Etusivu Sisällys Hakemisto

Äänneoppi

Muoto-oppi Lauseoppi <Edellinen Seuraava>

1.1.1 Mitä fonetiikka on?

Tällä sivulla:
Yleistä | Artikulatorinen fonetiikka | Akustinen fonetiikka | Auditiivinen fonetiikka | Muita fonetiikan tutkimusalueita

 

Yleistä

Fonetiikka on tiede, joka tutkii puhetta sen kaikissa muodoissa. Mitä puhe sitten on? Ihminen puhuu aina jotakin kieltä. Voimme ajatella, että kieli on jonkinlainen aivoissa sijaitseva abstrakti järjestelmä, joka reaalistuu puheena. Se voi reaalistua myös kirjoituksena. Fonetiikka tutkii puhetta useasta eri näkökulmasta. Puheen tarkastelu fonetiikan kannalta voidaan aloittaa katsomalla yksinkertaista kommunikaatiotilannetta, jossa puhuja sanoo jotakin kuulijalle.
 

Kuva: Puhetapahtuman vaiheet (Wiik 1981*)

 

Artikulatorinen fonetiikka

Fonetiikassa voidaan ensinnäkin tutkia, millainen on se >mekanismi, jonka avulla puhetta tuotetaan ja miten se toimii, millainen on rakenteeltaan >kurkunpää, jossa muodostetaan puheääni, millainen on artikulaatioelimistö, jossa äänteet tuotetaan, >mitä kautta ilma kulkee jne. Artikulatoriseen fonetiikkaan kuuluu lisäksi äänteiden luokittelu sen perusteella, >miten ja >missä kohdassa artikulaatioelimistöä ne syntyvät.


Akustinen fonetiikka

Puhetta voidaan tutkia myös, kun se on matkalla puhujan suusta kuulijan korvaan ääniaaltoina. Tämä on akustista fonetiikkaa. Se pyrkii vastaamaan mm. seuraavanlaisiin kysymyksiin: millaisia ovat akustiselta rakenteeltaan puheen äänet, millaisia fysikaalisia ominaisuuksia niillä on, millaisiin fysikaalisiin ominaisuuksiin perustuvat ne erot, joita me artikulaatiossa havaitsemme, ja millä tavalla puheen äänteet voidaan luokitella akustisin perustein.


Auditiivinen fonetiikka

Kolmanneksi puhetta voidaan tutkia kuulijan kannalta: minkälainen kuuloelin on korva, minkälaisia ääniä sen avulla voi erotella, miten puheen sisältämiä ääniä ja äänteitä voi luokitella kuulon perusteella. Tämä on auditiivista fonetiikkaa.


Muita fonetiikan tutkimusalueita

Yleiskielitieteellisestä näkökulmasta katsoen voidaan erottaa ainakin seuraavat fonetiikan tutkimusalueet.

1) Yleinen (teoreettinen) fonetiikka tutkii eri kielten puhetta ja pyrkii luomaan universaalin* teorian siitä, mikä on yhteistä ihmispuheelle kielestä riippumatta.

2) Soveltava fonetiikka soveltaa yleisen fonetiikan tutkimustuloksia siihen kieleen, jota tutkii. Soveltavan fonetiikan alueita ovat mm. seuraavat:

  • Deskriptiivinen fonetiikka pyrkii kuvaamaan kielen äänteellistä puolta. Tutkimuskohteena on yleensä yksi kieli, murre tai yksilön puhetapa.

  • Historiallinen fonetiikka tutkii niitä äänteellisiä muutoksia, joita kielessä (kielissä) tapahtuu aikojen kuluessa.

  • Korrektiivinen fonetiikka eli logopedia tutkii ääni- ja äännevirheitä, niiden syitä ja ilmenemismuotoja sekä sitä, miten ne voitaisiin korjata.

  • Normatiivinen fonetiikka eli ortoepia määrittelee säännöt, joiden mukaan jotakin tiettyä kieltä äännetään.

  • Ääntämispedagoginen fonetiikka eli didaktiivinen fonetiikka selvittelee, miten vierasta kieltä olisi parasta opettaa ääntämään.
     

  • 1.1 Fonetiikan ja fonologian perus... 1.1.1 Mitä fonetiikka on? Seuraava> 1.2 Puheen tuottaminen...

    Verkkokielioppi: © Finn Lectura / Erkki Savolainen 2001