
Tehtävä 51. Miten <subjektina olevan
referatiivisen lauseenvastikkeen subjekti useimmiten vaikuttaa hallitsevan lauseen
predikaattiin?
Tehtävä 52. Muunna objektina olevat että-lauseet
referatiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Selitä subjektin muodonvaihtelu. (Ratkaisut*.)
a) Muistin, että lompakko jäi pöydälle.
b) Muistin, että pöydälle jäi lompakko.
c) Tiedettiin, että pöydälle jäi lompakko.
d) Kerroin, että pöydälle jäi rahaa.
e) Arvelin, että siitä oli kysymys.
f) Olettaisin, että niin on ollut laita.
Tehtävä 53. Muunna subjektina olevat että-lauseet
referatiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Kirjoita yhdysrakenteet kokonaan uudelleen. (Ratkaisut*.)
a) Tuntuu, että sinä olet viisastunut.
b) Näyttää, että he häviävät ottelun.
c) Näytti, että työtä tehtiin ahkerasti.
d) Näkyy, että täällä on siivottu.
e) Kuuluu, että naapurissa on juhlat.
f) Näkyy, että sinne menee vieraita.
Tehtävä 54. Muunna että-lauseet
referatiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Selitä lauseenvastikkeiden <objektin muodonvaihtelu.
(Ratkaisut*.)
a) Kuulin, että hän oli löytänyt lompakon.
b) Toivotaan, että joku löytää lompakon.
c) Tiedän, että lompakko on jo löydetty.
d) Väitetään, että sieltä on löydetty lompakko.
Tehtävä 55. Muunna että-lauseet
referatiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Missä muodossa lauseenvastikkeiden <predikatiivi on? (Ratkaisut*.)
a) Huomasin, että olin rahaton.
b) Tiesitkö, että mies oli ulkomaalainen?
c) Todettiin, että lapsi on terve.
d) Luulen, että nämä housut ovat sopivat.
Tehtävä 56. Kirjoita yhdysrakenteet uudestaan muuntaen
että-lauseet referatiivisiksi lauseenvastikkeiksi. Miten <kielto voidaan ilmaista? (Ratkaisut*.)
a) Kuulin, että paketti ei tullut.
b) Mies sanoi, että hän ei ymmärrä.
c) Luulen, että en ole nähnyt häntä.
d) Näkyy, että saalista ei nouse.
Temporaalinen lauseenvastike
Tehtävä 57. Millaisia lauseita <temporaaliset
lauseenvastikkeet vastaavat? Millä perusteella temporaaliset lauseenvastikkeet
jakautuvat kahteen tyyppiin? Mikä periaate yleiskielessä koskee temporaalisten
lauseenvastikkeiden käyttöä?
Tehtävä 58. Muunna kun-lauseet temporaalisiksi
lauseenvastikkeiksi. Missä muodossa lauseenvastikkeen <predikaatti on? (Ratkaisut*.)
a) Hän satutti kätensä, kun hän kaatui.
b) Kun kuormaa nostettiin, vaijeri katkesi.
c) Lapsi rauhoittui, kun oli juonut maidon.
d) Kun oli saunottu, mentiin uimaan.
Tehtävä 59. Missä muodossa temporaalisen lauseenvastikkeen <subjekti yleensä on?
Milloin lauseenvastikkeessa on pelkkä predikaattiin liittyvä omistusliite osoittamassa
tekijää? Millaisiin ajatussubjekteihin tekijää ilmaiseva omistusliite voi viitata?
Tehtävä 60. Muunna kun-lauseet temporaalisiksi
lauseenvastikkeiksi. Kiinnitä huomiota erityisesti lauseenvastikkeiden subjektiin. (Ratkaisut*.)
a) Kun ukko tarinoi, hänen silmänsä loistivat.
b) Hänen päänsä sekosi, kun hän harhaili yksin.
c) Kun vanhus oli kaatunut, vanhus ei noussut.
d) Kun hän samoilee Lapissa, hänellä on kartta.
e) Pekan täytyy valehdella, kun hän väittää niin.
f) Kun vieras saapui Suomeen, vieras kukitettiin.
Tehtävä 61. Muunna kun-lauseet temporaalisiksi
lauseenvastikkeiksi. Kiinnitä huomiota erityisesti <objektiin ja <predikatiiviin. (Ratkaisut*.)
a) Perkasin kalan heti, kun olin saanut sen.
b) Perkaa kala heti, kun olet saanut sen.
c) Kala perattiin heti, kun hän oli saanut sen.
d) Kun ilma on kaunis, menemme rantaan.
Finaalinen lauseenvastike
Tehtävä 62. Millaisia lauseita <finaaliset
lauseenvastikkeet vastaavat? Millaisia rajoituksia passiivi asettaa tälle
lauseenvastikkeelle?
Tehtävä 63. Missä muodossa finaalisen lauseenvastikkeen <predikaatti on?
Tehtävä 64. Miten <subjekti ilmaistaan
finaalisessa lauseenvastikkeessa?
Tehtävä 65. Muunna jotta-lauseet finaalisiksi
lauseenvastikkeiksi. (Ratkaisut*.)
a) Ihminen syö, jotta eläisi.
b) Käännyin, jotta palaisin takaisin.
c) Hän on kyllin terve, jotta lähtisi mukaan.
d) Mies meni pankkiin, jotta pyytäisi lainaa.
e) Käytä vahaa, jotta saat auton puhtaaksi.
f) Jotta olisi pätevä, paperi tarvitsee leiman.
g) Jotta olisi hyvää, mehun on jäähdyttävä.
Tehtävä 66. Miksi seuraavat finaaliset lauseenvastikkeet ovat
epäkieliopillisia? Korjaa ilmauksia. (Ratkaisut*.)
a) "Työtä tehtiin vain ruokaa saadakseen."
b) "Estääkseen vankeja pakenemasta heitä vartioidaan tarkasti."
c) "Vahvistaakseen markan arvoa Suomen Pankissa harkittiin koron nostoa."
Kvantum-lauseenvastike
Tehtävä 67. Millaisia lauseita <kvantum-lauseenvastikkeet
vastaavat?
Tehtävä 68. Missä muodossa kvantum-lauseenvastikkeen <predikaatti on?
Tehtävä 69. Miten <subjekti ilmaistaan
kvantum-lauseenvastikkeessa?
Tehtävä 70. Muunna alisteiset lauseet kvantum-lauseenvastikkeiksi. (Ratkaisut*.)
a) Mikäli näen, tässä on tapahtunut virhe.
b) Saimme, jos niin sanon, viimeisen voitelun.
c) Sikäli kuin ymmärrämme, asia on jo ratkaistu.
d) Mikäli he muistavat, se tapahtui viime vuonna.
e) Tilanne on, jos kuvaan sen lyhyesti, tällainen.
f) Jos menen asiaan, kerron ensin hyvät uutiset.
g) Jos totta puhun, en ole kuullut asiasta mitään.
Modaalinen lauseenvastike
Tehtävä 71. Millaisia lauseita <modaaliset
lauseenvastikkeet vastaavat?
Tehtävä 72. Missä muodossa lauseenvastikkeen <predikaatti on?
Tehtävä 73. Miten <subjekti
ilmaistaan modaalisessa lauseenvastikkeessa?
Tehtävä 74. Miten <produktiivinen modaalinen
lauseenvastike on?
Tehtävä 75. Muunna alisteiset lauseet modaalisiksi lauseenvastikkeiksi.
(Ratkaisut*.)
a) Huomautus esitettiin niin, että kaikki kuulivat.
b) Tyttö nauroi niin, että pojat näkivät.
c) Pujahdin ovelle siten, että kukaan ei nähnyt.
d) Isä lähti niin, että lapsi ei huomannut mitään.
e) Uskallan sanoa sen niin, että sinä kuulet.
f) Mies otti rahat niin, että hänen vaimonsa tiesi.
g) Teitkö sen niin, ettet huomannut?
Tehtävä 76. Mitä <merkityksiä
modaalisilla lauseenvastikkeilla on seuraavissa tapauksissa? (Ratkaisut*.)
a) Kaikesta päättäen hän on puhunut totta.
b) Näin ollen emme voi asialle mitään.
c) Suoraan sanoen minä en tiedä asiasta mitään.
d) Ei korppi pesten valkene.
Status-lauseenvastike
Tehtävä 77. Millaisia lauseita <status-lauseenvastikkeet
vastaavat?
Tehtävä 78. Missä muodossa status-lauseenvastikkeen <predikaatti on?
Tehtävä 79. Missä muodoissa status-lauseenvastikkeen <subjekti on?
Millainen merkityssuhde on hallitsevan lauseen ja alisteisen lauseen subjektin tarkoitteen
välillä?
Tehtävä 80. Muunna alisteiset lauseet status-lauseenvastikkeiksi. (Ratkaisut*.)
a) Tyttö tanssi niin, että hiukset hulmusivat.
b) Poika katseli tyttöä siten, että sydän läpätti.
c) Vene lipui laituriin niin, että purje lepatti.
d) Mies kulki siten, että salkku heilui kädessä.
e) Hän katsoi minua niin, että silmät olivat pyöreinä.
f) Lapsi juoksi siten, että sakset olivat kädessä.
g) Lähdin niin, että mielessäni oli epävarmuutta.
Tehtävä 81. Kumpi rinnakkaisista rakenteista edustaa
status-lauseenvastiketta? (Ratkaisut*.)
a) Vene lipui laituriin köydet tuulessa vinkuen tuulessa
keinuen.
b) Kone lensi mastoa hipoen siipi mastoa hipoen.
c) Tyttö käveli kättään heilutellen letit heiluen.
d) Kettu pakeni kanalasta höyheniä suupielessä höyheniä syljeskellen.
Permissiivinen lauseenvastike
Tehtävä 82. Millaisia rakenteita nimitetään <permissiivisiksi lauseenvastikkeiksi? Mihin nimitys
"permissiivinen" viittaa?
Tehtävä 83. Millaisia alisteisia lauseita seuraavanlaiset <subjektittomat
rakenteet vastaavat? (Ratkaisut*.)
a) Opettaja salli käyttää sanakirjaa.
b) Tilaisuuteen käskettiin tulla ajoissa.
Tehtävä 84. Missä muodossa permissiivisen lauseenvastikkeen <subjekti normaalisti on?
Miten vastaavan eksistentiaalisen lauseenvastikkeen subjektin muoto määräytyy?
Tehtävä 85. Muunna alisteiset lauseet permissiivisiksi
lauseenvastikkeiksi. Selitä subjektin muodonvaihtelu. (Ratkaisut*.)
a) Sallin, että avain jäi pöydälle.
b) Sallittiinko, että avain jäi pöydälle?
c) Sallin, että pöydälle jäi avain.
d) Sallittiinko, että pöydälle jäi avain?
e) Hän salli, että avaimet jäivät pöydälle.
f) Hän salli, että pöydälle jäi avaimet.
g) Sallittiinko, että pöydälle jäi avaimet?
Tehtävä 86. Muunna alisteiset lauseet permissiivisiksi
lauseenvastikkeiksi. Selitä lauseenvastikkeiden <objektin muodonvaihtelu.
(Ratkaisut*.)
a) Äiti salli, että tyttö osti kaulakorun.
b) Sallittiin, että tyttö osti kaulakorun.
c) Sallikaa, että tyttö ostaa kaulakorun.
d) Äidin pitäisi sallia, että tyttö ostaa kaulakorun.
Tehtävä 87. Muunna alisteiset lauseet permissiivisiksi
lauseenvastikkeiksi. Missä muodossa lauseenvastikkeiden <predikatiivi on? (Ratkaisut*.)
a) Äiti ei sallinut, että lapsi oli tottelematon.
b) Annoin, (että) saappaat olivat kuraiset.
c) Käskekää, että lapset ovat ahkeria.
d) Suokoon Luoja, että te olette onnellisia.
Muita ei-finiittisiä rakenteita
1. infinitiivin translatiivi
Tehtävä 88. Muunna kursivoidut kohdat ns. <intensiteettirakenteiksi.
(Ratkaisut*.)
a) Nauroin niin, että (melkein) halkesin.
b) Pojan sydän sykki niin, että (melkein) pakahtui.
c) Pelkäsimme niin, että (melkein) kuolimme.
Tehtävä 89. Muunna kursivoidut kohdat ns. <fatum-rakenteiksi.
(Ratkaisut*.)
a) Tauti puhkeaa, jos on niin, että puhkeaa.
b) Suutu pois vain, jos olet niin, että suutut.
c) Ei naurua mikään pidätä, kun on niin, että se tulee.
d) Kaloja tulee, jos on niin, että tulee.
e) Minä olin, niin kuin en tietäisi asiasta.
4. infinitiivi
Tehtävä 90. Muunna kursivoidut kohdat <nesessiivisiksi lauseenvastikkeiksi.
(Ratkaisut*.)
a) Oli (välttämätöntä), että verkkoja tuon tuostakin
kuivattiin.
b) Ei ole (soveliasta tms.), että koiraa katsotaan karvoihin.
c) Ei ole (mahdollista tms.), että häneen luotetaan.
d) Ei käy, että totuus kielletään.
e) Ei käy, että siihen pannaan kuumaa vettä.
f) Ei mitenkään käy, että minä lähden.
Ns. 5. infinitiivi
Tehtävä 91. Muunna kursivoidut kohdat <5. infinitiiviksi. (Ratkaisut*.)
a) Olin niin, että (melkein) kuolin janoon.
b) Vatanen oli niin, että (melkein) saavutti Kankkusen.
c) Hän oli niin, että (melkein) sai hauen, mutta siima katkesi.
d) Oli niin, että verisuoneen (melkein) muodostui tulppa.
Aktiivin 1. partisiippi
Tehtävä 92. Muunna kursivoidut kohdat ns. <kvasirakenteeksi. (Ratkaisut*.)
a) He olivat ikään kuin olisivat tehneet työtä.
b) Olin minä ikään kuin olisin tarkkaan hakenut, mutta en vain löytänyt
käsineitä.
c) Faarao oli unessa ikään kuin olisi seisonut Niilin rannalla.
d) Hän oli ikään kuin olisi muistanut, että tapaus sattui tiistaina.
e) Poika oli ikään kuin ei olisi kuullut huomautusta.
f) Ole ikään kuin et tietäisi koko jutusta.
Passiivin 1. partisiippi
Tehtävä 93. Muunna kursivoidut kohdat <nesessiivisiksi
lauseenvastikkeiksi. (Ratkaisut*.)
a) Onko (välttämätöntä), että sinä lähdet jo?
b) Oli (välttämätöntä), että he matkustivat Helsinkiin.
c) On (välttämätöntä), että johtajalla on kosketus joukkoihin.
d) On (välttämätöntä), että talouspolitiikassa tapahtuu muutos.
e) On (välttämätöntä), että kannussa on kuumaa teetä, kun he tulevat.
Passiivin 2. partisiippi
Tehtävä 94. Muunna kursivoidut kohdat ns. <fortuitiivisiksi
lauseenvastikkeiksi. (Ratkaisut*.)
a) Tuli, että minä siinä kiireessä selitin asian huonosti.
b) Ei ole tullut, että me olisimme menneet sinne.
c) Tulipa, että tehtiin hukkareissu.
Tehtävä 95. Mikä on <perinteisen
lauseenjäsennyksen periaate? Mitkä ovat perinteisen syntaktisen analyysin <peruskäsitteitä?
Tehtävä 96. Miten lauseenjäsennys käsitetään <uudemmissa kielioppimalleissa.
Tehtävä 97. Miten ns. <syntaktiset
roolit määritellään?
Tehtävä 98. Jäsennä seuraavat lauseet perinteisen lauseenjäsennyksen tapaan. (Ratkaisut*.)
|
SANALUOKKA |
TAIVUTUSMUOTO |
LAUSEENJÄSEN |
Eräänä |
pronomini |
yks. essiivi |
adj.attribuutti |
aamuna |
|
|
|
köyhä |
|
|
|
kalastaja |
|
|
|
meni |
|
|
|
katsomaan |
|
|
|
pyydyksiään |
|
|
|
ja |
|
|
|
sai |
|
|
|
merkillisen |
|
|
|
kalan, |
|
|
|
jonka |
|
|
|
suomukset |
|
|
|
olivat |
|
|
|
puhdasta |
|
|
|
kultaa. |
|
|
|
Tehtävä 99. Jäsennä seuraavat virkkeet <hierarkkisesti. Merkitse
alisteiset lauseet ja lauseenvastikkeet ensin hallitsevan lauseen jäseniksi ja erittele
sitten niiden oma rakenne. Jäsennä myös lausekkeiden sisäinen rakenne hierarkkisesti.
(Ratkaisut*.)
a) Ratkaisu*
Ministeri |
|
|
|
suunnitteli |
|
|
|
muutoksia |
|
|
|
lakiin |
|
|
|
helpottaakseen |
|
|
|
asian |
|
|
käsittelyä. |
|
Muutosten |
|
|
|
toteuduttua |
|
|
uskottiin |
|
|
|
kiistojen |
|
|
|
ratkeavan |
|
|
nopeasti. |
|
|
b) Ratkaisu*
Suostuessaan |
|
|
|
|
kuuden |
|
|
|
eri |
|
puolueen |
|
ehdokkaaksi |
|
|
presidentti |
|
|
|
|
Kekkonen |
|
|
|
edellytti, |
|
|
|
|
että |
|
|
|
|
vaali |
|
|
|
tapahtuu |
|
|
|
normaalissa |
|
|
|
järjestyksessä. |
|
|
c) Ratkaisu*
Iloinen |
|
|
|
|
Irlannin |
|
|
tasavallan |
|
pääkaupunki |
|
|
Dublin |
|
|
|
vastaanotti |
|
|
|
|
Suomen |
|
|
|
|
joukkueen |
|
|
|
myönteisesti. |
|
|
|
|
Poikamme |
|
|
|
|
olivat |
|
|
|
|
pelikentän |
|
|
|
|
kummajaisia. |
|
|
|
d) Ratkaisu*
Kouluvirasto |
|
|
|
|
|
on lähtenyt |
|
|
|
|
|
uusiin |
|
|
|
|
|
ponnistuksiin |
|
|
|
|
saadakseen |
|
|
|
|
|
syksyllä |
|
|
|
|
kolmannen |
|
|
luokan |
|
aloittavat |
|
|
oppilaat |
|
|
|
lukemaan |
|
|
|
|
harvinaisempia |
|
|
|
|
kieliä. |
|
|
|
e) Ratkaisu*
Ei ole |
|
|
|
helppoa |
|
|
|
saada |
|
|
|
vanhempia |
|
|
yhteistyöhön |
|
|
kieliohjelmia |
|
|
|
tehtäessä, |
|
|
jos |
|
|
|
oppilaat |
|
|
joutuvat |
|
|
siirtymään |
|
toiseen |
|
|
kouluun. |
|
|