Etusivu Sisällys Hakemisto

Äänneoppi

Muoto-oppi Lauseoppi <Edellinen Seuraava>

2.7.2.5 Produktiivius ja leksikaalistuminen

Tällä sivulla:
Yleistä | Johdinten produktiivius | Leksikaalistuminen

 

Yleistä

Tavallisimmin produktiiviudella tarkoitetaan sitä, että kielenpuhuja voi jatkuvasti tuottaa uusia muotoja, johdoksia ja taivutusmuotoja, tuntemiensa ilmausten mallien pohjalta. Esimerkiksi kun on Saksa -> saksalainen, niin samoin esim. Sri Lanka -> srilankalainen.

Johdostyyppi on sitä produktiivisempi, mitä helpommin sellaisia johdoksia voidaan muodostaa määrätynlaisista kantasanoista.

Kaikkia täysin produktiiveja johdostyyppejä ei edes mainita sanakirjoissa. Nykysuomen sanakirjassakaan ei ole kuin pieni määrä -minen-johtimisia <teonnimiä, ja esim. -tOn-johtimisia <karitiiviadjektiiveja ja -(U)Us-johtimisia <ominaisuudennimiä on kirjattu vain kaikkein vakiintuneimpia. Esim. sellaiset johdokset kuin autoton, ajamattomuus, leipoutuvuus puuttuvat.


Johdinten produktiivius

Paitsi johdoksia myös <johtimia voidaan luokitella produktiiviuden perusteella. Johdin on sitä produktiivimpi, mitä runsaammin ja helpommin se liittyy määrätyyppisiin kantoihin. Esim. seuraavat johtimet ovat hyvin produktiiveja (iso kirjain on arkkifoneemi*):

-lAinen     ceylonilainen, tsadilainen, lyypekkiläinen
-minen      lukeminen, uiminen, valkeneminen
-sti        huonosti, tehokkaasti, valaisevasti
-ele, -ile  laulella, säästellä, kaahailla

Johtimet ovat epäproduktiiveja, jos ne rajoittuvat vain harvoihin sanoihin. Niiden avulla ei juuri synny uusia johdoksia. Nykyisin täysin epäproduktiiveja ovat mm. johtimet -lis (saalis, aulis), -inki (juominki, syöminki), -tsa (vaskitsa).


Leksikaalistuminen

Leksikaalistuminen tarkoittaa ilmauksen vakiintumista sanaston jäseneksi. Johdos on leksikaalistunut, kun vartalon ja johtimen suhteet eivät ole morfologisesti ja semanttisesti "läpinäkyviä". Esim. seuraavanlaisista johdoksista tavallinen kielenkäyttäjä ei havaitse <morfeemin rajoja eikä osaa yhdistää johdoksia etymologisiin* kantoihinsa: ottelee (ottaa), menestyy (menee), uskaltaa (uskoo), teeskentelee (tekee), laude (lauta), yhtenäinen (yksi).

Johdos saattaa olla myös semanttisesti leksikaalistunut, vaikka kanta ja johdin ovat helposti erotettavissa. Johdoksen merkitys on osittain muuta kuin vartalon ja johtimen yhteenlaskettu merkitys. Esim. kahvi+la ei ole mikä tahansa kahviin liittyvä paikka (ei esim. kahvivarasto eikä -viljelmä), vaan paikka, jossa saa ostaa kahvia juotavaksi.
 

2.7.2.4 Partikkelijohdosten merkitys... 2.7.2.5 Produktiivius ja... 2.7.2.6 Johtamisen ja taivutuksen...

Verkkokielioppi: © Finn Lectura / Erkki Savolainen 2001