Etusivu Sisällys Hakemisto

Äänneoppi

Muoto-oppi Lauseoppi <Edellinen Seuraava>

3.8.2.1 Referatiivinen lauseenvastike objektina

Tällä sivulla:
Yleistä | Lauseenvastikkeen predikaatti | Lauseenvastikkeen subjekti | Lauseenvastikkeen objekti | Lauseenvastikkeen predikatiivi | >Harjoitustehtäviä (mene sivulle)

 

Yleistä

Referatiivinen lauseenvastike (partisiippirakenne) on tyypillisesti <objektina silloin, kun hallitsevan* lauseen predikaatti merkitsee sanomista, ajattelemista, huomaamista yms. Lauseenvastikkeen predikaattina on partisiippi; subjekti on tavallisesti genetiivissä. Rakenne vastaa objektina olevaa että-lausetta. Esim.

Hän sanoi sinun tietävän asian.
Vrt. — — että sinä tiedät asian.


Lauseenvastikkeen predikaatti

Referatiivisen lauseenvastikkeen predikaattina on <partisiippi: aktiivin tai passiivin 1. tai 2. partisiipin yksikön genetiivin kaltainen akkusatiivi. Lauseenvastikkeen aikasuhde on riippumaton hallitsevan lauseen aikasuhteesta. Esim.

Tiedän — tiesin hänen osaavan venäjää.    (akt. 1. partis.)
Tiedän — tiesin hänen osanneen venäjää.   (akt. 2. partis.)
Tiedän — tiesin siellä osattavan venäjää. (pass. 1. partis.)
Tiedän — tiesin siellä osatun venäjää.    (pass. 2. partis.)

Kun sekä hallitsevassa että alisteisessa lauseessa puhutaan menneestä ajasta, ilmaisee 1. partisiippi samanaikaisuutta menneessä ajassa; 2. partisiippi ilmaisee, että alisteisen lauseen tekeminen on varhaisempaa kuin hallitsevan lauseen tekeminen. Esim.

Todettiin miehen olevan ymmärrystä vailla. (edelleen)
Todettiin miehen olleen ymmärrystä vailla. (aikaisemmin)


Lauseenvastikkeen subjekti

Objektina olevan referatiivisen lauseenvastikkeen subjekti on tavallisesti <genetiivissä. Jos lauseenvastikkeessa on sama subjektipersoona kuin hallitsevassa lauseessa, tekijä ilmaistaan lauseenvastikkeessa pelkällä <omistusliitteellä. Esim.

Kuulin käen kukkuvan.
Huomasimme rahojen kadonneen.
Luulen tuntevani hänet.
Mies uskoi olevansa jo terve.

Jos lauseenvastike pohjautuu <eksistentiaali- tai <omistuslauseeseen, subjekti ei ole genetiivissä, vaan se on objektin sijoissa. Esim.

Huomasin tekstiin jääneen virheen.  (päätteellinen akkusat.)
Tekstiin huomattiin jääneen virhe.  (päätteetön akkusatiivi)
Arvelen — arvellaan hänellä olevan 
hyvät mahdollisuudet selvitä.       (monikon akkusatiivi)
Hän kertoi — kerrottiin autossa
tulleen vieraita.                   (partitiivi)

Jos hallitsevan lauseen predikaatti on aktiivissa, puheena olevien lauseenvastikkeiden subjekti on yleensä päätteellisessä akkusatiivissa (esim. Huomasin tekstiin jääneen virheen); jos predikaatti on passiivissa, päätteetön muoto on tavallisempi (esim. Tekstiin huomattiin jääneen virhe). Monikollisen ja partitiivissa olevan subjektin muotoon hallitsevan verbin aktiivisuus tai passiivisuus ei vaikuta (esim. Arvelen – arvellaan hänellä olevan hyvät mahdollisuudet; Hän kertoi kerrottiin autossa tulleen vieraita).

Nykyään tällaisiin tapauksiin on leviämässä nominatiivi hallitsevan lauseen predikaatin laadusta riippumatta (Itkonen 1982*). Tämä on tavallista omistuslauseissa ja kyseessä on -rakenteissa. Esim.

Luulen hänellä olevan asiasta toinen käsitys 
(t. toisen käsityksen).
Arvelin kyseessä olleen poikkeustapaus 
(t. poikkeustapauksen)


Lauseenvastikkeen objekti

Aktiivisen referatiivisen lauseenvastikkeen objekti on samassa muodossa kuin vastaavan että-lauseen objekti. Esim.

Kuulin — kerrotaan hänen ostaneen uuden auton.
Vrt. — — että hän on ostanut uuden auton.

Passiivisen lauseenvastikkeen objektin muoto ei määräydy suoraan vastaavan sivulauseen mukaan, vaan se riippuu tavallisesti hallitsevan lauseen predikaatista. Esim.

Kuulin (akt.) häneltä varastetun auton.
Kerrotaan (pass.) häneltä varastetun auto.
Vrt. Kuulin — kerrotaan, että häneltä varastettiin auto. 

Kuitenkin päätteellisen akkusatiivin asemesta käytetään joskus myös päätteetöntä, kuten vastaavassa että-lauseessa, esim.

Lehti kertoi maahan saadun uusi hallitus 
(t. uuden hallituksen).

Jos objekti edeltää passiivisen referatiivisen lauseenvastikkeen predikaattia, päätteetön muoto ei käy (Itkonen 1982*). Esim.

Hän kertoi päätöksen jo tehdyn.
Vrt. Hän kertoi asiasta jo tehdyn päätöksenpäätös.


Lauseenvastikkeen predikatiivi

Referatiivisen lauseenvastikkeen predikatiivi on tavallisesti samassa muodossa kuin vastaavan että-lauseen predikatiivi. Esim.

Luulin hänen olevan sairas.
Vrt. — — että hän oli sairas.

(Aiemmin käytettiin päätteellistä akkusatiivia, jos hallitseva lause oli aktiivinen, mutta tämä käytäntö on väistymässä, esim. Hän myönsi ratkaisun olevan vaikean.)

Jos lauseenvastikkeen subjektipersoona on sama kuin hallitsevan lauseen, päätteetön muoto on ainoa mahdollinen, esim.

Hän tiesi olevansa terve.

Jos predikatiivi on monikossa, ei myöskään ole mitään vaihtoehtoja, sillä monikon akkusatiivi on samanlainen kuin monikon nominatiivi. Esim.

He väittivät hänen paperiensa olevan puhtaat.
3.8.2 Referatiivinen lauseenvastike 3.8.2.1 Referatiivinen ...objektina Seuraava> 3.9 Lauseopin harjoituksia

Verkkokielioppi: © Finn Lectura / Erkki Savolainen 2001