Etusivu Sisällys Hakemisto

Äänneoppi

Muoto-oppi Lauseoppi <Edellinen Seuraava>

2.8 Morfologinen monitulkintaisuus

Tällä sivulla:
Yleistä | Paradigmansisäinen monitulkintaisuus | Muotoryhmän sisäinen monitulkintaisuus | Muotoryhmien välinen monitulkintaisuus | Tulkintavaihtoehtona yhdyssana

 

Yleistä

Morfologinen monitulkintaisuus tarkoittaa sananmuotojen välistä homonymiaa*, jota syntyy siten, että erilaisista morfologisista aineksista koostuvat sananmuodot ovat keskenään samanlaisia konkreettiselta ääntämis- ja kirjoitusasultaan eli lankeavat toistensa kanssa yhteen (Laalo 1990*).

Eräät suomen morfologian piirteet edistävät monitulkintaisten sananmuotojen syntymistä. Suomessa on paljon erilaisia <taivutustyyppejä ja niissä useita vartalovariantteja. Lisäksi monilla <suffikseilla on useita <allomorfeja. Myös <morfofonologiset vaihtelut, varsinkin <astevaihtelu ja monikon i:stä riippuvat <vokaalivaihtelut, aiheuttavat monitulkintaisuutta.


Paradigmansisäinen monitulkintaisuus

Paradigmansisäisessä monitulkintaisuudessa saman <lekseemin eri muodot lankeavat yhteen (Laalo 1990*). Esim. sananmuoto opimme voi olla oppia-verbin preesens tai imperfekti. Lisäesimerkkejä:

takki : takki+ni       (yks. nominat. + yks. 1. poss.)
takki : takki+ni       (yks. genetiivi + yks. 1. poss.)
takki : takki+ni       (mon. nominat. + yks. 1. poss.)
kirja : kirja+a+si     (yks. partit. + yks. 2. poss.)
kirja : kirja+a+si     (yks. illat. + yks. 2. poss.)
paljas : palja+in      (superlat. yks. nominatiivi)
paljas : palja+i+n     (posit. mon. instruktiivi)
oppia : opi+mme        (akt. ind. prees. mon. 1.)
oppia : op+i+mme       (akt. ind. imperf. mon. 1.)
auttaa : autta+a       (1. infinit. perusmuoto)
auttaa : autta+a       (akt. ind. prees. yks. 3.)
hypätä : hyppää        	akt. indikat. prees. yks. 3.)
hypätä : hyppää        (akt. imperat. prees. yks. 2.)
kritisoida : kritisoi  (akt. ind. prees. yks. 3.)
kritisoida : kritiso+i (akt. ind. imperf. yks. 3.)
kritisoida : kritisoi  (akt. imperat. prees. yks. 2.)


Muotoryhmän sisäinen monitulkintaisuus

Muotoryhmän sisäisessä monitulkintaisuudessa eri lekseemien keskenään samat muodot lankeavat yhteen (Laalo 1990*). Esim. sananmuoto turvassa voi olla joko turpa- tai turva-sanan inessiivi. Lisäesimerkkejä:

ampua, ammua : ammu+tte		(akt. ind. prees. mon. 2.)
haku, hauki : hau+i+sta         (mon. elatiivi)
Myös: hauis : hauis+ta          (yks. partitiivi)
häkä, häät : hä+i+ssä           (mon. inessiivi)
säe, säkki : säke+i+stä         (mon. elatiivi)
viili, viileä : viile+i+nä      (mon. essiivi)
kuve, kuppi, kupee : kupe+i+ssa (mon. inessiivi)
joki, joka : jo+i+sta           (mon. elatiivi)
korva, korpi : korv+i+ssa       (mon. inessiivi)


Muotoryhmien välinen monitulkintaisuus

Eri muotoryhmien välistä monitulkintaisuutta edustaa esim. lainasi-sananmuoto, joka voi olla joko laina-substantiivin omistusliitteinen muoto tai lainata-verbin imperfekti. Lisäesimerkkejä:

vajaa                 	(yks. nominatiivi)
vaja : vaja+a         	(yks. partitiivi)
taimen                	(yks. nominatiivi)
taimi : taime+n       	(yks. genetiivi)
sinä                  	(yks. nominatiivi)
se : si+nä            	(yks. essiivi)
sivusta               	(yks. nominatiivi)
sivu : sivu+sta       	(yks. elatiivi)
jolla                 	(yks. nominatiivi)
joka : jo+lla         	(yks. adessiivi)
evä : evä+stä         	(yks. elatiivi)
eväs : eväs+tä        	(yks. partitiivi)
evästää : evästä      	(akt. imperat. prees. yks. 2.)
tähde : tähtee+n      	(yks. genetiivi)
tähti : tähte+en      	(yks. illatiivi)
kanne : kannet+ta     	(yks. partitiivi)
kansi : kanne+tta     	(yks. abessiivi)
hirveä : hirveä+än    	(yks. illatiivi)
hirvi : hirve+ä+än    	(yks. partitiivi + 3. poss.)
juhla : juhl+ine+mme  	(komitatiivi + mon. 1. poss.)
juhlia : juhli+ne+mme 	(akt. pot. prees. mon. 1.)


Tulkintavaihtoehtona yhdyssana

Seuraavissa monitulkintaisissa tapauksissa yhtenä vaihtoehtona on <yhdyssana. Yhdyssanan perusmuoto lankeaa yhteen toisen sanan taivutusmuodon kanssa tai tietty yhdyssanan taivutusmuoto lankeaa yhteen toisen lekseemin tietyn muodon kanssa.

metalli+amme                  (yks. nominatiivi)
metalli : metalli+a+mme       (yks. part. + mon. 1. poss.)
ilon+amme                     (yks. nominatiivi)
ilo : ilo+na+mme              (yks. ess. + mon. 1. poss.)
kerho+ilta                    (yks. nominatiivi)
kerho : kerho+i+lta           (mon. ablatiivi)
jalka+napa                    (yks. nominatiivi)
jalka : jalka+na+pa           (yks. essiivi + liitep. -pa)
tarttumis+tapa                (yks. nominatiivi)
tarttuminen : tarttumis+ta+pa (yks. partit. + liitep. -pa)
tarttuma : tarttum+i+sta+pa   (mon. elat. + liitep. -pa)
rinta+lasta                   (yks. nominatiivi)
rintalapsi : rintalas+ta      (yks. partitiivi)
rintala : rintala+sta         (yks. elatiivi)
kiiltonahka : kiiltonaha+n    (yks. genetiivi)
kiilto : kiilto+na+han        (yks. essiivi + liitep. -han)
pääsyy : pääsyy+n             (yks. genetiivi)
pääsy : pääsy+yn              (yks. illatiivi)
syyssää : syyssää+n           (yks. genetiivi)
syy : syy+ssä+än              (yks. iness. + 3. poss.)
rantalaki : rantalai+sta      (yks. elatiivi)
rantalainen : rantalais+ta    (yks. partitiivi)
2.7 Sananmuodostus <Edellinen 2.8 Morfologinen moni... 2.9 Muoto-opin harjoituksia

Verkkokielioppi: © Finn Lectura / Erkki Savolainen 2001